Sinngapuur

0
676
440px-Singapore_Panorama_v2.jpg

Sinngapuur ko wuro-dowla wonngo to Asii Fuɗnaange-Worgo. Ɓeto wertallo leydi ndii (wuro ngoo) 699 km². Ko ɗum 64 duunde. Ɓurnde mawnude ndee wiyetee ko Pulau Ujong (584,8 km²).

Ko ɗum duunde ɓittunde koɗki, heewnde leɗɗe. waɗi noon ko nokku oo woni ko e ŋorol peccol, nokku oo woni ko e ƴiiwoole e toɓooli hitaande no woorunoo. Ko leydi (wuro) lollungo, anndaango no feewi e winndere ndee, anndiraango ƴellitaare faggudu mawnde, yaawnde. Gila ndi heɓi hoore mayri e hitaande 1965, Sinngapuur ƴellitiima no feewi kam fof e famɗude ko jogii e ngaluuji tago e heewnoode caɗeele renndo e faggudu (kareeli hakkunde leƴƴi, heewnoode ɓe ngalaa golle, caɗeele koɗki, keɓgol ndiyam) haa jeytaa e leyɗeele ɓurɗe ƴellitaade to bannge faggudu e jaŋde e cellal e laaɓal e kisal e juɓɓingol teeru. Ko ɓuri heewde e yimɓe wuro ngoo ko sinuwaa en (76,8%), ɗum nii ina jeyaa e sababuuji leydi ndii seegaade Malesi (Malaisie) ñalnde 9 ut 1965.

E kitaale 1980, leydi ndii ina jeyanoo e leyɗe ganndiranooɗe “Quatre dragons asiatiques”, woni ɗeen leyɗeele gonnooɗe e baasal mawngal ƴellitii ƴellitaare yaawnde, mawnde to bannde faggudu. E hitaande 2011, Sinngapuur ina jeyaa e leyɗe tati ɗe yimɓe mum ɓuri jogaade, kayri e Kataar e Luksammbuur. E hitaande 2009 ɓurɓe alɗude e winndere ndee, anndiraaɓe miliyoneer en, ko toon fof ɓurnoo heewde (kayri ɓurnoo Hong Kong e Siwis e Kataar e Kuwoyt). Ko ndi leydi ndeeƴndi. Gila ndi heɓi jeytaare e hitaande 1965, laamɓe mayri ko e galle gooto ummotoo. Hooreejo hilifaaɓe leydi ndii, hono Lee Hsien Loong, woni mo mbiy-ɗen ɓuri hooreeɓe leyɗe ɗee fof njoɓdi oo.

Sinngapuur

– Wertallo : 682 km².
– Laamorgo : Singapour.
– Laamaandi : Ndenndaandi sarɗiyeeri hoorameeri.
– Hooreejo dowla : S. R. Nathan (gila ut 1999).
– Mawɗo hilifaaɓe : Lee Hsien Loong (gila ut 2004).
– Yimɓe : 4,8 miliyoŋ neɗɗo ; 100 % teeru (yimɓe mum fof koɗi ko e teeru).
– Cukkudi : 6 751 neɗ. /km².
– Ɗaminaare nguurndam : duuɓi 79.
– Kaalis : Dolaar Sinngapuur.
– Ɗemɗe : engele, manndareere (sinuwaa), maleere, tamuleere.
–  682 km² : yerondiri ko e wertallo ngo njaajeendi e njuuteendi 26km.

 

Kelmeendi

Cukkudi : densité

Penensil : Duungel jokkondirngel e njoorndi tawi jokkorde ndee ko mosel leydi paaɗngel (feɗo) : ɗum wayi ko no duunde nde ndiyam taarii e banngeeji fof kono woppi mosel ɓurngel ɗum famɗude jokkondirngel ɗum e leydi keddiindi ndii. Kañum ɓuri ɗeɓi-duunde (presqu’île) mawnude seeɗa.

Bookara Aamadu Bah