Fooyre Ɓamtaare jokkondirii e musiɗɗo men Jibriil Muusaa Joop, aasiñoor to jaagorde njeeygu e mbaylaandi, tergal Yiilirde Ngenndiire Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani, ngam heɓde miijo mum e duppugol defte ngol.
Fooyre Ɓamtaare (FƁ) : Biraam wul Daah wul Abeydi duppii defte tuugniiɗe e laawol imaam Maalik, hol ko boni heen ?
Jibriil Muusaa Joop (JMJ) : Eɗen nganndi heen geɗe ɗiɗi haa tati.
Fooyre Ɓamtaare jokkondirii e musiɗɗo men Jibriil Muusaa Joop, aasiñoor to jaagorde njeeygu e mbaylaandi, tergal Yiilirde Ngenndiire Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani, ngam heɓde miijo mum e duppugol defte ngol.
Fooyre Ɓamtaare (FƁ) : Biraam wul Daah wul Abeydi duppii defte tuugniiɗe e laawol imaam Maalik, hol ko boni heen ?
Jibriil Muusaa Joop (JMJ) : Eɗen nganndi heen geɗe ɗiɗi haa tati.
Heen geɗal, ko yimɓe fof ina nganndi Biraam ina janngi, ina ƴoƴi, etee ko juulɗo, o yaltaani Lislaam. Geɗal ɗiɗmal ngal, ko leydi ndii ko leydi Lislaam. Geɗal tataɓal ngal, ko ɓuri heewde e mawɓe jannguɓe Lislaam ɓee, ko ɗeen defte tan nganndi.
Boni heen ko neɗɗo fotaani duppude deftere, ko nde waawi wonde fof. Waɗi noon, kala deftere ina jogii ballifiiɗo ɗum, ina jogii jeyɗo ɗum. Ina waɗi wallifotooɓe, njeeya ko mballifii koo, soodooɓe muula ɓee, nduttoo ngona e yeeyde defte ɗee ; ɓeen kadi ina njogii hakke wullitaade to laawol sariya wonande kala duppuɗo defte mum en. Deftere ina jogii no duppirtee, ko aldaa e fitina, ngam so tawaama deftere ina waɗi ko bonnata hakkillaaji ɓiɗɓe leydi, annduɓe ndiin leydi ina poti jooɗaade, njuurnitoo ko woni heen koo. So keewal e maɓɓe teskiima ko woni e deftere ndee koo, ko huunde bonnoore, eɓe mbaawi yamirde yo ndeen deftere joñe. So kamɓe fof ɓe kawrii ko woni heen koo moƴƴaani, eɓe mbaawi yamirde yo nde duppe. Kono tan neɗɗo gooto fotaani duppude deftere janannde e peeñɗi, ngam reentaade hoto jom deftere ndee tinde wullitoo mo to laawol « jojjanɗe puɗɗuɗo huunde » (droit d’auteur).
FƁ : Biraam duppi ko defte juulɓe ne ?
JMJ :Wonaa juulɓe fof mballifii defte duppaaɗe ɗee, wonaa juulɓe fof kadi muuli ɗe.
FƁ : Jooni noon, hol ko duñi laamu nanngude Biraam ?
JMJ : Duñi heen laamu, ko « yiɗde toon, nelaa toon !» Ngam Biraam, gila renndini denndaangal musiɗɓe maayraaɓe 1990-1991 e ɓesnguuji mum en, njahi juuroyaade waranooɓe to Inaal, hakkunde Nuwaadibu e Suwoyraat, ɗuum ina muusi won e koninkooɓe jom koode en, ngam ina njeyanoo e boomɓe koninkooɓe ɓaleeɓe, etee ɓeen ngoni ko caggal laamu nguu, mbeltaaki nde Biraam juuroyii ɓeen ɗoon waranooɓe.
FƁ : Won wiyɓe yo Biraam ñaawe ngam yaɓɓii Lislaam
JMJ :En mbiyiino, e haala men ngadiika kaa, wonde juulɓe kawraani e defte ɗeeɗoo, won jaɓɓe defte ɗee, won ɓe njaɓaani ɗe. So ɗum ɓennii, eɗen nganndi leydi ndii, ko leydi Lislaam, kono Sariya Lislaam huutoraaka e leydi hee. Waɗiino sahaa, e laamu Haydalla, ɗum fuɗɗinooma huutoreede ɗoo, kono gila ndeen ɗum siftortaake nii. Addani en wiyde noon, ko e hitaande 90-91, nde ɓaleeɓe mbaretee ndee, hay lislaamiyanke gooto dillaani ngam wiyde ko waɗaa koo moƴƴaani. Won heen nii mbiyi ko wareteeɓe ɓee ko yahuud en. Caggal ɗuum, e hitaande 1993, dipiteeji njooɗii mbiyi warnooɓe koye ɓee njaafaama (Sariya mo Kan Yaayaa e Lih Mammadu cakkitnoo). So tawii ko leydi Lislaam, hol no neɗɗo wardata hoore, ñaawaaka, wiyee yaafaama. Caggal ɗuum, won miijinooɓe waɗde hodoore (kuudetaa), nanngaa, mbaraa, won waɗnooɓe hodoore mbari koye, kono mbaraaka, firti ko nuunɗal alaa e leydi ndii.
FƁ : Mbele ɗeeɗoo defte duppaaɗe ina njanngee e denndaangal leyɗe juulɓe ?
JMJ : Hay e nder leyɗe tuugniiɗe e Limaam Maalik ko 40% tan njanngata ɗeeɗoo defte, heen 60% nattii janngude ɗe ko ɓooyi. Ɗe neldetee tan ko e Afrik hirnaange, ko ɗoon tan ɗe njeeyetee. 99% e leyɗe juulɓe nattii janngude ɗe, ɓurii duuɓi teemedde nay, haa arti noon e leyɗe aarabeeɓe. Ɗe ngalaa e njuɓɓudi jaŋde mum en.
FƁ : Hol ko Biraam foti waɗeede e dow ɗuum ?
JMJ : Biraam foti tan ko feleede, ngam hay deftere nde wonaa deftere juulɓe, fotaani duppeede.
FƁ : Hol ko muusi heen seernaaɓe mawɓe ɓee ?
JMJ : Muusi heen seernaaɓe ɓee ko ɓe nganndaa pinal defte, so ɗum ɓennii, annduɓe Lislaam mawɓe e nder Afrik ɓee, nganndaa wonde ganndo ina foti yeddeede. Won ɓe nganndu-ɗaa, mbiyata tan, ko ganndo fotaani yeddeede hay sinno o waɗii ko boni, ɗuum fotaani teskeede. Nde tawnoo diineeji ɗii nde naati Afrik ndee, ɗi ngardi ko ɗemɗe koɗe, ɗe njeyaaka e Afrik, ko ɗum tagi, to bannge Lislaam, yimɓe ɓee ina ngondi e caɗeele faamde ɗemngal arab ngal. Aɗa yiya neɗɗo waɗa heen nguurndam mum fof tawa hay huunde faamaani heen. So ɗum ɓennii, neɗɗo kadi ina wona ganndo, tawa ko o gañamleño, ko ɗum tagi so o winndii deftere o waɗata heen tan ko ko o yiɗi koo. Annduɓe ina peewna ko moƴƴi, ina peewna ko boni.
FƁ : Biraam wiyi ko defte ɗee kaɓaaki njiyaagu, mate Alla ina yamiri njiyaagu ?
JMJ : Minen kam ko min paami e Lislaam koo, alaa ɗo min njiyi Alla ina yamiri njiyaagu ; tuggu ‘’Baghara’’ haa suuratul ‘’Naas’’, alaa ɗo Alla wiyi « eehey mon yimɓe » walla « eehey mon juulɓe, njeeyee, njaggee e mon yimɓe, kuutoro-ɗon » . Gollal yamiroore alaa e Ɓuraana ko fayti e njiyaagu. Won noon ɗo o wiyi «jiyaaɗo ko jiyaaɗo, dimo ko dimo » . Firo ndiiɗoo kelmeendi, waɗii luural saɗne. Yiɗɓe huutoraade jiyaaɓe ɓee mbiyi, ɓayri Alla haalii ko wayi nii, ndeke ɗo neɗɗo wonnoo fof, yo heddo ɗoon. Woodi heen mbiyi, haadi Alla wiyii wonde neɗɗo fof ko jiyaaɗo mum, ndeke ɗum firti ko kala neɗɗo, e yeeso Alla, ko maccuɗo ɓiy maccuɗo. Kala neɗɗo, e yeeso neɗɗo hono mum, ko dimo ɓiy dimo ; hakkunde neɗɗo e neɗɗo kamɓe fof ko ɓe rimɓe, kono hakkunde yimɓe fof e Alla, kamɓe fof ko ɓe jiyaaɓe. Ko ɗoo ɓuri laaɓde e fawaade e tafsiiru Maraagi. E nder Ɓuraana, e suuratu biyeteeɗo ‘’hujuraat’’, Alla wiyi « eehey mon yimɓe, min tagi on ko ummoraade e gorko e debbo, min mbaɗi on ɓesnguuji e kinɗe ko haa nganndondiron, kono ɓuri teddude e mon fof to Alla, ko ɓurɗo hulde mo oo » (aaye 13). Nelaaɗo Alla (Yo Jam e kisal ngon e makko) maayii ronnaaka maccuɗo. Ko adii ɗum kadi, caggal hare Badiri, ɓe ɓe njaggunoo, ɓe ɓe ndahnoo ɓee, nde ngoongɗini Alla tan, o wiyi ɓe « njeyee, onon fof on ngoppitaama » . Sinno Alla ina yamirnoo macungaagu, omo waawnoo huutoraaɓe ɓe, o waasa woppitde ɓe ; kono nde tawnoo Alla yamiraani ɗuum, o wiyi ɓe tan ko gooto fof yo yah ligganoo hoore mum.
FƁ : Won wiyɓe Biraam duppii Ɓuraana, mbele ɗum ina laatii ?
JMJ : Ɗuum wonaa goonga, Biraam duppi tan ko won e defte annduɓe diine Lislaam, no annduɓe heddiiɓe ɓee nii. Won wiyɓe noon ɓe njiɗnoo tan ko jolnude yimɓe e laana ngoota ka alaa ɗo joofi ; o duppaani Ɓuraani, o yaltaani Lislaam, saka noon wiyde yo o ware. Wiyooɓe noon ɓee, hay sinno aɓe njogii ganndal, ɗum yahdaani e Lislaam, ngam nelaaɗo Alla (YJKWM) wiyi « daganaaki juulɗo rufde ƴiiƴam juulɗo, so wonaa e dow geɗe tati : barɗo fittaandu wartee ; walla mawɗo jinɗo ; walla goppuɗo diine mum ngam yaltude dental » .
Jokkondiral Fooyre Ɓamtaare
