Hare hakkune Fulɓe e Dogon en waɗii, sara keerol hakkunde Mali e Burkinaa. Fotde 30 pullo mbaraama heen. Ko famɗi fof 1 000 neɗɗo ndogii mooloyiima Burkinaa. Ko Guwerneer diiwaan rewo Burkinaa jaŋtii ɗum. E wiyde makko, hare ndee waɗi ko e wuro Sari, e nder leydi Mali. E ko rajooji kaali, « huunde e maayɓe ɓee, nduppaa ko ina nguuri, ɓalli mum en ngoppaa boowal ».
Hare ndee ina jokkondiri e jiiɓru wonndu Mali nduu, ndu kuudetaa oo bone manna, koninkoowon kulkon deedi, Hayaa Sanogo e yahdiiɓe mum ngaddi e leydi hee. Laamu Aaamadu Tumaani Tuure masliino hakkunde Fulɓe aynaaɓe ɓee e Dogon en remooɓe ɓee, nde taƴata keeri lappi ɗo na’i poti rewde soi na tacca diiwaan Dogon en. Sahaa sahaa fof, hono no aadoraa hakkunde remooɓe e aynaaɓe, caɗeele ina njolatnoo, sibu jawdi fulɓe ɓee, nde rewi ɗoon kala ina bonnatnoo gese. Dogon en njiyrunoo ɗun ko no jinngol Aamadu Tumaani Tuure waɗani koreeji mum.
Ko oo kurjutu ari koo, ñawanɗe fof njoñtitiima.
Kono, no heewi wiyreede nii « Alla nattii ñamlirde ! ». Eɗen kulani Mali. Sibu ɓeeɗoo koninkooɓe saabiiɓe nduu jiiɓru, nanndaani e hellifaaɓe. Ko wattindii kewde toon koo, ittii neɗɗaagu leydi ndii haa laaɓi. Mali nattii wonde leydi ndi yimɓe fof njeeɓatnoo hanki tan, leydi njuɓɓinndi woote tati na’i deggondirɗe ɗee ngalaa caɗeele. Seppooɓe taccude wuro, njaha haa galle laamorɗo, njana e hooreejo leydi, piya ɗum, koninkooɓe ina kucciti heen. Hay gooto waawaano miijaade ko wayi nii ina waawi kewde e aduna hannde oo. Ko wayi nii, waawi waɗde ɗum tan ko koninkooɓe Afrik. Ɓee ɓe nganndu-ɗaa, alaa fof ko kollaani en, alaa fof bone ngaddanaani en. Ɓee tedda paɗe en, « alaa ko ndonki waɗde, kono alaa fof ko ɓe mbaawi gollude. Haa teeŋti noon so ɓe njiɗii heɓde laamu. Golle maɓɓe fof ko goote : ɗoo e Muritani, ine wiyee ko ɗum ɓe njiɗnoo waɗde Siidi wul Seek Abdallaahi. Heewɓe mbiyi wonde ɓe eɓɓunoo ko udditde damal persidaas, ɓe ngoppa yimɓe maɓɓe (seppooɓe) naata, ngam jippinde Siidi. E miijo maɓɓe, maa yimɓe mbiyatno ko ɓesngu leyndi ndii itti mo, ɗum noon, ɓayri jiiɓru waɗii, konu yo heɓtu golle ɗee, ngam « artirde deeƴre ».
Hay so ko kewi Mali koo wonaa ko haalaa dow koo, eɗum nanndi heen. Hay so yimɓe ɓee kadi kaalaani, aduna oo fof ina anndi wonde, woni les ɓeeɗoo yanɓe e Jookunndaa Tarawore hooreejo leydi Mali e mudda, ko koninkooɓe janfiiɓe ATT ɓee, Hayaa Sanogo e yahdiiɓe mum, « jiimɓe leydi ndii hannde, walla ko heddii e mum koo. Ndee feere yooɗtoriɗnde, fuuynde, faandaare mum ina fuŋŋinii. Ko laaɓi tan, ko caaysayaagal e leyɗe men yettiima e nokku e tolno, haa ko hay gooto anndaa hol waɗooɓe e hol koo ɓee yimɓe ngoni. Denndaangal aadaaji ngardiigu moƴƴu ngoppaama ; nehdi nattii woodde, ko faarnortenoo, teddinanoo kala wiicaama to woɗɗi ; hay gooto anndaa to leyɗe men payi e hol ko jogori heɓtaade en.
Muttaar
