Binnditagol walla kiñgol ?

0
516

Ko idii fof, ñalnde alkamiisa njah-mi toon hedde waktu jeetaɓo, to nokku binnditorɗo Liksaar, ɗo wonnoo « galle defte » (Maison du livre), galleeji ɗi Maawiyya mahnoo e denndaangal departemaaji leydi ndii. Taw-mi toon yimɓe capanɗe tato e njeetato ina mbinnditii. Nde ɓe ngari e rokkude tikkeeji, keɓ-mi tikket 35, nde tawnoo won winndinooɓe ɓe ngaraano, won kadi ɗi dokkitoowo tikketaaji resannoo yimɓe mum. Nii woni, koot-mi haa waktu go’aɓo e feccere ngartu-mi, taw-mi kuuraa alaa, binnditagol ina dartinaa.

Ko idii fof, ñalnde alkamiisa njah-mi toon hedde waktu jeetaɓo, to nokku binnditorɗo Liksaar, ɗo wonnoo « galle defte » (Maison du livre), galleeji ɗi Maawiyya mahnoo e denndaangal departemaaji leydi ndii. Taw-mi toon yimɓe capanɗe tato e njeetato ina mbinnditii. Nde ɓe ngari e rokkude tikkeeji, keɓ-mi tikket 35, nde tawnoo won winndinooɓe ɓe ngaraano, won kadi ɗi dokkitoowo tikketaaji resannoo yimɓe mum. Nii woni, koot-mi haa waktu go’aɓo e feccere ngartu-mi, taw-mi kuuraa alaa, binnditagol ina dartinaa.

Objet InconnuNdeen woni nde ƴettu-mi kabaruuji ko fayti e binnditagol ngol. Ko idii fof, e ooɗoo sahaa, winndittoo tawo ko dañɓe duuɓi capanɗe nay e joy fayi dow. So jinnaaɓe maa ina nguuri, alaa e sago ɓe mbinnditoo tawo, nde mbaawaa winnditaade. So ɓe nguuraani, tawi duuɓi maa ɓurii 45, ngaddataa tan ko kaayit maa juddi e koppi mum, e kartal maa dantitee e koppi mum. So a dañaani capanɗe 45 alaa e sago ngaddaa seedantaagal maayde maɓɓe (certificat de décès walla kala kaayit ceedtotooɗo maayde maɓɓe). Kono ñalnde heen, won garnooɗo winnditaade wiyaa maa addora kaayit binnditagol RANVEC, woni kaayitaaji ooli, ɗi nganndu-ɗon ɗii.

Kaayitaaji ina takkaa e damal naatirgal mawngal ngal e damal naatirgal huɓeere ndee, ɗiɗi e heen damal fof, heen gooto ko e Arab, oya e Farayse, kono ɗi ngalaa ñalngu, ɗi cifaaka, ɗi ngalaa tampoŋ, ko ɗi ɓoli, bellelli. Winndaa e majji, ko ɗumɗoo :

« Tintinaango

Ɓiɗɓe leydi kala ina tintinee wonde golle binnditagol ina udditanii yimɓe fof, kono ɗe mbaɗetee ko e daawe keewɗe.

Jooni, winndittoo tan ko ɓiɗɓe leydi jogitiiɓe kayitaaji mum en juddi kam e karte mum en dentitee ;

Lajal e sarɗiiji daawal ɗiɗmal ngal maa mbayyinoye.

Jinnaaɓe ngadotoo ɓiɗɓe mum en winnditaade, so ina nguuri

Garɗo winnditaade ina foti addorde :

  • Kaayit juddi (jibinegol)
  • Koppi kartal dentitee
  • Kaayitaaji ceedtiiɗi binnditagol jiknaaɓe mum kesi ɗii.
  • So tawii jiknaaɓe ɓee nguuraani, ina waɗɗii ɓe ndañaani duuɓi 45 addorde seedantaagal cankagol maɓɓe, walla kala ñaawoore seedtotoonde cankagol ngol. »

Kuuraa artoyi ko hedde waktu 2ɓo e feccere, golle ɓamti haa waktu nayaɓo, ɓe ndartini. Sappo e ɗiɗo wonnooɓe e doggol ɓe keɓaano winnditaade ɓee, mbaɗtaa hoore doggol alet 22/05/11. Keɓ-mi tonngoode 3. Alet, ndoƴ-mi, njettii-mi toon waktu jeetaɓo e hojomaaji 15. Ɗoon ngon-mi haa w9ɓo e feccere, nde noddaa-mi. Nde naat-mi, yimɓe njoyo maa njeegomo ina kuufi taabal juutngal, haakem (perfee) ina heedi hakkunde, siis gooto ina woni oogaa bannge ina hucciti e makko. Tato heen, Haalpulaar gooto (ina heedi soɓɓundu taabal), capaato ɓaleejo, ina keedi perfee bannge mum nano. Bannge makko ñaamo, polisee boɗeejo ina jooɗii ɗoon, sanndarma capaato ɓaleejo ina sawndii ɗum. Bannge rewo, capaato boɗeejo ina hucciti e ordinateer, suka debbo (capaato ɓaleejo), keewɗo yah-ngartaa, ari, sawndii ɗoon.

Calmin-mi, ɓe mbismii kam. Keedɗo perfee bannge nano o (capaato ɓaleejo) naamnii kam tikket am, tikket 3. Ittu-mi mo e poos am, mbeeɗ-moo-mi, o heɓi o joɗɗini yeeso makko. Mbeeɗ-mi perfee kaayitaaji coklanooɗi ɗi, o tiimi heen, o wiyi mi, « to njibine-ɗaa ? » Mbiymoo-mi, « Ɓoggee, … Sahre Ndoogu ». Ɓaleejo oya (jom tikket) wayi no najɗo nii : « Hol to woni Sahre Ndoogu ? » Aɗa faama tan o meeɗaa nande ngoo wuro. Perfee : « Hol mo nganndu-ɗaa Ɓoggee ? » (Kamɓe fof aɓe naamnodoo laawol gootol, gooto kala e naamnal mum) ;

Miijo siirtii e hakkille am, mbele mi jaaboto walla alaa. Mbiy-mi « Miɗo anndi Ɓoggenaaɓe fof » Naamnal ngal fuuyri mi sanne, mi yiɗaani jaabaade so Alla.

Perfee wiyi mi « Haalan min ɓe nganndu-ɗaa toon », e daande yamyamre, nde alaa fitina walla mettere …

« Miɗo anndi ko wonaa Ɓoggeenaaɓe tan, miɗo anndi Moongelnaaɓe, Attaarnaaɓe, Ayyuunaaɓe …. » Ɓaawo deƴƴere, mbiy-mi « Ɗum noon miɗo anndi gonɗo hannde Koolaaɗo Kuuɓal Kalifu Ñaawoore oo, ko minen njanngidi … Walla so on njiɗii miɗo anndi Maasina gonnooɗo Meer Ɓoggee oya »…

Polis o wiyi : « Maasina ? »

Mbiy-mi : « ko mawɗo oo, mi haalaani gonɗo to Ministeer Linteriyeer oo »

Polisiyee oo wiyi « Eyyoo ! »

Perfee : « To Sahre Ndoogu heedi mbiy-ɗaa ? »

Haalpulaar oo wiyi : « ooɗoo ko porfeseer ! » Kono heddiiɓe ɓee mbayi no nanaani nii.

« Sahre Ndoogu ko bannge rewo Ɓoggee, ina jiimti e kolongal Ɓoggee ».

Mbiymoo-mi « naamne mon ɗee dey, ina kaawi mi, mi faamaani ko ngol binnditagol woni ».

O wiyi « waɗi ɗum ko won jogiiɓe kaayitaaji ɗi ndewaani laawol, wonaa aɗa anndi ɗuum » ?

Njaabii-mi : « mi meeɗaa yiyde oon. So ɗum woodii, bone ɗee ngoni ko e Njuɓɓudi laamu ».

O wiyi « eey, ɗumɗoo ko ngam reftinde geɗe ɗee laawol » !

Mbiy-mi “iih, mate wonaa ina woodi laabi ɗi neɗɗo rewata haa heɓa kaayitaaji jeyegol e leydi (code de nationalité)?”

« Aɗa golloo walla ko e alteret ngon-ɗaa ? » Ɗum ko naamnal suka debbo oo.

Perfee : « Hol tonngoode maa golle ? » (matricule solde)

Mbiymoo-mi « 3….Z ».

O arti kadi e teskuya makko oya « wonaa aɗa anndi won jogiiɓe kaayitaaji ɓe potaani jogaade » ? Njaabii-mi « mi meeɗaa yiyde oon ».

O wiyi gonɗo e masiŋ oo : « ƴeewan en ». Oon ƴeewi, haali ko sawndii ɗum : « 3….2 », mbiy-moo-mi, « alaa, wonaa noon » ; o ƴeewtindii o haali ko yuɓɓi koo « wonaa 2, ko Z ».

Perfee : « a jogaaki ɗoon kaayit juddi ɓooyɗo, ko adii ɗiiɗoo » ?

Njaabii-mi « miɗo jogii, kono mi addaani. Njogii-mi ɗoo ko kaayit jeyegol e leydi (nasiyonalitee ɓooyɗo) ». Uddit-mi kartaabal am, njaltin-mi kaayit oo « omo ni, Alla e makko ɓooyde,o oolɗii ». Mbeeɗ-moo-mi kaayiit oo, o tiimi heen ko juuti, o weeɗti mi.

O wiyi : « eywa, tiiran mo kaayit makko ». Oon wiyi « gasii ? » ; Perfee wiyi « ahaa, gasii ».

Oon naamnii kam : « ko a pulaar ? »

Naamnii-mi : « ɗemngal muuynu-mi, njiɗɗaa wiyde ?» (seeɗa mi saloo jaabaade …). « Eyyoo ko Pulaar muuynu-mi ».

Perfee weeɗi mi kaayit ina winndaa geɗe am kam e geɗe jinnaaɓe am (innde e yettoode, ɗo jibinaa, e nokku ɗo jibinaa). Ɓe mbiyi mbele ɓe mbaɗat Ɓoggee walla Sahre Ndoogu. Sanndarma oo heɓɓitii wiyi mbaɗee Sahre Ndoogu. Mbiy-mi « eey, no o wiyri nii ». O jokki, wondude e nehdi e hurum, jaabtii ko kaalnoo-mi e laabi keɓir-ɗi kaayitaaji, o wiyi « so neɗɗo walla jinnaaɗo mum jibinaaka e leydi hee, wonaa jooni foti winnditaade, ko daawal paangal, kono firtaani wonaa Muritaninaajo ». Mbiy-moo-mi « kono maa yimɓe ɓee paamninee, so wonaa ɗum cikkata ko salaaɓe winndeede ». O wiyi « ko noon tigi, alaa e sago ɓe paamninee ».

Ƴeewtii-mi kaayit o, taw-mi binndol ngol ina yuɓɓi to Farayse too, e to Arab too fof. Ɓe mbiyi mi jaggu haa tiiɗa, ndeeɗoo tonngoode kollittaa kala nde ngarɗaa e waɗde kaayit. Yah suudu nduya ɓe portil maa.

Njaltu-mi, pad-mi ko ina wona hojomaaji 15, karallo oo bismii kam, naat-mi. Dow taabal makko, ordinateer e eskaneer ina njoɗɗinaa heen. Sara ɗoon, masiŋel ƴettowel diidi juuɗe (empreintes digitales) kam e ƴettowel binndi (siñaatiir) e portiloowo. O ƴetti diidi peɗeeli am sappo ɗii kala, o ƴetti siñaatiir am, o portili-mi, fof noon naati ko e ordinateer hee. O yaltinani mi kaayit am ina waɗi tonngoode am, o wasiyii kam nde mbaɗtat-mi heen hakkille, so sukaaɓe am ngarii e winnditaade ngaddora heen tumbitte.

Ko nii geɗe ɗee njahri. Ko yiɗnoode jaŋtanaade on ɗum, addani en yahde toon law. Heddii ko gooto kala ina waawi ñaawande hoore mum, no yiyri ngol binnditagol. Miɗo jogii heen miijo, kono miɗo sikki ɗum haalii hoore mum.

Muuttaar Bah

Tar ndeeɗoo winndannde : http://lauthentic.info/spip.php?breve31