Fooyre Ɓamaare(FƁ) : Nde pellit-ɗaa wonde naalanke hol ɗo puɗɗori-ɗaa?
Ismaayel (Ism): Ngidii-mi wonde fof ko gamoowo teknoo e h 1998, rewi heen ko naatde e fedde jabbaaji wiyeteende EGZAL e h 1999, rewi heen ko Black Dental h 2000, caggal ɗuum peewtu-mi to Black J e h 2002 refti heen ko sosde-mi fedde FOLKOMEN e h 2004.
FƁ: Hol ko woni darnde Folkomen hannde?
Ism: ko yiɗde wuurtinnde pinal fulɓe e ƴellitde ɗemngal men.
FƁ: Hol njilluuji ɗi puɗɗi-ɗaa waɗde e innde folkomen?
Ism: Idii fof ko e h 2005 to leydi Maruk e nder wuro Tigmart ; mi yuɓɓinii toon hiirde mawnde no feewi sanne, rewi heen ko e h2007e h 2009 to leydi Farayse e nder wuro Argeles. Mi waɗii njilluuji goɗɗi to Perpignan e Lot e Normandie e to Siwis (Suisse).
FƁ : Won lefi ɗi puɗɗi-ɗaa fiilde?
Ism: Mi fiili lefol « clip en life-giɗo am » tawii keblu-mi ngol ko to leydi Farayse. Mi fiilii lefi ɗiɗi sinemaa : gadanol ngol fayti ko e sukaaɓe woppaaɓe e laabi ; ɗiɗmol ngol fayti ko e battane sukaaɓe.
FƁ: Ɗiiɗoo njilluuji fof ko caggal leydi mbaɗaa. Hol njillu maa hiirde Folkomen yuɓɓini ɗoo e leydi men haa teeŋti noon to wuro Nuwaadibu?
Ism: E lewru deesaambar 2009 mi heɓii tawtoreede koolol ko fayti e naalankaagal to nokku « Alliance » Nuwaadibu yuɓɓinnoo, denndaangal naalankooɓe arnooɓe tawtoreede koolol ngol nde mo woni fof hollitnoo ko jogii, ko miin nawi raay kawgel ngel.
FƁ: Hol ko tagi ɓuri heewde e njilluuji maa waɗi ko caggal leydi haa teeŋri noon to Orop?
Ism: Ɗoon ene faamnii saabi njilluuhi ɗi ko yahde-mi toon ngam hebleede ko fayri e « Multimédia e Son e Lumière e sinemaa ».
Ɗee geɗe fof mboɗo hannginee toon. Caggal kala heen heblo mi yoɓtira ɓe juɓɓingol hiirde naalankaagal wonnoo taw-mi geɗe men ena wela ɓe, kamɓe tuubakooɓe ɓe.
FƁ: Hol eɓɓaande nde njogi-ɗaa?
Ism: Mboɗo ɗaminii yuɓɓinde hiirde mawnde so Allah jaɓii e nder lewru mee to Nuwaadibu.
FƁ: So min paamii ngon-ɗaa ko e reftooji, hol kaɓirɗe hiirde nde naamnii?
Ism: Ko e heen tigi wonaa, to kaɓirɗe mi nulanii to leydi Mali joom kooraa e hoddu e karabas e jemmbe, ko hedii ko, ena woodi.
FƁ: Hol caɗeele njogi-ɗaa e naalankaagal?
Ism: Idii fof ko to jinnaaɓe-am sibu njiɗaa mi wona naalanke sibu, enen fuutankooɓe ena tiiɗi nde jinnaaɓe men ngoppata gooto e men wona naalanke, haa teeŋti noon e neɗɗo bayɗo no am nii, jahɗo haa ɓaari Alɓuraan, ɗuum ina tiiɗi ko woppetee wona naalanke. Hiirde fof noon ko fodoore Allah woni dow, refti heen ko yiɗde waawi huunde fof.
FƁ:Hol wasiyaaji ɗi njogi-ɗaa fayde e banndiraaɓe janngiyankooɓe FƁ?
Ism: Naalankooɓe yo cos pelle, nanngondira, ngona neɗɗo gooto liggondira.
FƁ : Islaayel a jaaraama, yoo Alla sellin doole, ɓeyda balɗe e barke (aamiin)
Abuu Kan, Nuwaadibu
Usmaan Mammadu Lih ɓurɗo lollirde Ismaayel, jeyaa ko Cilaa. Ko ɗoon o janngi ekkol e Alɓuraan haa o joofni e hitaande 1997, caggal ɗuum o janngi ko fayti e informatik e peeynitgol ordinateeruuji e wonde fannuyanke ko fayti e sawtuwol. Ɗee geɗe fof, kala heen geɗel o heɓɓii heen seedantaagal. Ko o cosoowo situuji internet (créateur de sites internet). Ismaayel ko daraniiɗo ɓamtaare leñol sibu omo jeyaa e pelle keewɗe daraniiɗe ƴellitaare pinal maa daraniiɗe kisal sukaaɓe, walla draniiɗe jaŋde yeru fedde Bagodin Education e fedde APE ekn…..
Caggal golle makko to nokku Alliance Franco-mauritanienne to Nuwaadibu Ismaayel daranii hannde ko naalankaagal sibu ko ɗuum o ɓuri yiɗde, o ɓuri gollanaade, ko ɗuum addani mo wonde naalanke mawɗo keptinaaɗo hannde to Orop haa teeŋti noon e nder wuro Nuwaadibu.
