Asammbele ngenndi : haala dirtingol woote

Kalifu,

Juɓɓule parlemaa kam e diisooji minisipaal ina potnoo hesɗitineede ko idii maayiirɗe hitaande 2011. Guwarnama mon, dirtinii laabi ɗiɗi kesɗitingol tataɓal senaa, kam e woote sarɗiyeeje (depiteeji) e minisipaal potnooɗe waɗde ko idii noowammbar 2011. Ɗumɗoo naatnii leydi e kiris juɓɓule dowla.

– Aɗa waawi haalande min hol laabi sariya tuugi-ɗon ngam dirtinde baylugol ɗee juɓɓule dowla ?

– Hol peeje cakku-ɗon ngam yaltinde leydi ndii e oo kiris juɓɓule dowla mo naatnu-ɗon leydi ndii ?

Paccirgol naamnal ngal

Dagagol dirtingol woote sarɗiyeeje e minisipaal 2011

Ñalnde 25 ut 2011, a yaltinii e jaaynde, e innde kalifu geɗe nder leydi e bellitgol, bayyinaango habroowo wonde woote senaa e depiteeji e minisipaal, potnooɗe yuɓɓineede ñalnde 25 settaambar e 16 oktoobar 2011, ko ko ndirtintee. Mbiy-ɗaa wonde maa ngool dirtingol ƴettane yamiroore e batu hilifaaɓe. Ko noon woori, sibu ndeen yamiroore ƴettaama ñalnde 15 settaambar 2011.

Caggal ɗuum, guwarnama oo yettinii haala kaa to Diiso Doosɗe. Ina wiyee wonde Diiso doosɗe wiyi wonde dirtingol woote jeyaa ko e mbaawka mbellitaaka guwarnama. Ngam añde waasde ƴettande ɗum sariya, mbiy-ɗon Diiso Doosɗe fellitii ɓeydude manndaa suudu sarɗi haa lewru mee 2012. Alaa ko Diiso ngoo haali wonande manndaa senaateeruuji timmunooɗo gila marse 2011, alaa ko ngo haali e manndaa diisooji minisipaal potnooɗi joofde e noowammbar 2011.

Tuggi ndeen, ɓesngu nguu (haa arti noon e ñaawooɓe e jaayɗe e huunde e hoohooɓe politik) fuɗɗii sikkitaade dagagol ɗee kuule ƴettaaɗe.

– Hol no yimɓe paamirta ko kalifu geɗe nder leydi e bellitgol dirtini woote ɗe sariya, haa arti noon e doosɗe leydi, ndotti laje mum en, dirtiniri ɗum bayyinaango ɓolo, caggal ɗuum, jonte tati caggal ɗuum, batu hilifaaɓe ƴettani ɗum yamiroore ?

– Hol mbaawka mbellitaaka laamu waawi jogaade ngam ƴettude kuule tarñooje doosɗe leydi ?

– Hol ko haɗnoo on, nde ƴettaton ndee yamiroore ndee, diisnaade Ñaawirde toownde, hono no ɗum feeñniraa e mbaawkaaji mum nii, e nder kuulal 12 ordonaas tŋ 2007-012 mo 8 feebariyee 2007, ordonaas jowitiiɗo e njuɓɓudi ñaawoore ?

Kalifu, binndaaɗe men jowitiiɗe e ooɗoo fannu ina laaɓti no feewi, soklaani ko neɗɗo ina wona karallo ñaawoore ngam teskaade wonde ndee feere dirtingol woote nde ƴettu-ɗon, rewaani laawol. Ƴetten tan yeru Asaambele Ngenndi.

Kuulal 47 Doosɗe leydi wiyi : «Depiteeji Asaambele ngootanaa ko duuɓi joy (5) rewrude e woote kuftodinɗe».

Ndeke ko Doosɗe leydi ndotti manndaa depiteeji haa laaɓti, alaa ko waawi waylude ɗuum so wonaa sariya doosgal leydi kadi.

Yamiroore tŋ 91-028 nde 7 oktoobar 1991 yowitiinde e sariya doosgal, paatuɗo e suɓngo depiteeji Asaambele ngenndi baylaaɗo, ina ƴettiti, e kuulal mum gadanal : «Asaambele Ngenndi ko depiteeji cuɓaaɗi wonande daawal duuɓi joy (5), rewrude e woote kuftodinɗe.»

Kuulal 2 oon sariya doosgal ina laɓɓitini «mbaawkaaji Asaambele ngenndi njoofata ko e udditgol joɗnde aadoraande lewru noowammbar hitaande joyaɓere caggal toɗɗegol mum.

Woote kuftodinɗe ina njuɓɓinee e nder balɗe capanɗe jeegom (60) ko adii joofgol mbaawka Asaa-mbele ngenndi, so wonaa tawa ko o pusanooɗo. »

Ɗum firti ko manndaa ooɗoo Asaambele joofii gila 14 noowammbar 2011 (ñalnde Asaambele keso fotnoo fuɗɗaade golle) ; woote depiteeji potnoo yuɓɓineede ko hakkunde 15 settaambar e 13 noowammbar 2011. Alaa fof feere woodi, so wonaa fusnoode Asaambele oo ko adii nde manndaa depiteeji ɗii timmata. Miɗo anndi njogor-ɗaa jaabaade mi, ko ko nan-mi banngeeji goɗɗi, so wiyde wonde kuule Diiso Sarɗinoowo ko kuule ñaawoore, nduttantaake! Nganndaa noon oon hattan toɗɗii tan ko ñaawde mbele sariya ina yahdi walla alaa e doosɗe leydi. Ko waawnoo heen wonde fof, Diiso Doosɗe e hoore mum ko njuɓɓudi ngonndi e njiimaandi Doosɗe leydi kam e sariya doosgal juɓɓinɗo ɗum oo, tee alaa fof ɗo Diiso doosɗe hokkaa mbaawka ɓeydude manndaa woote, sibu ko doosɗe leydi tan ndotti oon manndaa.

Mbar Muhammed wul Abdel Asiis e hoore mum wiyaano, e tele Farayse biyeteeɗo France 24, wonde ina waɗɗii ɗum yuɓɓinde wooteeji e sahtu mum en (oktoobar 2011) hoto woppude sariya ? Mbele cukko hooreejo Asaambele gadano oo wiyaano, e konngol mum udditirgol joɗnde ɗiɗmere hitaande 2011, « ngon-ɗen ɗoo ko e joɗnde men aadoraande waɗtannde »?

Sabu ndeeɗoo feere, ko guwarnama mon tan difii kaaɗoo ngonka ɗo hay depitee gooto, hay meer gooto alaa manndaa, ɗo juɓɓule dowla ɓurɗe himmude natti dagaade (diisooji meeriiji, cuuɗi sarɗi, Ñaawirde toownde sompanoonde ngam siynude pollugol laamu 2008). Ndeke ngon-ɗen ko e ngonka ka aadoraaka ka leydi men meeɗaa anndude. Ɗumɗoo fotnoo adaade yuumtude ko e pusgol guwarnama mon oo, sibu, o nattii jogaade parlemaa dagiiɗo potɗo rokkude mo hoolaare.

Hujjaaji tigi-rigi caabiiɗi dirtingol wooteeji 2011

Kujjikiniri-ɗon dirtingol woote ɗee ko wiyde njiɗ-ɗon ko ɓeydaade moƴƴinde juɓɓingol majje e teskaade mbayliigaaji politik baawɗi yaltude e kaaldigal hakkunde golloɓe politik. Kono, ɗuum kadi, ko hujja tan. Goonga oo, ko gila 2008, to ɓuri toowde e laamu Muritani, ko ko ummanii bonnude etaa-siwil leydi ndii, tee laaɓanaani yimɓe ɓee haa hannde hol ko woni heen faandaare maɓɓe. Mi roŋkii yo ɗumɗoo yaltu e hakkille am hee, ko ɗum tagi, ko ngol woni laawol tataɓol ko miɗo naamnoo maa ɗum e yeeso Asammbele hee. A etiima ittude gaa, aɗa waɗta too, kono ko kaalnoo-mi koo fof woni ko e laataade. Ngolɗoo laawol, njogor-mi teeŋtinde ko dartingol peewnugol karte dentitee, geɗal jojjungal wonande woote.

Enen fof eɗen nganndi kartal dentitee puɗɗingal feewneede e hitaande 2000 ngal, feewnaa ko e tuugaade e eɓɓaande nde lajal duuɓi ɗiɗi, eɓɓaande waɗtaande Ardorde yowitiinde e Ardorde huuftodinnde kisal ngenndi. Eɓɓaande ndee ina joginoo masiŋ kiiɗɗo coodanooɗo e sosiyatee SAGEM, potnooɗo hesɗitinireede kaɓirɗe kese. Kontraa keso boom waɗdanooma e SAGEM ngam feewnude karte dentitee e paaspooruuji e permiiji konndiir tawa kam en fof ko tonngoode wootere njogii (miijo tonngoode heɓtinirde ngenndiire wonande kaayitaaji etaa-siwil ina woodnoo ndeke gila ndeen).

Caggal ɗuum, eɓɓaande kartal dentitee ndee wonaa e bonniteede haa boni. Kontraa keso oo niilnaa, noddaango golle woɗngo waɗaa, sosiyateeji ɗiɗi ƴettaa, tawi noon heen sosiyatee fof ina jogii ɗoo neɗɗo mum : hono SAGEM, ɗaɓɓunooɗo 12 miliyoŋ dolaar e sosiyatee Itaalinaajo-Malesinaajo, ɗaɓɓunooɗo 18 miliyoŋ dolaar. Ko haawnii heen koo, ko sosiyatee ɓurɗo tiiɗde oo suɓaa. Nde tawnoo noon o alaa kattanɗe coklaaɗe ɗee, oon sosiyatee rutii, termondiri e jooɗaniiɗo SAGEM ; oon jaɓi ruttitde ɓe miliyoŋaaji 6 dolaar ɗii. Nii woni, jooɗaniiɗo sosiyatee cuɓaaɗo oo, gañiima miliyoŋaaji 6 dolaar tawi alaa fof ko golli (ko ɗum tigi woni Ceb-ciib).

Eɓɓaande ndee fellitaa uddeede e lewru settaambar 2009. Masiŋaaji gonnooɗi e komisariyaaji ɗii fof ndenndinaa ɗo gootel, kono mi wiyaama wonde, ko ina wona ujunnaaje karte dentitee peewnanooɗe, ina njooɗinoo e oon sahaa, ndokkaaka joom mum en.

Caggal woote gardagol leydi 2009, ellee hankadi nguurndam ko ko dartii e leydi hee, walla kam ɗam ustiima no feewi : hay kartal gootal dentitee rokkaaka gila ndeen, karte peewnanooɗe e 2000 e 2001 nduumtii, tee mbaawaa hesɗitineede. Kono, ɗum haɗaani aduna jokkude. E nder heen, laje woote ɗe Doosɗe leydi ndottunoo njettiima, ɓennii. Guwarnama leydi men ƴettii yamiroore fuuynde ɓeydoore nguurndam kaayitaaji ɓooyɗi ɗii.

Ine wiyee wonde ko ina tolnoo e 600 000 ɗaɓɓaande kartal dentitee inan njooɗii, ina padi ! Mate on njiyataa caɗeele ɗumɗoo jibini to bannge kisal, wonande ɗannotooɓe, wonande kuuɓnugol sarwisaaji e soklaaji katojinɗi e jogagol kartal dentitee ? En kaalaani nii ko faati e woote.

Tee, kampaañ binnditagol mo yimɓe fof kawri e gallugol mum oo, mo cali-ɗon dartinde oo, waawataa abada lomtaade ɗoon ; tee, ko cukkaton ɗoo, oɗon cukka too koo fof, alaa ko jogori waylude heen. Ina wiyee hay lajal jaltugol seedewal gadanal kartal dentitee kesal ngal (ngal hooreejo leydi ndii) potnongal yaltude ñalnde 28 noowammbar 2011, roŋkaama ɗoofteede.

Hannde, Muritani woni ko e jiiɓru mawndu, huftodinndu to bannge etaa-siwil. Hay leyɗe gonnooɗe e wolde ɓesngu mbayaani noon. Maa ñalawma ar, nde saabiiɓe nduu jiiɓru naamnittee ko mbaɗi koo.

Kalifu, ko ɗumɗoo woni ngonka tabitka, ɗo naatnu-ɗon leydi ndii hannde, kaɗka on yuɓɓinde woote ; ɗum jiidaa e caɗeele goɗɗe goodɗe to bannge njuɓɓudi e karallaagal e ngalu. Naamnagol partiiji politik yo ɗaɓɓu dirtingol woote, ko feere kuutori-ɗon ngam suuɗde gallugol mon. Mbar tan nde yoga e partiiji Jokkorde Luulndo Demokarasi (COD) jaɓaano rullineede e ndee wilde haa ndañon mo peccu-ɗon ngal doŋngal teddungal, keewngal tanaa.

Hannde, ellee ko bona peeje en, ɓe ngalaa kadi hay hattan gooto, koni leydi ndii, naatni ɗum e ngonka ka aadoraaka. Miɗo goongɗini e ɓernde am wonde, welata persidaa Abdel Asiis tan, ko ngonka mbaaka nii, ɗo kañum gooto e BASEP mum mbaɗata ko mbelaa.

Miɗo hesɗitina kadi naamnal am feewde e maa : hol no ndartinirton, e hol nde ndartinton oo kiris juɓɓule dowla bonɗo ?

On njaaraama

Firo : Bookara Aamadu Bah