Ganndal Kuule Asamaan walla “Astoronomi”

0
1133
yubbo.gif

 

Ngal natal hollata ko sato naange kañum e laabi ɗi tagopeeje taardotoo naange: Hollaa ɗo ko naange taarateenge nge (ko wojji ko), rewi heen ko Meerkuur, rewi heen ko Wenus, refti heen ko Leydi, caggal ɗuni ko Maars rewi heen, rewi e Maars ko lefol kaaye kahooje (nokku koode ciirtatooɗe: wonaa tagofeere kono ko deental kaaye pamare e kaaye mawɗe ɗe ndenndaani; ko kannje keewi felBondirde, walla doole godtfe njana e majje haa ɗe cela laawol ngol de ngoni ngol, de naatoya e laawol leydi, de naata e weeyo leydi de cuma mbiyen «koode ciirtatooɗe»). Refti e ngol lefol ko tagofeere wiyeteende Supiteer(maandoraa «Jupiteer»).

  • Ngardiindi

Ganndal «astoronomiya» ko gootal e gannde paytuɗe e weeyo : ko ganndal paytungal e ñyaaku naange, koode, lewru, koode ciirtatooɗe, ekn.

 

Ngal natal hollata ko sato naange kañum e laabi ɗi tagopeeje taardotoo naange: Hollaa ɗo ko naange taarateenge nge (ko wojji ko), rewi heen ko Meerkuur, rewi heen ko Wenus, refti heen ko Leydi, caggal ɗuni ko Maars rewi heen, rewi e Maars ko lefol kaaye kahooje (nokku koode ciirtatooɗe: wonaa tagofeere kono ko deental kaaye pamare e kaaye mawɗe ɗe ndenndaani; ko kannje keewi felBondirde, walla doole godtfe njana e majje haa ɗe cela laawol ngol de ngoni ngol, de naatoya e laawol leydi, de naata e weeyo leydi de cuma mbiyen «koode ciirtatooɗe»). Refti e ngol lefol ko tagofeere wiyeteende Supiteer(maandoraa «Jupiteer»).

  • Ngardiindi

Ganndal «astoronomiya» ko gootal e gannde paytuɗe e weeyo : ko ganndal paytungal e ñyaaku naange, koode, lewru, koode ciirtatooɗe, ekn.

Konngol «astoronomiya» ko konngol gereknaaɓe, denndingol konnguɗi ɗiɗi: «astoroon» e «nomos»: «astoroon» firtata ko hoodere, «nomos» firtata ko laawol walla doosgal. Ndeke «astoronomiya » firtata ko ganndal paytungal e koode.

Naange, leydi, lewru, koode e geɗe goɗɗe nannduɗe e leydi jiilatooɗe e nder ndoogu (walla mbiyen nder asamaan walla nder kammu), ndenndi ngoni TAGEEFO (winndere).  Ɗo kadi, gereknaaɓena njoginii ɗum konngol (ngol njogor-ɗen huutoraade yeeso), biyeteengol «kosmos». Kosmos ko tageefo (winndere): naage,  lewru,  koode,   koode  ciirtatooɗe  ekn…   Ko  ngal ɗo gamnndal astoronomiya hollata mahateeri, walla dille e ñyaaku kala geɗe gonɗe e weeyo asamaan, kala ko woni e tageefo ngo. Faandaare ganndal astoronomiya fawii ko e toɓɓe tati:

1. Janngin'de e anndinde ñyaaku ko fayti e geɗe asamaan jiyeteeɗe, anndinde nokkuuji gongal geɗe ɗe, mawneeki e mbaydi majje. Nde toɓɓere tuugii ko e laabi e doosɗe janngaaɗe, ganndaaɗe, paytuɗe e tagoodi walla ɓanndu; (ɗoo noon, tagoodi walla ɓanndu, ko kala huudne memotoonde: haayre, rubundere, ɓanndu, henndu, ceenal, leggal, jamndi, ndiyam… ekn. Ɗee doosɗe ko njanngaa ɓurii duuɓi 300, ɗum waɗi, ko fayti e ndee toɓɓere, astoronomiya ena jogitii no feewi.

2. Anndinde ñyaaku geɗe ɗe, no ɗe ngaadorii, no ɗe mahorii, tamperaatiir weeyo majje e tekkeendi mum, keertiiɗi majje ekn… Ko fayti e ndee toɓɓere ɗiɗaɓere, astoronomiya ko anndi heen ena hakindii.

3. Anndinde kuccam geɗe ɗe, no ɗe mbayoyta yeeso, hol ko ɗe ngontoyta. Ko fayti e ndee toɓɓere tataɓere, astoronomiya alaa ko anndi heen so wonaa miijooji walla sikke, sabu toɓɓere nde ena jiiɓii.

Ko ɗee toɓɓe tati astoronomiya waɗi e hoore mum ngam anndinde yimɓe ñaaku geɗe aduna.

Ganndal Astoronomiya ko ɓami janngeede ɓooyii no feewi. Ngal ɓami janngeede ko gila  annebi Iisaa jibinaaka: ɓaleeɓe Misiranaaɓe ena nganndunoo ko fayti e maggal ko foti e e duuɓi 3 000 hade jibineede Annebi Iisaa (yoo kisal won e mum); sabu e oon sahaa, diiniyankooɓe maɓɓe (elimaanuuji maɓɓe) ena mbaɗatnoo jotondiral hakkunde ilgol (naatgol walla jaltugol) mayo maɓɓe wiyeneengo Niil ngo e hoodere wootere wiyeteende Siirius: mayo ngo naatatnoo ko caggal nde ɓe njiyi hoodere nde subaka fof hade naange fuɗde e nder dumunna potɗo e lebbi ɗiɗi. To Siin, duuɓi 2 000 hade annebi Iisaa jibineede, annduɓe ndii ɗoon leydi, ene nganndunoo hol no lewru yahrata e hol no naange yahrata. Ko ɗum waɗi e oon sahaa eɓe nganndi no lewru e naange njaggirtee. Eɓe nganndunoo kadi hol nde lewru ndu e naange nge njogori jaggeede. Ɗo men ɗo, haa hannde won e mawɓe men huutorotooɓe kuule asamaan: eɓe kuutoroo hoodere jaayre, eɓe kuutoroo lappol biyeteengol lappol hakkunde jeeri e waalo, jiyeteengol ena niwɗa jamma, palingol e dow asamaan ngol. Eɗen nganndi so lewru dawii hol balɗe ndu heewi waɗde hade mayru daraade. Ɗum fof jeyaa ko e gannde kuule asamaan.

Ndeeɗoo deftere fuɗɗaa winndeede ko e hitaande 1989. Hade mayre muulede, nde huutoronooma e jeewte Rajo Muritani e tawtoreede saaktooɓe kabaruuji, Alhajji Sammba Sih e Aliw Siree Bah. Naamnde keewɗe naamndaama heen. Ko ɗum waɗi, so Allah Jaɓii, ma en eto jaabaade naamnde ɗe e kelle cakkitte deftere nde. Ganndal noon e nder nguurndam neɗɗo, ɓeydoto tan; ko ɗum waɗi won ko ɓeydaa e deftere nde, ena seerti seeɗa e jeewte men Rajo Muritani ɗe, sabu hon ko yiytaa e dow weeyo asamaan ngo e nder yolnde hakkunde jeewte ɗe e muulgol deftere nde, ɗum anndanooka e saanga jeewte ɗe. Tawde neɗɗo so anndii foti ko anndinde, alaa e sago ɗum ɓeydee e deftere nde mbele e ɗum ɓeydana en ganndal.

Ko Allah jogii ganndal, ko kannko hokkata yimɓe sahaa fof ganndal kesal.

E nder deftere nde noon, sahaa fof mboɗo yanoo (mboɗo tooña) heen e denɗiraaɓe am yette Bah en, yettee Soh en e Wanwanɓe Jowol mbele e ɗum ɓeydoo waɗde lamɗam seeɗa. Pulaar kuutoraaɗo e defterende (Fulfulde huutoraande nde) ko pulaar FUUTA TOORO, e nokku Ngennaar to Muritani e Senegaal. Haawnaaki Pulaar o ma ɗeɓ jiiɓoraade ɓiɓɓe yummiraaɓe men wonɓe fuɗnaange, tuggi Niseer rewi Caad haa Suudaan, sabu Fulfulde wonnde toon nde, Fulfulde fuɗnaange naaɓe ɓe ena ɗeɓi seerde seeɗa e pulaar hirnaange Afrik. Kono, so Alla jaɓBii, caggal ndee ɗoo deftere, ma en eto waɗde saggitorde hakkunde pulfule ɗe, sabu FUULƁE FU KAWTI INNA KAWTI ABB A. NJANNGEN ! NJANNGEN ! NJANNGE !

  • Yuɓɓo naange walla sato naange

Ko ɓuri anndeede e nder ganndal koode ko nokku ɗo njeyaɗen ender aduna o. O nokku ɗo njeyaɗen ɗo, wiyetee ko Satonaange.

Hol ko woni Satonaange?

Naange ko hoodere ɓurnde fof ɓadaade en, ɓurnde fof ɓadtade leydi. Ko kayre hokkata nguleeki kuule catiiɗe nge ɗe.

Satonaange, ko deental tagooje bayɗe no annama leydi nii, taarotooɗe naange. Ɗoo kadi eɗen poti faamnude yimɓe yoga e konnguɗi ɗi njogorɗen huutoraade. Heen konngol wiyetee ko "tagofeere": tagofeere (wiyetee e ɗemɗe tuubakooɓe ko "planet"), ko tagoodi Alla mbaydi no leydi nii, walla no lewru nii. Eɗum waawi ɓurde walla fotde walla jaasde leydi mawnude. Ɗum woniri e weeyo ko no leydi walla naange walla lewru ngoniri e weeyo ni. Leydi e hoore mum ko tagofeere. Tagopeeje goɗɗe ena ngoodi e aduna he, hay so Banii Aadama en njiyaaka toon tawo. Tagopeeje ɗe noon, tuubakooɓe ena njoginii ɗum en inɗe; ko ɗum waɗi, tawde en ngalanaa ɗum en inɗe, mbaawaten tan ko huutoraade inɗe ɗe. Ko leydi tan njogini-ɗen innde, mbiy-ɗen ɗum e pulaar (mbiyɗen ɗum e Fulfulde) "LEYDI". Tagopeeje banngotooɗe walla taarotooɗe naange nge ko ɗe ko 9: – tagofeere MEERKUUR, tagofeere WENUS, tagofeere LEYDI, (ndi nguur-ɗen e dow mum ndi), tagofeere MAARS, tagofeere SUPITEER, tagfeere SATUURNA, tagofeere URAANUS, tagofeere NEPTUUN e tagofeere PULUTON. Tagofeere fof ena jogii bolol mum ngol taardotoo Naange men nge.

Puɗɗorto-ɗen noon ko tagofeere ɓurnde ɓadtaade naange nge, payen to tagofeere ɓurnde woɗɗude nde.

Jooni noon ƴewen ngoɗɗeeki hakkunde tagopeeje ɗe e naange nge, caggal ɗum ƴeewen hol no ɗe mbaydi e mawneeki, caggal ɗum kadi ƴeewen njuuteeki ñalawmaaji e kitaale e dow majje.

A)  Ngoɗɗeeki hakkunde tagopeeje ɗe e naange :

  • – hakkunde Meerkuur e Naange ko kiloomeeteruuji 57910000
  • – hakkunde Wenus e naange ko Kiloomeeteruuji  108210000
  • – hakkunde leydi e naange ko Kiloomeeteruuji  149600000
  • – hakkunde Maars e naange ko Kiloomeeteruuji  227940000
  • – hakkunde Supiteer e naange ko Kiloomeeteruuji  778340000
  • – hakkunde Satuurna e naange ko Kiloomeeteruuji  1427200000,
  • – hakkunde Uraanus e naange ko Kiloomeeteruuji  2.869300000
  • – hakkunde Neptuun e naange ko Kiloomeeteruuji  4498500000
  • – hakkunde Puluton e naange ko Kiloomeeteruuji  5900000000

(Kilomeeteer ko   meeteruuji   ujunere,   walla ujunnaje ɗiɗi diraa, tawde keew-ɗen wiyde enen fulɓe meeteer ko diraaji ɗiɗi; tawde kadi wonaa diraa tiggu, kono ko diraa kellifaaɗo timmuɗo).

B) Mawneeki tagopeeje.

Tawi ko fayti e mawneeki, walla mawngu, e nder satonaange ɓuri heen fof mawnude ko naange. Kono naange wonaa tagofeere, ko hoodere! Ma en ngartoy heen so Alla jaɓii.

Ɓuri fof mawnude e nder tagopeeje 9 ɗe, ko tagofeere Supiteer, refti heen ko Satuurna, rewi heen Neptuun, rewi heen Uraanus, rewi heen noon ko Leydi ndi nguur-ɗen e dow mum ndi, rewi heen Wenus, rewi heen Maars, rewi heen Puluton, refti heen noon ko tagofeere ɓurnde fof famɗude, wiyeteende Meerkuur. Meerkuur kadi ɓuri fof ɓadtaade naange. Ko tagopeeje ɗiɗi keedti leydi e naange : tagofeere Wenus e tagofeere Meerkuur.

Ɗee nate kollata ko jerondiral hakkunde tagopeeje : e ngal holla hol no Supiteer (walla Jupiteer) ɓurdi tagopeeje goɗɗe ɗe.

E nder sato naange ɓuri nde mawnude tan ko naange, kono naange wonaa tagofeere, ko hoodere. Tagopeeje 8 satonannge godde ɗe fof, so ndenndinaama mbaɗaama tagofeere wootere, tagofeere Supiteer ɓuri ɗum. Supiteer ne, so renndinaama e tagopeeje 8 goɗɗe ɗe mbaɗaama tagofeere wootere, Naange ɓuri ɗum  ɗo woɗɗi.

So Alla jaɓii ma en njokku e tonngoode aroore. Tiitoonde : Njuuteeki ñalawmaaji e dow tagopeeje.

 

  • Hol Umaar Abdalla Wele ?

Eɗen puɗɗoo yaltinde deftere nde musiɗɗo men Umar Abdalla Wele wallifii, yowitiinde e ganndal weeyo. Eɗen njaakorii maa ɗum ɓeydan yimɓe ganndal, hokka ɗum en ɓeydaade faamde taariinde mum en, haa arti noon e “luggeendi” walla mbiyen “niɓɓe kammu” e kaawisaaji mum. Teskuyaaji mon noon ina coklaa no feewi. Fooyre Ɓamtaare

Hol Umar Abdalla Wele ?

Umar Abdalla Wele, jibinaa ko 1954 to Jowol. Omo  anndiraa "Baaba Loocol" (e nder galle maɓɓe), omo wiyee kadi "Barme e Kuundal" to wuro maɓɓe Jowol  ɗo. Duɗal makko gadanal ko ɗoon o janngi. O janngii kadi to Kayhayɗi haa o danyi "berwe" e hitaande 1972. O heɓi bakkaa makko (BAC ‘C’ (ko fayti e hiiso) ko 1975. O neldaa Riisi ngam heɓde toon karallagal ko fayti e ganndal weeyo "aasinyoor" (1975-1981), ko fayti e "arditaare" ("Prévision). O wonii mawno metewo e hitaande 1988 to Nuwasoot ɗo. O wonii mawɗo Joorde metewo to boowol laaɗe diwooje Nuwasoot (1988-1992). O liggiima e jooɗorɗe metewo e boowe laaɗe diwooje : Caad (1992-1995), Santarafrik (1995-1997), Burkina (1997-2008).  Ko fayti e defte ɗe o winndi e Pulaar ko ɗeeɗoo : Ganndal weeyo (leydi), Ganndal koode, Deftel jime, Macungaangu. Ko fayti e Farayse, ko ɗeeɗoo defte o winndi : "Ce que je pense" (miijo makko), "Prévoir le temps pour sauver la vie" (Anndinnde ko arata ngam sowde pittaali), "le temps et la santé" (dumunnaaji e cellal aadee), "le réchauffement" (nguleeki weeyaango aduna), "A propos de la Mauritanie" (ko fayti e Murtani e kitaale caɗeele (1986-1991). (Ɗe defte fof ko baɗtateeɗe e fulfulde). O waɗɗiino jeewte e Rajo Muritani ko fayti Gannde Weeyo e Koode, ko fayti kadi e jime (e gonndigal Alhajji smakkomba Sih e Aliw Siree Bah, saaktooɓe kabaruuji). Jooni o gollotoo ko to Jooɗorde ASECNA mawnde to Ndakaaru (Senegaal).