Eɗen kollita ɗo huunde e anndinoore Alasan Watara, mo aduna fof heptini wonde ko kañum fooli e woote baɗnooɗe to Koddiwaar. Ɗum noon mo aduna hiisii woni hooreejo ndiin leydi. Alasan Watara jibinaa ko e hitaande 1942 to Dimbokro to rewo Koddiwaar. O heɓi bakkaa makko ko Wagadugu, omo yahra e duuɓi 20, oon saanga ko woni laamorgo «Hot Woltaa». O jokkoyi jaŋde makko to Dental Leyɗe Amerik ha o heɓi Doktoraa ko fayti e ganndal faggudu, o ƴettaa e hitaande 1968 e FMI. Caggal ɗum Banke mawɗo Dowlaaji Afrik Hirnaange (BCEAO) noddi mo.
O ruttii to FMI e hitaande 1984, o waɗaa gardiiɗo Diiwaan Afrik, hade Hufet Buwaañi nodditde mo e hitaande 1988 ngam ardaade BCEAO. Dewgol makko FMI ngol addanii mo dañde jokkondire (sehilaaɓe) ballitɗe mo, e tuma nde diiwaan o naati e caɗeele faggudu, ardaade golle faggudu e kaalis leydi ndi. Ɗum ina jeyaa e geɗe gaddanɗe Hufet Buwaañi nomde mo hooreejo hilifaaɓe leydi ndi. Ɗum addani mo waɗteede gite, woodi waɗtuɓe ñuumbaade ko o «arani», hawri kadi Hufet, nde tawnoo naywii, ko dokkuɗo mo mbaawka timmuka.
Jiiɓru e caɗeele kewnooɗe e oon sahaa ngaddani Hufet wellitde partiiji e yuɓɓinde woote e hitaande 1990. O fooli. Kono luulndo ngo salii woppude, haa arti noon e FPI, hono parti Looran Bagboo, keptinaaɗo ñalnde 30 abriil 1990. E hitaande 1992, tawi Watara ina woni haa hannde hooreejo hilifaaɓe, Bagboo sokaa. Hufet saŋkii ñalnde 7 desammbar 1993, daawal kesal, daawal jiiɓru udditanii Koddiwaar.
- Baaba yahii, sukaaɓe njiiɓiima
Ndeen Hufet saŋkiima, woodi takkuɓe Watara yiɗde heɓtude laamu. Huunde nde o yeddi, hay so tawii o luulndiima no Konan Bejjee, gonnooɗo hooreejo suudu sariyaaji (Asammbele) heɓiri jappeere ndee nii. Ko oon fotnoo lomtaade, kono Alasan wiyi o rewraani no laawol wiyri nii, sibu, e miijo makko, Ñaawirde rowrowre ina fotnoo tawa teskaade ngonka «leydi laamaaka». Ɗum jibini ngañgu hakkunde maɓɓe, Bejjee joganii mo oon guut.
Nde woote paandii e hitaande 1995, Watara feeñnini yiɗde wonde kanndidaa. Ngam faddaade mo, Bejjee lelni doosɗe woote kese, baɗɗe kuulal biyowal, kala jiɗɗo ardaade leydi ndi, ina «foti wonnde jeyaaɗo e Koddiwaar, jibinaaɗo heen, tawa kadi yumma mum e baaba mum fof ko e koddiwaar njibinaa. Yo a taw kadi ko neɗɗo mo meeɗaa woppude jeyegol mum e leydi he, tawa kadi (…) yaltaani ndi e duuɓi joy cakkitiiɗi ɗi».
E miijo Bagboo, ngalɗoo kuulal ko «luulndingal wellitaare, añamngureewal, bonngal» ; o waɗdi maalde e RDR hono parti cosaaɗo e hitaande 1994, ummiiɗo e FPI, mo Alasan Watara jogori ardoyaade. Haŋkadi alaa ko haaletee e Koddiwaar so wonaa ɓiyleydiyaagal Watara : woodi wiyɓe ko o Burkinaanaajo, walla Hotwoltaanaajo. Ndeeɗoo miijannde «araniyaagal» (jeyegol e Koddiwaar) addi kusumma hakkunde koɗdigal rewankooɓe (juulɓe e ko ɓuri heewde) e diiwanuuji keddiiɗi ɗi. Jaayɗe ɓalliiɗe laamu ngoni e waɗde jeeyngal ngañgu arani en.
Nii woni Alasan Watara haayti wonde kanndidaa ; o wiyi ko Eyaademaa waajii mo ɗuum. Wonti hankadi omo hujjikinoo : «Ko mi Koddiwaarnaajo gila njibinaa-mi e hitaande 1942 to Dimbokro. Baaba am ko ɗoon kadi jibinaa hedde 1888, neene am jibinaa ko Dabu e hitaande 1920, o dawi ko Glele Ban (Ojenne)». O bayyini e jaaynde nate karte dentitee jinnaaɓe makko, fofo ngam dallinde ko e laydi he o jeyaa. O wiyi «Ko goonga mi janngii to Burkinaa e tuma nde wiyetee Hot Woltaa nde. Nde keɓ-mi Bakkaa, ndañ-mi bursi, njokkoy-mi jaŋde to Amerik.” Alasan yahii haa holliti e jaayɗe kaayitaaji dentitee jinnaaɓe mum. Añɓe makko njooɓtoriima mo ɗuum fof. O jaabtorii ɓe «mi wonii cukko guwerneer BCEAO jooɗaniiɗo Hot Woltaa duuɓi ɗiɗi, kono ko e dow nanondiral hakkunde laamu Burkinaa e Hufet Buwaañi.». «Mi waawaa wonde ko wonaa Koddiwaarnaajo, ɗumɗoo fof ko ayiiba».
Ñalnde 30 sulyee 1999, caggal nde o gollii duuɓi joy e nder FMI, Alasan arditinaa RDR, holliti yiɗde mum wonde kanndidaa e woote oktoobar 2000. Bejjee, gondunooɗo e caɗeele mawɗe, ummini jeeyngal tookangal ngam hollitde wonde Watara ko Burkinaanaajo, ɗum noon o waawataa ardaade leydi ndi. Alasan holliti karte ɗiɗi dentitee Koddiwaar, peewnaaɗe 1982 e 1990. Kono, ñaawoore takki mo «waylude e kuutoraade kaayitaaji waylaaɗi». Yumma makko kadi noddaa to polis ngam anket. Ñalnde 27 oktoobar, yamiroore ñaawoowo dokkunooɗo mo nasiyonaalitee o, niilnaa.
Ñalnde 29 noowammbar, laamu Koddiwaar werlii jeeyngal njiylawu makko. Ɓe o ardodinoo RDR heewɓe nanngaa, ñaawaa, cokaa duuɓi ɗiɗi.
Ñalnde 24 desammbar woodi koninkooɓe murti to Abijaa, folli laamu, e gardagol Robeer Geyi. Bejjee dogi yalti leydi. Yimɓe RDR sokanooɓe njaltinaa, laamɗo keso deeƴni ɓernde Alasan Watara, wonde ina waawi artude e leydi mum. Alasan arti ñalnde 29 desammbar. Ydi Woodi tuumɓe Alasan wonde caggal pollugol laamu ngol, sabu ɓadinooɓe mo jeyeede e waɗɓe kuudetaa o. Alasan e Bagboo puɗɗii woɗɗondirde. Lebbi seeɗa pawii heen, hakkunde Alasan e Geyi fuɗɗii mettude, haa Robeer Geyi takki mo, e lewru mee, yiɗde mo waɗde kuudetaa.
Ñalnde 23 e 24 sulyee, Doosɗe leydi kese kollitaa ɓesgu ngu, ɗo winndaa, «kala jiɗɗo ardaade leydi ndi, maa yumma mum e baaba mum jeyaaɓe e leydi he, tawa kadi meeɗaa jogaade ɓiyleydiyaagal goɗngal». Ɗum fof e wayde noon, Alasan waggini yimɓe mum nde ngootata «eey».
E lewru Settaambar, Geyi takki Watara yiylaade liɓde ɗum. Senerooji Palenfo e Kulibali takkaa «etaade warde». Kanndidatiir Watara riiwtaa sabu «ɓiyleydiyaagal ngal hoolnaaki», ngal Bejjee ko noon, sabu makko waɗde wicit cellal to Farayse, wiyaa o fotnoo ɗum waɗde ko Koddiwaar.
Hankadi kanndidaaji mawɗi heddii tan ko Bagboo e Geyi. Bagboo wiyaa foolii, heɓi laamu caggal balɗe tati jiiɓru ndu Geyi woni les mum, ngam heddaade e laamu. Watara ɗaɓɓi woote kese, sibu, e miijo makko, Bagboo dagaaki. Ɗaɓɓaande makko riiwtaa, fawtii heen ɓe calii hay o wona kanndidaa e woote depiteeji. Parti makko geddi woote ɗe. Yimɓe makko njaggondiri e doole kisal. Ɗum fof e wayde noon, ñalnde 25 mars 2001, parti makko tawtoraa woote meeriiji, ardii PDCI e FPI fof. Caggal ɗuum ñalɗi beldital ngenndi ɗi Bagboo yuɓɓinnoo mbaggini nde ñaawirɗe ɗe ndokkata Alasan Watara kaayit mum ɓiyleydiyaagal e tuugnaade e sariya e laabi leydi ndi. Ɗeen ndokki mo ɗuum ñalnde 28 suwee 2002.
Ñalnde 19 settaambar, eto pollugol laamu e murto mbaɗi tawi ko ɓuri heewde e ardiiɓe ɗum ko koninkooɓe rewankooɓe. Seneraal Geyi e Kalifu geɗe nder leydi (Emili Boga Duudu) mbaraa, galle Alasan Watara duppaa. Watara mooloyii to ammbasaad Farayse. Kadi yimɓe fof njomnii mo, hay Bagboo, takki mo sakkaade ɗee golle. Alasan noon seeraani e yeddude ɗuum.
Ko waawnoo heen wonde fof, ñalnde 6 abriil 2005, to Peretoriyaa Bagboo e Watara e Bejjee e Giyoom Sooro ciifindiri nanondiral beldital. Ina jeyaa heen toɓɓere maantinnde kuulal 35, kaɗnowal Alasan Watara wonde kanndidaa e woote gardagol leydi. Balɗe seeɗa pawtii heen o habri ko o kanndidaa e woote payɗe arde. Ɓooytaani e nanondiri haɓɓondirde e Bejjee ngam haɗde Bagboo foolde.
BAB / Ƴoogirde : RFI
