Yo Alla daɗndu Senegaal. Waɗi noon, ko gila Abdullaay Wad wiyi ina birga laamu tataɓol, Senegaalnaaɓe heewɓe ko saliiɓe, mbiyi ina potndi heen huunde fof, sibu e miijo maɓɓe, Doosɗe leydi Senegaal ndokkaani hay gooto waɗde manndaaji tati. Abdullaay Wad noon wiyi wonde oon sariya hiisaaki manndaa mum gadano oo, sibu o ƴettaa ko caggal nde o toɗɗaa gadanol, e hitaande 2001, nde njuuteendi manndaa artiranoo e duuɓi joy.
Yo Alla daɗndu Senegaal. Waɗi noon, ko gila Abdullaay Wad wiyi ina birga laamu tataɓol, Senegaalnaaɓe heewɓe ko saliiɓe, mbiyi ina potndi heen huunde fof, sibu e miijo maɓɓe, Doosɗe leydi Senegaal ndokkaani hay gooto waɗde manndaaji tati. Abdullaay Wad noon wiyi wonde oon sariya hiisaaki manndaa mum gadano oo, sibu o ƴettaa ko caggal nde o toɗɗaa gadanol, e hitaande 2001, nde njuuteendi manndaa artiranoo e duuɓi joy.
Kono luulndiiɓe ɗum ɓee njaɓaani sibu, e wiyde maɓɓe, oon sariya ari ko tawi o joofnaani manndaa gadano oo, ɗum noon, oon ina foti limeede heen. Wonande woɗɓe, ko Abdullaay Wad mawnii, sibu omo yahra hikka e duuɓi 86, tee, nde nde toɗɗaa ɗiɗmol ndee, o waylii kadi doosɗe leydi ndii, o artiri njuuteendi manndaa e duuɓi 7 (no waynoo adan nii). Ɗum noon, so tawii o toɗɗitaama hikka, so Alla duliima mo, ma o dañ duuɓi 93 omo woni e laamu.
E ko wattindii koo nii, o wiyi, kanko Laay Wad, wonde omo waawi gaa wonde kanndidaa hay e 2019, wonaa tan hay 2012 ! O yahii ha o noddi tuubakooɓe annduɓe sariya, ngari Senegaal, ceedtii wonde omo waawi birgude laamu hikka.
Ina gasa noon tawa ɓeydi Senegaalnaaɓe añtude Abdullaay Wad, ko alaa feere nde o waɗaani ngam yo ɓiyiiko lomto mo e laamu. Kono peeje ɗe o ƴettunoo kala, njuumtaani. Feere nde o wattindii ƴettude ko wiynoode omo naatna mbayliigu e doosɗe leydi, tawa ko yimɓe ɗiɗo toɗɗidtee e gardagol leydi Senegaal, hono mawɗo leydi e cukko mum, tawa kadi soklaani ko ɓeen ina keɓa keeweendi 50%, kono nayaɓal tan (25%). Oon sahaa, eɗen ciftora Senegaalnaaɓe laawii, nduppi ndakaaru, Abdullaay Wad yahtiri caggal.
Jooni ne, ko Diiso doosɗe jaɓi kanndidatiir makko koo, Senegaal naatii iiñcuru bonndu, sibu, e nder seppooji baɗooji ɗii, fotde yimɓe 5 puɗɗiima maayde heen, tee hay gooto anndaa ɗo ɗum joofoyta. Waɗi en wiyde noon, ko hanki tan (alkamiisa 2/2/12) Abdullaay Wad wiyi wonde iiñcuru jooni nduu wayi ko no « baar ɓuuɓɗo nii », tee jogoraani wontude duleendu. Ɗum hollitii wonde maayɓe ɓee, mbayi e makko kono hay huunde nii, tee o anniyaaki tawo yamɗinde e yiylaade deeƴre.
Ina haawnii sibu ko jiiɓru nduu fuɗɗii koo, Amerik e Farayse fof ɗaɓɓii yo Abdullaay Wad woppan laamu nguu yonta keso oo. Yiɗde wiyde tan, o naywii, o waawaa ardaade leydi hankadi. Abdu juuf to bannge mum, duwiima, yo Alla daɗndu Senegaal.
Ko waawnoo heen wonde fof, Senegaal naatii caɗeele, ko Alla tan anndi ɗo yiɗde laamu jogori faarude ndii leydi. Yo Alla baddinan Senegaal, ɓurɗo heedde e manngu oo waajtoo hoore mum, waɗa no Senngoor e Abdu Juuf mbaɗnoo nii, so woppirde teddungal, gila woppinaaka e gacce.
Bookara Aamadu Bah
