“Weleede e metteede kala, Muritani woni ko e tonndu mbaangu. Ko kewi Jabali koo ko e ndiin njoɓdi jeyaa.”
E nder yeewtere nde o waɗdi e lowre internet wiyeteende Kassataya.com, Ahmedu wul Abdallaahi, gonnooɗo nulaaɗo keeriiɗo Koolaaɗo Kuuɓal Fedde Ngenndiije Dentuɗe to leydi Somaali, gardiiɗo hannde ‘Centre 4S’, wiyi wonde, Muritani hannde, « weleede e metteede kala, ko ko jiñii e iiñcuru ».
“Weleede e metteede kala, Muritani woni ko e tonndu mbaangu. Ko kewi Jabali koo ko e ndiin njoɓdi jeyaa.”
E nder yeewtere nde o waɗdi e lowre internet wiyeteende Kassataya.com, Ahmedu wul Abdallaahi, gonnooɗo nulaaɗo keeriiɗo Koolaaɗo Kuuɓal Fedde Ngenndiije Dentuɗe to leydi Somaali, gardiiɗo hannde ‘Centre 4S’, wiyi wonde, Muritani hannde, « weleede e metteede kala, ko ko jiñii e iiñcuru ». Haala makko kaa noon toɗɗii ko iiñcuru wonndu hannde e leydi Mali nduu, dillinndu diiwaan Saharaa-Saahal oo fof.
Ahmeddu wul Abdallaahi ko neɗɗo kumpitiiɗo no feewi, goowɗo halfineede kaaldigal e nder kareeli caɗtuɗi. O jeertinii gila e jooni « neɗɗo ina anndi no hare ardata, kono waawaa abada anndude no joofirta ». Kaa haala ko yiɗde teeŋtinde darnde nde Muritani yooɓtoraa daraade, haa arti noon e ballal ngal wiyaa ina walla rebel MNLA en. E wiyde makko, « ɓeen ko ɗoo ngonnoo, tee haa hannde ko ɗoo ngoni e Muritani ». Hay persidaa leydi ndii, hono Muhammed wul Abdel Asiis, heɓtinii ɗuum e nder yeewtere waɗdunoo e jaayɗe leydi Farayse e lewru abriil 2012, nde o wiyata wonde gonaangal ɓeen e Muritani wayi tan ko no gonaangal Malinaaɓe worgo nii e nder Muritani.
Kono Ahmeddu wul Abdallaahi siftinii wonde kala jiiɓru ina jogii coodgu ; kewu Jabali (Mali) oo ko heen jeyaa. Kono tan, o wayi ko no mo faayraani non fof. O jaarii feere laamu Muritani jaggirde oon kewu no huunde heɓtiinde nii. O ñiŋii warngo waajotooɓe sappo e njoyo ɓee, ɓe heen njeetato cikkaa ko Muritaninaaɓe.
Kono kadi, o jeertinii e musiiba baawɗo ummoraade e ngonka njiiɓiika Saharaa-Saahel hannde kaa, so tawii peeje cakkaaka gila e law ngam hanndaade ɗum, sibu ko woni Mali koo, ko ko reɓoyta e leyɗe catiiɗe ɗum ɗee. Seede mum, ko faayre mawnde heɓtiinde yimɓe hoɗɓe e saraaji ɗo warngo ngoo waɗi ɗoo.
Ahmeddu wul Abdallaahi noon yooɓtorii nduuɗoo jiiɓru wonndu e diiwaan hee, ko nafooje diwtuɗe mbaawka dowlaaji ɗii, so ƴettaama gooto fof bannge mum. Seteeji tarafikaaji taƴooji jirlotooɗi e nokku hee njeyaa ko e pelle jaajɗe, diwtuɗe Afrik. Ɗeen pelle ina njogii jawdi haa heewi, mbappitiindi bidseeji kisal leyɗe diiwaan men oo. Oon tarafik noon, ko tarafik dorog e njogitaaje e simme e ndiyam masiŋaaji (karbiraa) e dahngooji. E wiyde makko, so tawii kaa ngonka jaalɗii e nokku hee, ko sabu ŋakkeende ngardiigu moƴƴu. Ina jeyaa heen « ŋakkeende jeytoregol, njeenaari tuddinndi, e taƴondiral yimɓe ɓee, haa arti noon e sukaaɓe ɓee e laamuuji mum en, ɗo ɓe njiytaaki koye maɓɓe ». Caragol kuutorɗe kumpital bayɗe no internet e telefoŋ e satelitaaji kadi ɓeydi bone. E wiyde ooɗoo neɗɗo kumpitiiɗo « ngon-ɗen ko e yonta keso, kono kaɓtorto-ɗen caɗeele hannde ɗee ko peeje daɗaaɗe ».
Ko ɗum addani mo wagginde jahdingol denndingol doole “leyɗe goƴaaɗe ɗee kala, tugii Kapweer haa Mer Rouge (Geec boɗeejo)”. O teeŋtinii kadi kuutoragol laaɓtungol ngalu ngoodaangu nguu ngam haɓde e doole luulndiiɗe kisal diiwaan Saharaa-Saahal oo. O joofniri wiyde : “E tolno mo ngon-ɗen hannde oo, goodal leydi Mali ko ko joopaa. Ɗumɗoon noon so tabitii, leyɗe diiwaan oo goɗɗe ɗee ndaɗataa heen. Mali waawaa woorude no woorunoo adan nii, alaa e sago gartirgol kisal e leydi hee yarlitanee”.
Abdullaay Jagana (kassataya.com)
Fulo : Bookara Aamadu Bah
