Naamngal jowitiingal e binnditagol, feewde e kalifu geɗe nder leydi

Naamnal jaŋtangal ngal depitee Kajjata Maalik Jallo huccitini e kalifu Geɗe nder leydi kam e bellitgol, jowitiingal e binnditagol njuɓɓudi laamu 2011

Lelngo naamnal ngal

Kalifu tedduɗo, Ñalnde alkamiisa 5 mee 2011, hooreejo leydi ndi udditii golle inniraaɗe «gangisgol ɓiɗɓe leydi», walla mbiyen binnditagol kabranoongol ko ɓuri hitaande jooni.

Gollal mbiyno-ɗon maa waylu no feewi etaa siwil men oo, wayi ko no huunde suuɗeteende nii, sibu mum waasde faamnineede e facciraneede yimɓe ɓee, tawi kadi fotnooɓe gollodeede ɓee, alaa heen gollodaaɗo.

Hannde, yimɓe fof naamnotoo ko naamnal gootal: «Ko waɗetee koo, ko woni ?»

Hol jaabawol maa e ngalɗoo naamnal ?

Depitee Kajjata Maalik Jallo

—————————————–

Paccirgol naamnal ngal

1.Ciftingol no Ranvec 1998 yahrunoo (Ranvec : Binnditagol njuɓɓudi laamu baɗanagol etaa siwil)

• Faandaare maggol : moƴƴitingol etaa siwil leydi ndii
• Ranvec udditiraa ko dekere batu hilifaaɓe, wondude e laabi golle laaɓtuɗi
• Ko idii binnditagol ngol, jeeyngal jaajngal waɗaama, e sifaaji keewɗi
• Ko kippuuji neldaa e nder leydi ndii kala (wilaayaaji, mukaataaji, gure, deebayuuji, feewde e yimɓe eggoru-hoɗooru : ndeke ko galle yoo galleyel waɗanoo. Kippuuji kebliraaɗi ɗuum neldaama kadi e nder denndaangal konsulaaji e ammbasaduuji.
• Ko foksineeruuji e gollooɓe laamu ngardinoo, kuufnoo, koratnoo denndaangal golle Ranvec
• Denndaangal keɓe Ranvec ndenndinaa ko ɗo gootel, ina ngondi e binndaaɗe ceedtotooɗe (karneeji), naatnaa e ordinateeruuji, e les tiimaandi e horo Kuuɓal Dowla kalfinaangal Etaa siwil
• Binnditte nay goɗɗe timmitinooje mbaɗii caggal Ranvec 1998

Ɗeeɗoo peeje fof kaɗaani ko ina tolnoo e 20 haa 25% (nayaɓal) Muritaninaaɓe mbinnditaaka, en kaalaani juume keewɗe baɗanooɗe.

2.Binnditagol 2011 walla mbiyen gangisgol yimɓe e nder karnal ngenndi baɗanangal yimɓe (RNP)

Binnditagol 2011 kabraa ko gila saawiyee 2010, kono fuɗɗii ko e mee 2011 rewrude e yamiroore kalifu tan (uddirta kadi ko yamiroore kalifu)

2.1.Jeeyngal waɗaaka

Gaa gaa udditgol hooreejo leydi ngol ñalnde 5 mee 2011, alaa fof jeeyngal teskaa : wonaa emisoŋaaji rajo walla tele, wonaa kaayitaaji ɗakkaaɗi (alluuje walla leppi), wonaa tinndinooje tokoose, alaa fof ko maandinta ko e binnditagol ngon-ɗen, ellee nii golle ɗee ngoni ko e suuɗeede.

2.2. Huufo golle reɗɗiingo, kaɗowol golle ɗee laataade

Mugataa fof ina waɗi goomu e nder laamorgo mum. Ko ɗoon yimɓe fof poti tawde ngu (nayeeɓe, woofɗuɓe, sukaaɓe …). Ƴeewee tan ko ɗumɗoo ɗaɓɓi (jolngo, jippunde, woppude haajuuji mum fof etc…)

Ƴetten yeru e wuro Warganget nder Mukaataa Waalata, ngo 620 km ɓilii hakkunde mum e wuro Waalata ngo yowitii ngoo ; ngam taccude ndee yolnde, ko ɗanngal balɗe jeeɗiɗi (7), dow keeci ngelooba. Oɗon cikki maa yimɓe ngooɗoo wuro njiy heen nafoore, jarannde ɗum en yahde winnditoyaade, tawi paaminaaka gaa ko yahetee koo, ko woni ? Won nii ko waɗi Kiifa, ina teeŋtina ko kaal-ɗen ɗoo koo : gooto e hoohooɓe wuro ngoo, jom duuɓi, kam e hoore mum, yahnoo winnditoyaade, wiyaa maa addoya yummum tawo, ɓayri ina wuuri ; o jaabtii ɓe wonde, no yumma makko woori nii, hay gooto yiyataa omo itta ɗum wuro maɓɓe ngam winnditaade ! Jooni noon, no waɗetee ?

Ellee kadi Muritaninaaɓe wonɓe caggal leydi njeyaaka e ngolɗoo binnditagol.

2.3.Laabi ɗowooji golle ɗee ngoodaani

Winndittoo yimɓe ɓee ko goomu ngu terɗe jeeɗiɗi (7), jogiiɓe hakke woote, ina ngondi e yimɓe ɗiɗo ɓe ngootataa. Tawtoregol doole kisal (sanndarma e garde e polis) maandinta ko yiɗde hulɓinde e ndoolndoolaagu. Nde tawnoo alaa ko winndaa ɗo tuugnetee ngam waɗde golle ɗee, goomu fof gollortoo ko no weliraa ; alaa tuugneteeɗo so wonaa neɗɗo gooto dokkaaɗo mbaawka ɓurtuka, walla junngo oon dokkuɗo mo kaan mbaawka oo. On paamii, njiɗ-mi haalde ɗoo ko jom kattanɗe mawɗe, mawɗe oo, hono Juɓɓinoowo Gardiiɗo Kuftodinɗo Gollorde Ngenndi Binndol Yimɓe e Binndaaɗe Kisnaaɗe (administrateur directeur général de l’Agence National du Registre des populations et des Titres sécurisés), mo nganndu-ɗaa alaa hakke ardaade oon nokku (o wonaa foksineer laamu, mo meeɗaano gollaade so wonaa e njilaagu, tee ko o neɗɗo politik ceedtinɗo).

2.4.Kuule koynooje, gittooje hurum yimɓe kam e baɗe cokoreeje goomu binnditagol.

Kala jiɗɗo winnditaade (yimɓe fof, alaa keddiiɗo, ɗo duuɓi maa mbaawi tolnaade kala, golle maa ko mbaawi wonde fof, daraja maa ɗo waawi tolnaade kala, no cellal waawi siforaade fof, yo a won cukalel, nayeejo, gorko, debbo, goofɗuɗo walla gofiiɗo, ñawɗo ekn …), maa roƴa ngal jey, hedde waktuuji 5 subaka, walla nii waala ɗo winndittee ɗoo, ñalla waɗde lasal. So tawii ko a malaaɗo, keɓaa tonngoode ngam waawde winnditaade, so a heɓaani, puɗɗito-ɗaa ñalnde woɗnde, woni kuudto-ɗaa, ndaŋaa …

Caggal ɗuum kuccitanaa golle cokoraagal goomu mbinndittoongu nguu. Mi rokka yeruuji seeɗa : neɗɗo jibinaaɗo Ɓoggee, naamnee : « Aɗa anndi Bah Siley « ? « Aɗa anndi jom suudu makko ? » « Hotel gooto ina e naatirde Ɓoggee, bannge nano, hol o wiyetee ? »

Goɗɗo jibinaaɗo Mbaañ, naammndee : « Mbaañ na waɗi sooninkooɓe ? » Soninke gooto naamnaa : « Aɗa waawi Quraana ? »

Nder Mukaataa gooto, ɓe ƴeewa so tawii aɗa jogii daande capaato (so a wiyii ya’anii walla keyfa, khalas, aan a hoolnaaki).

Ko fawaade e jaabawuuli ɗii, goomu ngu jaɓata walla saloo binnditagol neɗɗo. Ngu ñaawa mbele oo neɗɗo kuccitɗo e maɓɓe, ko Muritaninaajo walla alaa.

Aan kalifu, haalan am, hol fof dokkuɗo terɗe nguu goomu ngu hay gooto anndaa ɗo ummii, hattan waawde ñaawde jeyegol walla baasgol jeyeede neɗɗo e leydi he ? En nattii anndude so tawii ko binnditagol woni ɗoo, walla so kiñgol. So tawii ko kiñgol, ko ñaawoore tan jogii hakke e hattan waɗde ɗuum ! Ina haawnii, sibu oɗon nganniyii winnditaade hay tumarankooɓe wuurɓe e leydi he.

2.5.Golle jamma

• Hol sabaabu ɓe ndañaani duuɓi 45 mbinndittaake jooni ?
• Hol sabaabu ɓe njibinaaka e leydi he mbinnditaake ?
• Hol sabaabu neɗɗo waawaa adaade jiknaaɓe mum winnditaade so ina nguuri, walla wiyee maa adda seedewol cankagol mum en so nguuraani, tawi noon, ngool seedewol heɓotaako so wonaa taw maayɗo oo ina joginoo kaayit Ranvec, hay so tawii noon o sankiima ko adii 1988.
• Hakke njogii-mi e winnditeede fotaani nawdeede e yiɗde jiknaaɓe am winnditaade.

2.6.Ceertugol no yimɓe ɓee njiyri geɗe ɗee. Geɗe ɗe njenana-ɗen njuumtataa

• Leƴƴi ɓaleeji ɗii, paamri ngol binnditagol ko no yiɗde joñde ɗum en nii, tee alaa fof ko laamu ngu waɗi mbele aɓe kooloo. No goomuuji ɗii ngollortoo nii, ɓeydi boom ko bone, sibu ina goongɗina sikkeeji maɓɓe.
• Safalɓe ɓee, nde tawnoo binnditagol ngol ina heewi caɗeele e haɗooje, tee alaa jeeyngal ngam hollitde nafoore maggol ina ŋakki, njogoraani nootaade e binnditagol he no feewi.

Yanti heen, ko winndittee e ñalawma koo, ina famɗi no feewi (hedde 40 neɗɗo ñalawma wonnande heen nokku binnditorɗo kala). So tawii ɗum jokkirii noon, firti ko wonande Nuwaasoot, e yeru, Mukaataaji 9 ɗii fof, mbinndittoo kam en fof e ñalawma ko 360 neɗɗo, walla mbiyen 10 800 neɗɗo lewru kala. Ɗum firti ko golle ɗee maa mbaɗ duuɓi 7 e feccere, woni lebbi 92, sibu yimɓe Nuwaasoot tolnii ko e 1 000 000. Ɗum ko so tawii goomuuji ɗii ngalaa ñalɗi fooftere. So ɗi njogii ñalɗi fooftere, maa binnditagol ngol waɗ duuɓi 11. Ɗum ko golle ɗe njoofataa.

Ndeke, so tawii faandaare ndee wonnoo ko winnditaade Muritaninaaɓe fof, eɗen njenanaa wonaa golle juumtooje, sibu waɗiraa ko hoto won.

2.7.Binnditagol paltoor

• Ina woodi yimɓe jogiiɓe koppiiji mum en Ranvec tawi inɗe mum ngalaa e masiŋ. Ɗum goongɗinii ko njedduno-ɗaa wonde huunde e keɓe Etaa siwil, ko ko muumtaa.
• So tawii alaa ɗo tuugnetee so wonaa e Ranvec, heewɓe njogoraani winnditaade sibu ina woodi tigi nokkuuji ɗi njettanooka e oon sahaa (hakkunde Tagant e Asaaba). Yanti heen, wonande moolinooɓe ndeen, ko ina tolnoo e 15 000 neɗɗo ngartiriino koye mum en, caggal ɗuum « Tuugnorgal keeringal Naattingol Artiraaɓe » artirii fotde 34 000 neɗɗo, tawi alaa e maɓɓe keɓtuɗo kaayitaaji mum, tee yoga e maɓɓe ngalaa kaayitaaji. Wonande artiranooɓe hakkunde noowammbar 2007 e desammbar 2010, e wiyde HCR, ko hedde 50% tan keɓti kaayitaaji mum en.

Hol ko ɓee Muritaninaaɓe fof njogori wontude ?

• Wonande Ranvec, kod keptinirɗo oo ina yuɓɓunoo, ina laaɓtunoo kadi (tuuginoo ko e Wilaaya, Mukaataa e Komin). Hannde, alaa fof gannduɗo mo, so wonaa neɗɗo gooto. Oon neɗɗo rokkaa mbaawka hiñde no weliraa. Ko ɗum tagi en wiyde paay-ɗen ko e binnditagol yimɓe paltangol, ɗii leƴƴi mbinnditee, ɗii kaɗee, ɗii tirbiiji  mbinnditee, ɗii kaɗee, ɗii goomuuji mbinnditee, ɗii kaɗee. Nii woni, wonata Muritaninaajo tan, ko mo oon neɗɗo kalfinaaɗo golle ɗee welaa. Kono yenane, Kaliifu, hay gooto jaɓataa ɗuum.

2.8.Caɗeele goɗɗe

• So juume mbaɗii, ɗe caatetaake, walla kam wonaa jooni. Ƴeew, ngelɗoo cukalel jibinaa ko 2009, tawi jiknaaɓe maggel ndesondiri ko 2008 ; kaayit juddi keso cukalel ngel, peewnaaɗo ñalnde 10 mee 2011 oo, winndaa e mum ko cukalel ngel jibinaa ko 2007. Baaba maggel alaa fof feere waɗaani mbele ina saatoo ɗum, kono wiyaa ko neɗɗo gooto waawi saataade ɗuum. Nde oon jokkondiraa, o wiyi caatagol alaa.
• Jibinaaɓe e Hoduuji ɗiɗi ɗii, inɗe jiknaaɓe mum en ngalaa e kaayitaaji mum en juddi. Hol no ɓe mbinnditortoo ?

2.9.Tonngol

• Kaalis kewɗo waɗaama e golle hannde ɗee, sibu o tolniima e sappo e tati miliyaar ugiyya (13 000 000 000 UM), tee eɗen nganndi ɗe njettotaako hay ɗaa. Hol no ɗum wiyetee, so wonaa bonannde jawdi (Gabesii) ?
• Etaa siwil goodnooɗo oo bonnaama, keso oo jogoraani gasde.
• Aan e hoore maa, a goongɗinaani ɗeeɗoo golle, ko a baɗkintooɗo tan. E miijo am, on ngalaa hakke fijirde leydi ndii, sibu ko woni e waɗeede jooni ko, ko warhoore feewde e Dowla Muritani. Waɗɓe ɗum ɓee, ñalaande ina ara, ko ñaawreteeɓe ɗum.
• Ɓuri moƴƴude ko heptinde wonde ɗee golle ngallii, ɗe ɓamtee e mbaydi moƴƴiri, rewrude e :
  • Juurnitagol denndaangal kuule sariya Etaa siwil haa arti noon e sariya 2011-003 jowitiiɗo e Etaa siwil kam e jamirooje mum en ciynugol ;
  • Goppugol topirde (logiciel) huutorteende jooni ndee ;
  • Toɗɗagol foksineeruuji kattanɗi, jaambureeji, ngardoo nokku Etaa siwil oo ;
  • Lelnugol laabi golle laaɓtuɗi, keeleeli, ciynotooɗi e denndaangal tolnooji, gila e juɓɓule hee, haa to bannge peeje. Binnditagol ko golle sawndo, potɗe ɓallaade yimɓe, ɗe mbawaa siyneede tawi goomuuji jirlotooɗi cosaaka, tawa ina njettoo galle yoo galleyel ɓiɗɓe leydi ndii.

On njaaraama.