Aspiriin ina moƴƴi e kaaseer
Duumaade e ƴettugol aspiriin ñalnde kala, ina usta ñawgol kaaseer walla ina haɗa ɗum ɓeydaade layde. Habri ɗum ko jaaynde mawnde wiyeteende Lancet (Angalteer). Haali ɗum ko wiɗtooɓe duɗal jaaɓi haaɗtirde Oxford : so neɗɗo reggondirii duuɓi tati ina ƴetta ñalnde kala aspiriin, ɗuum ina faddanoo ɗum kaaseer fotde nayaɓal so ƴeewdaama e mo ƴettataa ɗum oo
Ɗumɗoo udditii damal kuutoragol aspiriin ngam haɓaade kanseer, hay so tawii noon ƴettugol mum ɓurtungol, duumingol, ina waɗi tanaaji (tuƴƴam tekteki, aksidaa ɗaɗngaanndi). Annduɓe ɓee mbiyi, ɓure aspiriin ɗee, mbappitii ɗiin tanaaji.
Oo kabaaru ina yahdi e kabaaru goɗɗo ummoriiɗo e annduɓe ‘’City College mo New York’’, kabaaru jowitiiɗo e moƴƴere wonnde e kuutoragol safaara keso biyeteeɗo «NOSH-aspirine» (aspiriin baɗdaaɗo e goɗɗum), jaakoraaɗo ina usta kanseer kam ne. Oo ‘aspiriin keso’ ɓuri ɓooyɗo oo foorde fotde laabi 100 000, tee o alaa kadi tanaaji teskaaɗi e ɓooyɗo oo.
Ƴoogirde : Slate.fr
- Neɗɗo hoto seerat e dillude, ko ɗuum moƴƴi e cellal
Wiɗtooji keewɗi kollitii wonde so neɗɗo dillataa no feewi, suukara ina ɓeydoo no feewi e ɓalndu mum so ummiima e ñaamde. Ɗuum ina wallita jabet e ñawbuuli ɓernde keewɗi.
Ƴoogirde : internet
- Sokkolaa ina heewi nafoore e cellal
Wiɗtooji tati ɗi ɓooyaani ko mbaɗaa kollitii, so neɗɗo duumiima e ñaamde sokkolaa, ɗuum ina haɗa aksidaaji ɗaɗngaanndiiji (ko famɗi fof wonande rewɓe). Ina wiyee kadi wonde eɗum moƴƴi e ɓernde e ɗaɗi ƴiiƴam, tee ina welna hakkille.
Ƴoogirde : interne
Firo : BAB
