F.Ɓ. tŋ : Fooyre ndee ñifaani

0
613

Ko e maayirɗe hitaande 1980 « Fooyre Ɓamtaare » fuɗɗii winndeede caggal batu mooɓondiral ngadanu FƁPM. Ko ngaal ɗoon mooɓondiral jibini waylo waylo keewɗo e nder fedde hee, ɓeydi luggiɗingol karallaagal jaŋde nde, jaaƴcingol mayre e cosgol fannuuji kesi, ina jeyaa heen jaaynde winndeteende hono Fooyre Ɓamtaare.
Jibineede
Yiilirde jibinanoonde e batu mooɓondiral ngadanu e gardagol Mammadu Siley Bah, ko kanyum halfini e oon sahaa Goomu Jeeyngal e Jokkondiral e gardagol Maamuudu Haaruuna Joop nde loowata e tuugnorgal golle mum cosgol jaaynde winndaande

tawta jaaynde haaleteende ndee, fuɗɗanoonde gila e cosgol fedde e hitaande 1976 e jirwingol Jibi Hammee Lih en, Aamadu Umar Jah e Mohammadul Habib Soh.

Aamadu Malal Gey

E fuɗɗoode, goomu oo etiima yiilaade hol no foti innirde jaaynde ndee, inɗe keewɗe cakkita

ama, yo nde wiye « Tabalde », ɓee mbiyi « Lewlewal », ɓee mbiyi « duɗal » e inɗe goɗɗe keewɗe ɗe njejjit-ɗen kono, caggal ɗuum kala, goomu o hawri e « FOOYRE ƁAMTAARE ». Faanditaa heen ko jaaynde ndee foti wonande fedde ndee e lenyol ngol kala ko « jomngol ko ina hollita ɗum laawol ɓamtaare ». E oon sahaa noon, nde wonde karallaagal e doole fedde ndee won ɗo kaaɗi, ko ɓuri saɗtude e jaltingol jaaynde nde ko binndol masiŋ ngol, kebbitingol ɗereeji ɗi edenndingol kaayitaaji ɗi teppa ɗum, saka e oon sahaa min pooɗaninoo ko yaltinde e tonngoode kala ujunere(1000) tummbitere. Kono ɗeen caɗeele fof e heewde yarlitaare sagataaɓe waawi ɗum : Bookara Aamadu, Aamadu Malal Gey keedi e binndol masiŋ e ŋarɗugol jaaynde nde yantude Mammadu Siley Bah e Aamadu Umar Jah en; Muhammadul Habiib Soh en, Abuu Tuumi Bah en e ballal Duɗal Ɗemɗe Ngenndi ƴaanyii fedde ko juuti to bannge karallaagal kebbitingol jaaynde ndee, jiidaani e Abdullaay Siidi Soh liggotonooɗe to Ministeer Finaas.

Kajjata Maalik JalloDenndingol kelle jaaynde nde e teppugol mum ruttoo e goomu o, kono nde wonde golle ɗe ko keewɗe, ɗum heewi waɗeede kono ɗoftal nii (doggere) mbele ina joofnee ko yaaƴtii sabu so lewru maayii maayaani tawata ko cate e janngooɓe nde ɓee mbaɗtii eeraade. E ɗeen ɗofte, alaa ŋakkatnooɗo heen : Kajjata Maalik en (dipitee hannde to Asammbele nasiyonaal), Sileymaani Kan en (gonnooɗo Hooreejo Duɗal Ɗemɗe), Yaaya Mammadu Bah, Aamadu Tijjaani Kan (consul to kap weer hannde), Aysata Jaari en (conseillère municipale to Baabaaɓe), Lelle Kan duttiɗo e joomum hannde (yoo yurmeende Alla won e makko), Abdullaay Sal en (tergal yiilirde ngenndi hannde) e yoga woɗɓe ɓe limtaaka tawi wonaa yawde golle mum en e liggeey oo. So ngaal daawal ɓennii, rewata heen ko cargol jaaynde ndee e njeeygu mum, catal Nuwadiibu e gardagol Aamadu Saydu Kan jeyanoo ko e cate ɓurɗe waawde yeeyde Fooyre e yaawde neltirde kaalis, kono kadi en njejjitaani catal Kayhayɗi e gardagol Sammba Gata Bah e goɗɗe e goɗɗe…. Jaaynde ndee, e oon sahaa ko heɓetee e njeeygu mum hee, ina difoo fere jaltingol mum haa fawa nganyaari.

  • Ƴellitaare Fooyre Ɓamtaare e kellifaagal mum

Maamuudu Haaruuna JoopBatuuji mooɓondire ɗiɗi ndeggondirii (1984 e 1986), Umar Idiriisa Saawo arditiima FƁPM, Fooyre Ɓamtaare ina jokki golle mum tawi halfinaande ko Goomu Jaaynde, tawi seerndaama e goomu jeeyngal tawi goomu nguu huufi ko yeewtere rajo e Fooyre Ɓamtaare e gardagol haa hannde Maamuudu H. Joop, gardiiɗo tummbudu yeewtere Rajo, tummbudu F.Ɓ. woni ko e gardagol Aamadu Malal Gey hade mum fekteede Nuwaadiibu. Teskini e ngalɗoo daawal ko naat-naatondiral teeŋtungal hakkunde yeewtere Rajo ndee e jaaynde winndaande sabu ko heewi ko waɗetee e rajo hee, ina ɓamtee e F.Ɓ. kono kadi loowdi jaaynde ndee ɓeydiima yaajnaade e fannuuji kala : taariik, cellal, jaŋde, gannde limit-limtinɗe, coftal ɓalli ekn….Kono kadi nde saabiima jibingol jaayɗe goɗɗe, keewɗe e ɗemngal pulaar e nder cate fedde hee walla pelle gure yeru : Lewlewal Catal Nuwaadibu, e Ƴellitaare catal Suwoyraat e goɗɗe.Filip Marsesin e Saawo Umar Idiriisa, hooreejo FƁPM, ñalnde kurmbitgol masiŋ kebbitinoowo oo

Ko maantini kadi e ngalɗoo daawal, F.Ɓ. fuɗɗiima danyde won ndeen wellitaare sabu nde danyanii hoore mayre Masiŋ” Ronéo” kebbitinoowo ɗereeji e ballal tuubaako faraysenaajo biyeteeɗo PHILIPPE Marchesin janngintunooɗo to duɗal ENA, janngintunooɗo Maamuudu H. Joop en : ɗumɗoon newnii no feewi golle jaaynde ndee.

Ko e maayirɗe hitaande 1986 henndu bonndu fuɗɗii wuttude feewde e lenyol haalpulaar en caggal ngarmi-ngaraa mo laamu Maawiya waɗdunoo e fedde lollirnde FLAM. Bookara Aamadu gonnooɗo jaalal F.B. sabu ko kam heerorinoo e kuuɓal binndugol jaaynde ndee, laamu nanngi ɗum, nanngidi ɗum e masiŋ binndoowo oo, sabu tuumde ɗum wonde yoga e kaayitaaji careteeɗi (tarakuuji) e wuro ngoo, ko ɗo makko ɗoo peewnetee. Hay so tawii ɗum ɗoon kam wonaa goonga, dille masiŋ e nder “gaabi leyla” o e dow hoɗorde (5e bloc) ina nanetenoo to woɗɗi. Kummba Kaaliidu (jom suudu Bookara), waɗtiino, dille masiŋ oo fof e heewde, so o nanaani ɗum o yaawataa danyde ɗoyngol.

  • Jiiɓru 89 e batte mum e ƴellitgol ɗemɗe ngenndi

Aamadu Sammba SohHenndu bonndu fuɗɗinoondu e hitaande 1986 jokki dartaaki haa joofoyi e kitaale bonɗe 1990-1991, e ɗiin sahaaji FƁPM suɓtii ko nuɗɗinaade mbele ina ruppoo henndu nduu, haa ɓenna tawa fedde ndee ina hisi, kono ɗum haɗaani Hooreejo fedde ndee, hono Umar Idiriisa SAAW, e koolaaɗo kuuɓal Abdullaay Haaruuna Sih e Yaaya Mammadu Bah nanngeede ina loskee.

Jaaynde ndee (F.Ɓ. e yeewtere rajo) hay so etiima laƴde haa e hitaande 1988 sabu tiiɗnaare Bookara Aamadu e Kajjata Maalik JALLO, kono e hitaande 1989, nde wonde bone kuftidini, ɗum tolsinii kala liggey jaaynde e nder fedde ndee. Ko caggal compugol demokarasii e Moritani e hitaande 1991 sabu baawnugol leydi farayse e lelnugol sariyaaji laawɗinooji partiiji politigi e jaayɗeele, nde fedde nde etii ɓamtude golle e wuurtinde F.Ɓ., ɗum kam ina wayno danyaama etee ɗum waɗi ko e mbaadi kesiri no jaayɗe aduna oo e leydi ndii fof peenyirta nii.

  • Fooyre hanki, e hannde

Bookara Aamadu BahSo en ƴeewii taariik mo ciimtu-ɗen ɗoo o fof, ko ina tolno e duu ɓi 32, innde musiɗɗo men Bookara Aamadu Bah ko ko artata heen tan, sabu denndaangal tippudi geese canyoowo F.Ɓ. oo, darnde makko so ŋakkii heen tan woodat ko telɓi gila to bannge loowdi binndanɗe jaaynde nde haa e karallaagal peewnowal ɗum. Haŋki gila e binndol masiŋ, kebbitingol, denndingol kelle e cargol so o ardaaki, amo tawaa, hannde ne ko noon walla mbiyen fof artii e juuɗe makko kaŋko gooto (wallidiiɓe makko heen keewaani) o yantini heen fannu goɗɗo woni lowre pulaar : www.pulaar.org. So tawii eɗen keewi wiyde ɓamtugol ɗemngal pulaar ko baalaaje, B.A.B. suutii waalaare mum haa toowi, heddii enen ne ko keɓɓito-ɗen keddiiɗe ɗee, mbele dimngal ngal ina jaaƴoyoo.

YOO ALLA rokku mo semmbe, cellal e juutde balɗe ko amo waawa jokkude darnde makko!

Maamuudu H. Joop