Konuuji men ngontanii en «tuuba horde» !

 E hitaande 2008, njuɓɓudi laamu ngarwaniiri e nder taariik Moritani tuugiindi e demakaraasi, follaama e gardagol Seneraal Muhammed wul Abdel Ajiiju, e dow woytoraandu wonde « kisal alaa e leydi hee sabu Al Kaydaa, sabu calɗi ɓurɗi tiiɗde e leydi hee ndokkaama arani en (ɓaleeɓe) e wujjooɓe jawdi laamu ekn…. ».

 Ko ɓuri maantinde tan, e ngal daawal ko laamu Siidi wul Sheex Abdallaahi ardi ko e wooteeji laaɓtuɗi, juɓɓinaaɗi e kawral, hay so tawii rokki en oon fartaŋŋe ko ko konu Moritani follunoo laamu Maawiya koo.

E hitaande 1991, lewru marsa, goomu militeer en to Maali, e gardagol Kapiteen Aamadu Tumaani Tuure (ATT), follii laamu kolonel Muusaa Tarawore, darinooɗo e oon sahaa e leptude ɓesngu mum, alaa mo ɗacci e ndeen bonannde haa yooɓii sukaaɓe e rewɓe seppatnooɓe, ina ɗaɓɓa ndimaagu. Ko e ngaal daawal politigi to Mali, laamu militeer en holliri ngenndiyaŋkaagal mum e waawde wonde konu ndeenoowu keeri leydi mum, kono kadi so lor ɗaɓɓii, mbaawngu sompude demokaraasi, tottita siwil en . Ɗum ko wune A.T.T. wonnoo, ALFAA Umar Konaare woni laamɗo siwil gadano piilaaɗo e hitaande 1992, o laamii duuɓi sappo, o joñtii, ATT ƴami lefol ngol, fiilaa e hitaande 2002. O fotnoo rowde manndaa makko ɗiɗmo ko e lewru suwee 2012, caggal wooteeji potɗi yuɓɓineede e lewru abiriil  2012.

Ina teskini e ɗiiɗoo duuɓi ɓennuɗi (fuɗɗoode ujunaaje ɗiɗi) dillere ownoore kooninkoore lollirnde Al Kaydaa ummiinde e pusgu dillere « banndiraaɓe juulɓe » wonnoonde Alaseri e kitaale 1990, yantude e dillere winndereyaŋkoore e gardagol Ben Laaden, inan mbaɗi tuddule mum en e nder jeereende Saharaa, tuggi worgo Alaseri, ƴaaŋan maa fuɗɗaange rewo Moritani, haa yettoyii rewo Maali e Niseer. Oon diwaan noon, nde wonde wonaa ɗo nguurndam weeɓani aadee, ko ladde tuulaa heelaa, kala daraniiɓe ko dagaaki ko toon tuddini, gila e julotooɓe dorog (lappi feewde Orop), tarafikaaji sigaretuuji e marsandiisuuji goɗɗi……ekn. Ko e oon nokku noon kamɓe wiyooɓe ko ɓe fellooɓe jihaadi ɓee cuɓtii hoɗde, eɓe njana e leyɗeele cattiiɗe ɓe ɗee (Moritani, Alaseri, Mali, Niseer), eɓe ndaha tuubakooɓe ngam ɗaɓɓude heen kaalisaaji, ɓe njana e konuuli ɗeen leyɗeele, jiidaani e bonanndeeji goɗɗi. Moritani yejjitaani tawo njanguuji Qallawiya, Turiin ekn… , jiidaani e warngo tuubakooɓe Farayse to diiwaan Eeleega e dahngo Españool en e dow laawol Nuwaadiibu e nanngal sanndarma Baasikunu.

Pusgu Libi e boomaare Kaddaafi sabu murto ɓesngu mum e ballal won leyɗe kuufɗe geec Atlantiik (OTAN), teeŋti noon e Farayse, feññinii yeeso heso e nder diiwaan Saharaa e Saahel oo, ɗum woni leñol tuwaareg en, fernooɓe heen e kitaale 90 ummaade Mali feewde Libi, caggal nde ndoŋki dañde sagooji mum e nder ndiin leydi sabu yiɗde ɗum en faltaade compa laamu mum en e diwaan lollirɗo Asawaad oo. E sahaa nde ɓe ngari Libi noon, Kaddaafi naatni yoga e maɓɓe e konu mum, ina huutoroo ɓe e yoga e bonnanndeeji ɗi huccini e ɓesngu mum, walla e leyɗeele goɗɗe, waɗti ɓe no « yeene dawa en nii » (mercenaires). E nder nguuɗoo pusgu, ɓeen yoga e ɓeen tuwareg en ngartii Maali, ina ngaddori kaɓirɗe bonɗe. Faggudu Kaddaafi kala, gila ɓe ngarti noon ɓe ngummitini fiyannde maɓɓe moccunoonde e kitaale 90, yiɗde maɓɓe faltaade, ɓe keɓa heen koye maɓɓe e nder diiwaan Asawad oo. Ndeen fiyannde noon nde ɓe ummini e oo sahaa, ɓe puɗɗiima hoonaade heen sabu won gure ɗe ɓe keɓti, jiidaani e warngooji bonɗi ɗi ɓe mbari koninkooɓe Mali to gure biyeteeɗe Agelok e Tesalit. Teskini hannde e nder konu Mali ko ŋakkeende kaɓirɗe e njuɓɓudi, ardiiɓe konu nguu, hono senerooji ɗii, won ko toppitii hannde ko wonaa ɗowde konu, ɓuri wonde haajuuji mum en ko yiilaade ngalu e jiiɓaade e yoga e tarafikaaji gaddooji kaalis. Laamɗo leydi ndii, hono ATT ɓuri ardinde ko yiilaade maslahaa hakkunde mum e Tuwareg en ɓee, kadi teskaa ko hay darnde makko feewde Al Kaaydaa, wonaa darnde neɗɗo kaɓtotooɗo, amo leefi heen sabu o hollitta tan ko yiɗde jam. Ko goonga o jaɓaani wonande leydi Farayse kuutorgal ngam kaɓtagol mum Al Kaaydaa, no Abdul Ajiiju nii, kono kadi no o woppi Abdul Ajiiju ina waɗa « yaa jeyna haa » e nder leydi makko ; ɗum ɗoon noon ɓeydi ko yawaare. Ndeen darnde noon yoga e ɓesngu Mali faamaani ɗum, walla nii ina luulndii ɗum. Rewɓe soldateeɓe kollitii ɗum e nder seppooji, kañum en e sukaaɓe mum en. Ina gasa kadi tawa ɓuri wonde ngoƴa ATT ko hol no wooteeji keborɗi waɗde e abriil ɗii ɓennirta, haa o joofna manndaa makko. Ko waawi heen wonde fof, Goomuyel militeer en, e gardagol kapiteen Sonogo e jahdiiɗo mum Konaare, pellitii follude laamu ATT e dow daliilu wonde ɓe ndokkaaka kaɓirɗe ko ɓe kaɓtorii Tuwareg en. Kuudetaa goɗɗo kadi yantii e goɗɗi ɗi kaanaani, gila e Moritani, Gine Konakiri, Gine bisawo, Niiseer… ; kono maa mbiyaa ko Moritani koo, e ko Mali koo fof ɓuri jaasde, sabu heen leydi fof, militeeruuji mum en polli ko laamuuji gardunooɗi e wooteeji laaɓtuɗi, compani ɓesnguuji mum en ɗamaamuya laabi kesi ngam tabitingol demokaarasi.

Ko ina tolnoo jooni e duuɓi noogaas pawɗi, leydi Mali ina maantiniri e nder Afirik wonde yeru laaɓtuɗo ɗo demokaraasi tabiti tigi rigi, sabu lomlomtondiral e woote baɗowal, diisnondiral hakkunde gollotooɓe politigi e wellitaare jaaynde e miijo to bannge politigi, haa ko ɗum rokki ATT hurum mawɗo e nder aduna hee kala. Ko ɗum waɗi kuudetaa baɗɗo Maali oo, bonannde mum alaa ɗo haaɗi, sabu wayi tan ko no wiyde aduna oo kala, « nganndee minen militeer en, min keboraani woppude demokaraasi sompoo e nder leyɗeele Afirik, so tawii politigi ciyneteeɗo oo yahdaani e muuyaaɗe amen, tawde Alla wallii min emin njogii petelaaji, nde ɗum joli fof, min pollat laamu, hay so tawii ko tuugiingu e demokarasii ». Ko ɗum waɗnoo e Moritani, ko ɗoon ɗum fuɗɗii, waɗi Gine, hannde jofii e nder Maali. Daadis Kamara to Gine, nde wiyaa « ko waɗnu maa ko mbaɗ-ɗaa koo ? » o jaabtii ko « mate ko miin njawi-ɗon, miin kam keɓtu-mi laamu ko e juuɗe maayɗo (Laasana Konte), Abdul Ajiiju to Moritani noon folli ko laamɗo gootanaaɗo e laawol demokaraasi ». E ñallunge hannde ngee, caggal balɗe tati, goomuyel militeer ƴoogtingel to Maali, roŋkii yo yiɗde mum tabit, sabu feere mum ndee ɓeydi ko jiiɓru e wuro Bamako, kisal eggii : nguykaali, tooñaŋngeeji e nder mbeddaaji, etee, ko ɓuri heewde heen, yooɓtaa heen ko soldateeɓe. Yanti e ɗuum, keewal e gollooɓe politigi kollitii mettere mum en eko waɗi koo, kañum en e pelle aduna ɗee kala, ɗaɓɓi ko yo laamu rutto e juuɗe tippudi doosɗe leydi ndii.

Laamu jogaaki tawo qiima e nder leyɗeele Afirik, sabu potɗo laamaade haɗee laamaade, mo fotaani laamaade wiya maa laamoo. Anndaa e militeer en, aadi mum en e Dowla, ko reende keeri leydi e kisal mum, e gaddaade goodaangal dowla oo e doosɗe ɗo o tuugii ɗoo, kono kala ko fayti e dawrugol, ɗuum ko geɗal siwil en yuɓɓuɓe e nder partiiji politigi, walla noon militeer ɓooriiɗo ina wonti siwil. Kono teskaa jooni ko militeer en e nder Afirik, sabu mum en jogaade petelaaji ko farlinɓe e men laamuuji mum en, ko wonnoo gollal maɓɓe koo, ko ɓe yeebiiɓe ɗum, etee kala nde ɓe poolaa e deengol keeri leydi, ɓe keewi ko ruttaade e laamuuji maɓɓe, ɓe polla ɗum en, Moritani e Maali ko yeruuji laaɓtuɗi e ɗuum.

Ngooɗoo fijo noon fotii haŋkati dartaade so tawii yimɓe ina njiɗi yahrude yeeso, ɓamta leyɗeele mum en, pelle adunayaŋkooje ina poti ɗum daranaade, natta wonde e haala « min njaɓaani, min mbelaaka walla min njowii on e fedde ….) haaɗa ɗoon. Ɗe poti ko ƴettande ɗum kuule ɓurɗe ɗum ñisde, mbele e ɗum wonana heddiiɓe ɓee yeru. Ko waɗi Maali koo, fotaani woppeede ɓenna, no ina foti haɗireede fof, sabu ɗum hebori, ko adii fof, ko firtude dowla Maali, rokka Al Kaydaa e murto Tuwareg en semmbe no ina carda leydi ndii, etee ɗum ko bonannde wonande leyɗeele Saahal ɗee fof (Niseer, Moritani, Caad, Burkinaa ekn….). Sabu, so wontii haŋkati ko goomuuji jogitiiɗi tawi tuugni fagguduuji mum en ko e taraafik e njeeygu dorog ngoni arditiiɓe laamuuji men, ngannden en ceertii e ɓamtaare, etee ɓesnguuli men pusii. Laamu ɗaɓɓi ko ganndal, pinal e nuunɗal. So tawii ɗum fof ardii, yantondiri e semmbe, ko ndeen dowla waawata mahaade ɗo tiiɗi. Kono yaakoraade semmbe ɓolo ina yona e laamu, nguun laamu heewi joofde ko e tooñaŋnge.

So tawii aduna oo fof ina goongɗini wonde tippudi dowla tuugiindi e demokaraasi waawi gaddaade jaaral yeeso e ɓamtaare e nder renndooji men, pelle winndereeje ɗee e gollotooɓe politigi leyɗeele aduna ɓee kala ina poti ñawndude oo gagga : hol no soldateeɓe cuutirta juuɗe mum men e fiyakuuji politigi, sabu ɓe ngontanii en « tuuba horde ».

Marsa 2012

Maamuudu Haaruuna JOOP