Kala ko woodi ma nattu haa heddoo joomiraaɗo. Ko woodi fof noon, ɓetirtee ko sahaa e njuuteeki mum. E ɗum waawi ɓetireede leƴƴanɗe, walla hojomaaji, waktuuji, ñalawmaaji, jonte, lebbi, kitaale e ko ɓuri ɗum. Geɗe nannduɗe e koode, walla e naange, ene mbaawi wuurde (woodde) duuɓi miliyaaruuji. Juutgol nguurndam neɗɗo, heewaani ɓurde 150 hitaande. Kono paamen tawo hol ko woni hitaande.
Hitaande, e dow Leydi ndi nguur-ɗen e dow mum ndii, ko balɗe 365 walla ena wona 366. Kono hitaande wonaa limde balɗe. Hitaande ko caggal nde tagofeere taarii naange haa arti ɗo wonnoo. Tagofeere men nde noon (Leydi) so taariima naange haa artii ɗo wonnoo, so balɗe ɗe limaama, wonata koko mbiyɗen ko (365 walla 366).
Mi hokku tan yeru mbele eɗen ceernda limgol ñalawmaji e jotondirde ɗum e hitaande. Ko ɓuri heewde e men ena nganndi hoodere jaayre (ene wiyee kadi Wenus). Hoodere jaayre yiyetee ko hirnaange, hedde futuro, walla hedde weendeego. Mawɓe men ko heen keewi tuugnaade ngam hiisaade mande lewru foti daraade. Hoodere jaayre noon, jalbat tan kono wonaa hoodere, tagiraa kono leydi nii (hoodere noon, ko tagoore mawnde werlatoonde caafe gulɗe no naange men nge nih).
Hoodere jaayre jooni, ñalawma mum gooto ma won ñalawmaaji men 243; (hedde lebbi men tati). Waɗi noon ko Leydi ɓuri yaawde yiloo banngo e hoodere jaayre, sabu e ñalawma gooto (24 waktu) tawat Leydi waɗii yiiloo banngoo haa artii ɗo wonno; hoodere jaayre noon, nde hade mayre artude ɗo nde wonnoo, alla e mayre leelde yiiloo banngo, maa wonan en hedde lebbi 3. Hedde lebbi men tati naange fuɗa toon tawa mutaani. Woto njejjiten, ñalawma kuurɗo e dow tagofeere, ko ma tagofeere nde yirloo e dow hoyre mum, waɗa yiloo banngo haa arta ɗo wonno. Hitaande noon, ko ma tagofeere nde taaroo naange haa arta ɗo wonnoo. Woto njejjiten, yirlaade e hoore mum (waɗde yiiloo-banngoo) e taaraade huunde ko geɗe ɗiɗe ceertuɗe.
Kono Ƴeewen hitaande e dow tagofeere hoodere jaayre: hitaande toon ko balɗe men 224! Sabu so nde arii e taaraade naange, tawde laawol ngol nde rewata ngol ɓuri raɓɓiɗde e laawol ngol Leydi rewata ngol, ko kayre adotoo artude ɗo nde wonnoo. Kono so en ƴeewii, njuuteeki ñalawma to hoodere jaayre, mbiy-ɗen ko balɗe men 243. (E nde leeli yiloo banngoo). Njuteeki hitaande to hoodere jaayre ko balɗe men 224. Ɗum firti ko ñalawma e dow hoodere jaayre ɓuri juutde e hitaande e dow mum. Sabu 243 ɓuri mawnude e 224. Ndeke so hitaande ena hisee, wona renndinde ñalawmaaji. To hoodere jaayre, maa hitaande dartoo mo wuuri, tawa naange fuɗnge toon ngee, mutaani tawo! (Miijoɗee!!!!). Toon ñalawa ɓuri juutde e hitaande.
Tawde ngon-ɗen ko taƴre juutde balɗe alaa e sago ndutto-ɗen kadi e faamnude ko woni hitaande (en paamniino, kono njɗ-ɗen ko hokkude yeru sabu yeru ena walla no feewi). Sinno jooni suudu ko naange, so neɗɗo ummiima e damal suudu, takkiima e lemlemol suudu ngol, ena taaroo suudu ndu haa artii e damal ngal, ko ndee yolnde woni hitaande (ummaade e damal haa ngartaa e damal e taaragol ma suudu nduu).
Eɗen nganndi mbeɗu walla ñorgo, eɗen keewi hippirde ɗum kore men (walla tummbuɗe men) kosam, ngam haɗde buubi njuuraade heen. No mbeɗu nguu sañiraa nih, gorol fof ena taaroo hakkunde mbeɗu ngu (ena taaroo wuddu mbeɗu nguu), ko noon ne tagopeeje ɗee taardortoo naange, tagofeere fof rewata ko e laawol mum. Heen ena takkii e naange ko nanndi e tagofeere Meerkiir, ko naandi e tagofeere hoodere jaayre (wenus), heen ena ngoɗɗi naange ko nanndi e tagofeere Pulutoon).
Njuuteeki hitaande e dow tagofeere fawii ko e ngoɗɗeeki hakkunde tagofeere nde e naange. Yeru: njaggen e koye men suudu ena woni hakkunde wuro ter. Jaalal suudu ena feŋaa hakkunde suudu ndu ter. Jooni noon ƴeften yimɓe tato : – Dikko ena takkii e jaalal suudu ngal; – Sammba ena damal suudu ene sawndondiri e Dikko; – Demmba ena caggal wuro (saare) ene sawndondiri e maɓɓe.
Jooni noon, Paate wiya ɓe gooto fof yo taaro nokku ɗo woni ɗoo: Dikko taaroo jaalal suudu, Sammba taaroo suudu ndu, Demmba taaroo wuro ngoo. Oɗon nganndi ɗoo, maa Dikko taaro jaalal mum laabi keewɗi, tawa Sammba gaynaani taaraade suudu nduu. Sammba ne ma taaro suudu nduu laabi kewɗi tawa Demmba gaynaani taaraade wuro ngoo. Jooni noon, caggal nde paam-ɗen yeru Dikko e Sammba e Demmba, njerondiren hitaande e dow tagofeere men Leydi ndee, e hitaande e dow tagofeere ɓurnde woɗɗude naange wiyeteende Pulutoon. Hakkunde Leydi e Naange ko hedde 150 miliyoŋ kilomeeteer; hakkunde Pulutoon e Naange maa abbo e miliyaruuji 5 haa e 6 (kiloomeeteruuji). Ndeke Leydi ɓuri ɓadtaade nannge e Pulutoon (No Dikko ɓurdi Demmba ɓattaade jaalal nii).
Ko ɗum waɗi, e nder hiisa, so fof ɓetiraama kitaale men ɗee, hade Pulutoon taaraade naange, laawol gootol haa arta ɗo wonnoo (alla e mayre woɗɗude naange), tawat Leydi men ndii taariima naange laabi 248; Ɗum firti ko hitaande wootere to tagofeere Pulutoon, ko duuɓi men 248.
Sinno jooni yimɓe ena ngonnoo to Pulutoon, so cukalel jibinanooma toon, jibdinaama e cukalel goɗngel gah e leydi, so cukalel Pulutoon dañoyii toon lebbi 6, tawat funeere maggel dañii gah e Leydi duuɓi 124. Sagata mo duuɓi 62 to Jowol, giƴum ko cukalel ngel leɓɓi 3 toon to Pulutoon. (Kono yimɓe njiyaaka to tagofeere Pulutoon, ko yeru tan. Ko ɗum waɗi mbiy-ɗen “sinno”).
Ɗoo noon ma paamen kadi, huunde fof ko e yowitaare. E nder hakkillaji men neɗɗo mo lebbi 3, e dow leydi ndii nguur-ɗen ndii, mbiyaten ɗum ko cukalel (ko tiggu). Kono ena waawi tawde gonɗe ngonaa gootum (nokkuuji ɗii ngonaa gootum), lebbi 3 to Pulutoon tawat jibinaaɗo toon oo wonii sagata, kono sagata mo leɓɓi tati. Oo yeru, ko anndinde tan, e nder aduna hee, huunde fof fawii ko e yowitaare, fawii e ko hol no yiyraa e nokkuuji ceertuɗi.
So en njerondiri nguurndam Aadee e nguurndam hoodere, nguurndam neɗɗo wayata raɓɓiɗde kono majaango yitere nih. Hay so neɗɗo waawiino wuurde duuɓi 200, so ɗum ƴeewndaama e goodgol walla e nguurndam hoodere ɓetirteeɗam teemedde e teemedde miliyaruuji duuɓi, nguurndam neɗɗo ɗam wayata raɓɓiɗde ko no majaango yitere nih. Wayata raɓɓiɗde ko no peetel jeyngol nih e yaawde ñifde. No peetel ñifirta tawa lewlewndu ena heddii nih, nguurndam men ɓuri ɗoon raɓɓiɗde so ɗum ƴeewndaama e tagoore waynde no hoodere. Eɗen mbaawi nii waasde yahde to koode: jerondiren nguurdam men e nguurndam Leydi. Ko heewi e ɓurɓe naywude e men ko ɗoo ngoppi leydi ena yaha haaju mum.
Ɗum haɗaani eɗen ɗoo, peetel nguurndam ɗam Geno hokki en ɗam, eɗen ndaɓɓiɗina ɗum kadi e nder kareeli men, eɗen mbarondira. Eɗen tafa konuuji ngabbon ceene ngam raɓɓiɗinde peeton nguurndam kon Geno yeɗi en kon! Kono ƴeewen noon, so mbuubu sooyniima cukalel ngel duuɓi 2, wiyata “kooni ko o neɗɗo juuti balɗe! Duuɓi ɗiɗi no woorunoo! Miin ko mi mbuubu nayeewu, ɓiɓɓe am ena taaroo mi, ena naamndoo mi, hol no mbaɗ-mi haa njuut-mi balɗe! Hol peeje kuutorii-mi haa mbaaw-mi wappaade kelle e paɗe yimɓe, haa naywu-mi, keɓ-mi lebbi tati”! (lebbi e ɓetgol yimɓe, tawa noon wonaa lebbi e ɓetgol buubi).
So ɓooyii, mbuubu nguu miijto, yuurnitoo, wiya “iinh! hay miin pot-mi ko yettude Geno, sabu ko kokkaa-mi koo, ɓuri juutde e ngeɗon tokoson nguurowon balɗe tati tawa naywii maayii”.
Umar Abdalla Wele
