Beresiil kam ne ina yiɗi laɓɓitinde warhooreeji baɗanooɗi e les laamu hoorameewu koninkooɓe

0
639

Beresiil sosii goomu «Nuunɗal ». Ngu ƴettii golle ñalnde aljumaa 18 noowammbar 2011. Joɗɗini ngu ko hooreejo leydi oo, hono debbo biyeteeɗo Dilma Rusef. Darnugol nguuɗoo goomu waɗii haala no feewi, nde tawnoo ngu halfinaa ko wiɗtude jaɓɓugol jojjanɗe aadee ɓurtungol baɗangol e laamu militeer en (piggal, warngo, teemedde yimɓe majjuɓe menndeŋ …). Dilma Rusef e hoore mum meeɗiino lepteede.

O huninooma sosde goomu wiɗto, ɗoon e ɗoon, so o toɗɗaama hooreejo leydi ndii. Goomu nguu maa ubbit hanki, ɗum ɗoon noon welaani koninkooɓe ɓee, ahy so tawii ɓe nattii laamaade leydi ndii ko ina wona jooni duuɓi 25. Waɗi noon ko hay gooto anndaa no foti yimɓe politik luulndinooɓe mbaraa maa cokaa walla leptaa hakkunde 1964 e 1985.

Hade ɗuum, ko Sili (Chili) e Arsantiin mbaɗnoo ɗee golle ciftorgol. Dilmaa haalii, wiyi “Yaltinde goonga wonande hanki men ko huunde teeŋtunde mbele geɗe bayɗe nii bonde, tunwinɗe daartol leydi men ina mbaasa waɗtude abada. En mbaawii woppude deƴƴere tunwina Beresil. Sahaa mum yontii ! »

Kono tan nguuɗoo goomu waawaa fawde kuugal e hay gooto, hay so tawii noon laaɓanii yimɓe ko baɗnooɗo bonannde. Waɗi ɗum ko koninkooɓe ɓee ko yaafanooɓe (ƴettunooɓe kuulal ngam yaafaade bonanndeeji jawtuɗi) ; tee denndaangal laamuuji demokarasi garnooɗi caggal maɓɓe ɗooftiima oon yaafuya. Kuulal ngal Komisariyaa jojjanɗe aadee mo fedde Ngenndiije Dentuɗe ñiŋi no feewi, ummitinngal haala e nder Beresiil.

Ko hono no keew-ɗen wiyrude nii tan : “Koyngal e leydi, mboddi e leydi, kawraani hikka, kawra mo wuuri”! Kala wonduɓe e gagga warhoore, ina poti anndude wonde ɓooy juutde fof, haala mum ko ko haaletee. Ko wasiya wonande ardiiɓe Muritani kadi.

Muttaar