Darnde naalanke e nder renndo Fulɓe

0
727

Faandaare men  ɗo ko daɗɗude miijooji, ngam wallude Fedde yiɗɓe Usmaan Gannge e golle mum, hono huufde naalanke men oo, Usmaan Gannge. Sifaa renndo Fulɓe, e no naalanke yiyraa heen. E raɓɓiɗinaade eɗen mbaawi wiyde wonde geɗe 4 ene maantini e nder renndooji Afrik fof, haa arti noon e renndo Ful ɓe Muritani :
– Renndo ngo tuugii ko e lawaakaagal, gila hanko haa hannde ;
– Renndo ngo mahii ko e woon kinɗe ;
– Renndo ngo mahii ko e diine lislaam ;
– Kaalis e njulaagu naatii e renndo ngo, gila e dumunna tuubakiri.

Faandaare men  ɗo ko daɗɗude miijooji, ngam wallude Fedde yiɗɓe Usmaan Gannge e golle mum, hono huufde naalanke men oo, Usmaan Gannge. Sifaa renndo Fulɓe, e no naalanke yiyraa heen. E raɓɓiɗinaade eɗen mbaawi wiyde wonde geɗe 4 ene maantini e nder renndooji Afrik fof, haa arti noon e renndo Ful ɓe Muritani :
– Renndo ngo tuugii ko e lawaakaagal, gila hanko haa hannde ;
– Renndo ngo mahii ko e woon kinɗe ;
– Renndo ngo mahii ko e diine lislaam ;
– Kaalis e njulaagu naatii e renndo ngo, gila e dumunna tuubakiri.

 Ɗiiɗoo sifaaji nay fof mbattinii e naalankaagal Fulɓe, kam e renndooji keddiiɗi  ɗii fof. Tee ko  ɗum tagi naalanke Pullo ko lawake, e ko  ɓuri teeŋtude o fawii ko e hinnde : bammbaa ɗo, gawlo… E lasli, naalanke ronat e jiknaaɓe mum karallaagal mum en, e mbaawka mum en, ekon. Kono e yonta hannde, naalankaagal tuugingol e kinɗe nana ustoo ; so maayaani. Hannde, ene teskaa wonde naalankooɓe ene peeña e nder kinɗe  ɗee fof.

To bannge ngonka naalanke e nder renndo ngo, e no renndo ngo yiyrata naalanke, ene teskaa heen  ɗee geɗe :

– adan, walla e lasli : naalanke ene teskaa e renndo ngo, ene hormaa heen (wammbaaɓe…),

o wuuri ko e renndo ngo, ko kanko reenata pinal ngal, ko kanko tohnata luulndiiɓe renndo ngo. Ko  ɗum addantunoo mo huleede, e reenteede sabu so o yennii neɗɗo ene  ɓenna, alaa  ɗo wullittee.

–  ɗo yonta hakkunde  ɗo, caggal caragol diine lislaam,  ñaawooje e peesirɗe e tohnugol yimɓe luulndiiɓe renndo ngartiraama e juuɗe almameeɓe e seernaaɓe ; kono naalanke ene heddoraa hurum seeɗa, haa arti e abbitiiɓe e diine  ɓe. Caggal nde kaalis naati e men, jotondiral hakkunde naalanke e yimɓe heddiiɓe  ɓe nattii wonde gostondiral, wontii njulaagu, naatnii ko alaano heen, so bonnitde neɗɗo, ngam heɓde e mum huunde ; naalanke nattii huleede, o waɗtii añeede, tee so o bonnii neɗɗo, o wullitoyee laamu ( ñaawoore, polis, ekon).

– hannde oo, geɗe  ɗe kaal -ɗen  ɗo hakkunde  ɗo  ɗee fof, ene ngoodi haa jooni,  ɓeydii heen ko pinal kesal yilliima e nder winndere nde, e nder aduna o, haa arti e duunde Afrik fof : gannde kese, e karallaagal kesal, e miijooji kesi, to bannge faggudu, e dawrugol, e demokaraasi.

Naalankaagal, hay so wonii ene bonnita e nder renndo ngo, ngal wontii dañirgal, etee ngal noddii karallaagal, e jaŋde, e ngalu, e ka ɓirɗe kese. Nii woni jooni yimɓe heewɓe nootitiima heen, tawi wonaa  ɗuum ngaadorinoo.

– haa hannde o kadi naalankaagal ene seyfitee e nder renndo ngo, haa jooni won heddiiɓe e wiyde wonde “toppittoo naalankaagal tan ko kuywe” !

 Ɗum fof e wayde noon, ngannden wonde hannde naalankaagal weeɓaani, ngal wontii meccal, sabu ngal naamnii ko ganndal, e pinal, e karallaagal, e ngalu, e kaɓir ɗe, ekon ; etee hannde naalankaagal ene wuurni heew ɓe. Gaagaa  ɗum  ɗoon, nafooje go ɗɗe ene ngoodi e naalankaagal.

Nafoore naalankaagal

Hol nafoore naalankaagal ? Gila hanki haa hannde naalankaagal ene heewi nafoore :

Hanki  ɗee geɗe ene teeŋtunoo e  ɓure naalankaagal :

– naalankaagal ko daarorgal pinal leñol, walla renndo, walla leydi :  ɗum woni reende aadaaji, e finaatawaa e findinde yimɓe, e nehde  ɗum en, e no renndo ngo mahorii nii walla no yiɗiri nii ; jotondiral hakkunde naalaanke e renndo mum ko gostondiral, ko reende aadaaji, e laabi renndo ngo ;

– naalankaagal ko weltinde : hokkude yimɓe  ɓe fartaŋŋe heɗaade ko weli e nofru, e  ɓernde, e fittaandu ;

– naalankaagal ko hirjinde : hokkude yim ɓe  ɓe softeende, e cuusal, haa arti e nder kewu teeŋtuɗo (hare, wolde, ekon) ;

Hannde ne,  ɗee geɗe ene njeyaa walla ene keddii e  ɓure naalankaagal :

– daarorgal pinal: ndeeɗoo toɓ ɓere noon fuɗɗiima ustaade ; woon  ɓe njiɗaa pinal mum en lasliyankeewal (wostaa ɓe, majjuɓe, taayɓe….);

– weltinde :  ɗum haa jooni ene heddii ;

– hirjinde : ene heddii haa jooni kono ustiima, haa teeŋti wonande naalankooɓe  ɓe ngalaa toɓɓanɗe e nder jimɗi maa tuugnorɗe mum en, walla e nder golle mum en, so wonaa he ɓde ngalu walla ndaartude kaalis ;

– Jotondiral, e jokkondiral enɗam, e gostondiral geɗe aduna ustiima walla nii majjii so  ƴeewaama ngonka yimɓe  ɓe no siforii nii hannde : jinngijinngitere, ngañamtumaagu… ; njulaagu lomtiima gostondiral, ustii pinal e nehdi e nder loowdi naalankaagal ngal ; naalankaagal wontii da ñirgal ngalu e yim ɓe ;

– Pinal kesal ngal : gannde kese, e karallaagal kesal mbaylii mbaadi naalankaagal e nder aduna o fof, alaa ko haali e leyɗeele  ɗe koloñaal en laaminoo. Nii woni naalankaagal waɗtii huutoreede ngam:

– ɓey ɗude jokkondire hakkunde leyɗeele, e leƴƴi, e renndooji : naalankaagal e coftal  ɓalli, walla fannuuji golle goɗɗe ;

– waliitde findinde yim ɓe, e nehde  ɗum en e jam e dee ƴre, e  ɓenninde miijooji kesi : hono haɓde e majjere, e  ñabbuuli (Jontinooje, SIDA, ekon), e waylude aadaaji hono duhnudesukaaɓe rewɓe, e ko nanndi heen ;

– sarde miijooji kesi : to bannge faggudu e cellal, toɗɗaade naalankoo ɓe yo ngon nelaaɓe hakkunde leyɗeele wonande woon  ɗeen pelle winndereyankooje toppitii ɗe sukaa ɓe (UNICEF) walla cellal (OMS), e pelle  ɗe ngonaa laamuyankooje : yeru Yuusu NDuur, e Baaba Maal, ekon.

Darnde naalanke hannde :

E fawaade e ko kaal -ɗen dow ko fof, e yiyannde am, darnde naalanke e nder renndo men hannde ene waawi wonde  ɗee geɗe garooje :

Naalanke, so o welaama, so o yi ɗii, omo waawi wonde hannde o daarorgal leñol, maa renndo, walli leydi.  Ɗo noon, o  ɓetirtaake welde mo daande e gaaci. Alaa, wonaa  ɗuum ! O waawata wonde  ɗum tan, ko ma o tabita e tuugaade e pinal makko, e  ɗemngal makko neeniwal, e  ƴoogde e mbunndi-mbunndi pinal leñol makko, o yima jimɗi baɗɗi maanaa, pindinooji, tawa wonaa jimɗi puucipaacaaji. Sikke alaa, omo waawi jiggaade e pine go ɗɗe, kono yo o  ƴeftu heen ko moƴƴi e ko nafata, o reentoo hade ko o jiggotoo ko yoolde ko o jeynoo ko.

Naalanke ene waawi hirjinde, e findinde, e softinde yim ɓe e nder welamma, kam e nder caɗeele aduna gondaaɗe. Kono kadi ko e dow toppitaade loowdi moƴƴiri.

Naalanke ene waawi wallitde e sarde miijooji, e tuugnorɗe kam e eɓɓaa ɗe kese, e safrude ñabbuuli renndo ngo, e leydi ndi.

Naalanke fotaani gollaade naalankaagal tawa alaa toɓɓannde jahrugol yeeso  ɗo o  ɓaarii, tee kadi tawa o faandoraaki heen rewde e joom jawdi en e  ɓamtude  ɗum en, e yennude woɗɓe….

Naalanke ene waawi toppitaade no o wuurdi, e no o alɗiri, tawa o bonnataa hay gooto, o seyfittaa hay gooto.

Naalanke, so o dañii, omo foti yeñtinde ngalu makko, haa arti e waɗde ko yiitinii, hono golle maantinii ɗe mbele dañal mum ene battina e renndo ngo, e leydi ndi : waɗde eɓɓaale faggudu maa pinal, o nafa leydi ndi e yim ɓe  ɓe, da ñal makko waasa wonde  ɓellere gajjal.

Naalanke, hay so o lollii, o fotaani taƴondirde e leñol ngol. Omo foti salaade, e kala sahaa,waɗde heɗɗaawo hakkunde makko e yimɗɓe makko, e ko wonaa  ɓeen tan. Omo fotaani hulde yiyeede, e jokkondireede. O fotaani mawnikinaade.

Naalanke, hay so o lollii, ene foti walleede to bannge pinal (wonande yimɓe pinal) e to bannge ngalu (wonande joom ngaluuji en, walla alɗuɓe leñol ngol).

Naalanke fof, haa teŋti e lolluɗo oo, ene foti suusnude hoore mum naalankooɓe woɗɓe walla sukaa ɓe fuɗɗotooɓe  ɓe ; o walla  ɓe e humpito makko, e karallaagal makko, mbele eɓe ndewa e laawol moƴƴol,  ɓe ngadda ballal maɓɓe e  ɓamtaare ooɗoo fannu e nder renndo ngo.

Tonngol :

Sikke alaa, naalankaagal ene heewi nafoore e ooɗoo sahaa hannde  ɗo pine winndere nde fof ceeraani e naatnaattondirde. Alaa e sago naalaankooɓe men paama  ɗum,  ɓe mballee no  ɓe ngollorii, e no  ɓe  ƴellitorii, sabu  ƴellitaare maɓɓe ko  ƴellitaare leñol ngol kam e leydi ndi. En njiyii hannde, kala  ɗo naalanke  ɓamtii e aduna he, ko fartaŋŋe wonannde leydi mum, e renndo mum, e le ñol mum. Naalankoo ɓe  ɓe ene poti faamde wonde ko  ɓe daarorɗe pinal leydi maɓɓe e  ɗemngal maɓɓe, e leñol maɓɓe. Ndeen noon, alaa e sago  ɓe ndeena  ɗum.  Ɓe ndenirta  ɗum tan ko toppitaade loowdi moƴƴiri e nder jimɗi maɓɓe, e suurde yimooɓe e amooɓe maɓɓe, ngam fooɗtude yimɓe, e finndinde e hirjinde  ɗum en, mbele ene mbaawa daranaade ko nafata, ko  ɓamtata, ko manata, ko nawrata yeeso renndo ngo e leydi ndi e ngootaagu mum. On njaaraama.

Nuwaasoot 09/11/2001

Aamadu Umaar Jah

Ndee ɗo yeewtere heblaa ko  ɗo e Nuwaasoot, laamorgo leydi Muritani, e  ɗa ɓ ɓabde Fedde  ƴellitaare Usmaan Gannge e yi ɗ ɓe mum, saanga nde Di ɗ ɗal ngal (Koode Pinal) da ñi duubi sappo.  Ɗum wonnoo ko e lewru noowammburu 2001.