Ñalnde 24 marse 2013, rebel en keɓtii laamu to Santarafrik. Ɓe mbiyetee ko Dental Selekaa. Ɓe njandini ko persidaa Faransuwaa Bosise, mo konu Farayse e Caadnaaɓe mballunoo heɓde laamu. Wiyetee tan ko Alla ñaawii, sibu kanko Bosisee oo, ko nii o heɓrunoo laamu ñalnde le 15 mars 2003.
“Santarafrik wayi ma a taw ko no Muritani e Mali nii hiiteede”, sibu keewgol kuudetaaji e murtooji : kala keɓɗo fetel wiyata ko maa jooɗoo e jappeere hee.
Ñalnde 24 marse 2013, rebel en keɓtii laamu to Santarafrik. Ɓe mbiyetee ko Dental Selekaa. Ɓe njandini ko persidaa Faransuwaa Bosise, mo konu Farayse e Caadnaaɓe mballunoo heɓde laamu. Wiyetee tan ko Alla ñaawii, sibu kanko Bosisee oo, ko nii o heɓrunoo laamu ñalnde le 15 mars 2003.
“Santarafrik wayi ma a taw ko no Muritani e Mali nii hiiteede”, sibu keewgol kuudetaaji e murtooji : kala keɓɗo fetel wiyata ko maa jooɗoo e jappeere hee.
Santarafrik heɓnoo jeytaare mum ko e ñalnde 13 ut 1960. Idii wonde hooreejo mayri ko Bartelemi Boganndaa. O sankii ko ñalnde 29 marse 1959, dumunna seeɗa caggal toɗɗegol makko e aksidaa ndiwoowa. Denɗiiko biyeteeɗo Dawid Dakoo lomtii mo, kono kapiteen Jan Bedel Bokasa waɗi mo kuudetaa e maayirɗe 1965. Go’o. Oon ne, Dawid Dakoo jamfii ɗum, e ballal konu Farayse. Ɗiɗi. Kono o ɓooyaani heen, sibu Annderee Kolingbaa folli mo ñalnde 1 settaambar 1981, sompi laamu koninkaagu. Tati. Oon woni heen, haa nde henndu demokaraasi wutti e Afrik, woote njuɓɓinaa toon, Anje Felikse Pataase toɗɗaa hooreejo leydi e hitaande 1993.
E hitaande 2001, kuudetaa mocci toon. Pelɓondire bonɗe mbaɗi e laamorgo hee, hono Banngi. Ɗum noon, so en kiisiima mbayliigaaji ɗiɗi cakkitiiɗi ɗii, woni kuudetaaji joy mbaɗii e leydi hee gila ndi heɓi hoore mayri. Woɗɗindiraani e Muritani.
Gardiiɗo leydi ndii jooni oo wiyetee ko Misel Jotojaa (Michel Djotodia).
No koninkooɓe jamfotooɓe laamuuji ɓee fof mbaɗata nii, o wiyi o yowii doosɗe leydi ɗee.
Fooyre
