Al Hajji Mahmuud Bah : Tuubnugol e jamirgol golle moƴƴe (3)

0
446
El_Hadj_Mahmuud_Bah.jpg

E tonngoode 107, en ngardiino e Al Hajji Mahmuud Bah haa e cosgol Duɗal Kaay… Haa nde e hitaande 1947, nde almuɓɓe ngoni e suppitoraade e jookli ɗii kala, ena nootitoo e duɗal ngal, e felo jihaadi ganndal teeŋti e diiwanuuji Fuuta-Tooro (Damga, Ngenaar, Boosoya, Yirlaaɓe, Hebbiyaaɓe, Halayɓe, Tooro e Dimat). No almuɓɓe ɓee mbaamirta ena ngara nii, siftinta ko no fergooji fuutankooɓe ngabbortonoo Sayku Umaar e nder teeminannde 19ɓere nii.

E tonngoode 107, en ngardiino e Al Hajji Mahmuud Bah haa e cosgol Duɗal Kaay… Haa nde e hitaande 1947, nde almuɓɓe ngoni e suppitoraade e jookli ɗii kala, ena nootitoo e duɗal ngal, e felo jihaadi ganndal teeŋti e diiwanuuji Fuuta-Tooro (Damga, Ngenaar, Boosoya, Yirlaaɓe, Hebbiyaaɓe, Halayɓe, Tooro e Dimat). No almuɓɓe ɓee mbaamirta ena ngara nii, siftinta ko no fergooji fuutankooɓe ngabbortonoo Sayku Umaar e nder teeminannde 19ɓere nii.

Nde timmata hitaande tawi duɗal ngal yettiima 1500 almuudo, hakkunde waali-wuro-en e hoɗɓe arɓe. Nde almuɓɓe ɓee keewi, duɗal ngal dañii caɗeele to bannge nguura haa Alhajji Mahmuud waɗti yahde banngeeji goɗɗi ena jiggoyoo. O woni e kaan ngonka haa juuti, njuɓɓudi laamu ngonndi ɗoon ndii rokki mo paabi gawri yo o huutoro. Ɗiin paabi gawri mahanoo ko gila e sahaa wolde adunayankeere ɗiɗaɓere ndee, mbaɗaa nguura haa keewi, nguddaa. Kono gila nde wolde ndee gasi, alaa duttaniiɗo ɗi. Ndeen Alhajji Mahmuud dañii hoolaare to bannge nguura nduumiika, ɓeydi semmbe duɗal ngal to bannge njuɓɓudi haa ɓuri ko ngal yuɓɓunoo nde ngal woni Jowol walla Ndakaaru. O yuɓɓini Keblorgal jannginooɓe ngal duuɓi nay. Kala almuudo keblaaɗo, rokkee seedantaagal, fawaade e hattan mum. Caggal duuɓi nay heblo, fotde 400 almuudo mbaɗi kawgel seedantaagal jaŋde lesre (certificat d’études primaries). Ko ɓeen ngoni rogere adannde jannginooɓe, nde Alhajji Mahmuud Bah resndi 50 duɗal kesal. Kala jaltuɗo e duɗal Kaay ngal ko nii yaltiri: alaa almuudo jeloytooɗo, alaa kadi ceerno joɓeteeɗo. Hono hojom ngaluuji ndañaa haa ɓurti muuyaaɗe duɗal ngal. Ko ɗuum rokki mawɗo oo miijo yiɗde neldude almuɓɓe to Mashrek arab ngam jokkoyde jaŋde e duɗe toowɗe. Eɗen njokka…

E nder dumunna daɓɓo e ɗeen kitaale fotde capanɗe jeegom duɗal ngudditaa e ballal Alla e softeende almuɓɓe janngooɓe e yarlitaare jannginooɓe heblaaɓe heblo seniingo. Ko ɗoon gooto e almuɓɓe adiiɓe, ɓurɗo kadi ɓadtaade Alhajji Mahmuud Bah, ena wiyee Mohammadu Muusaa wiyata Alhajji Mahmuud ko ganndo dowrowo, coftuɗo, jarlitaniiɗo ganndal. Kala gonduɗo e makko ko janngoowo.  Omo janngina omo darii, omo janngina omo jooɗii, omo janngina hay e yahdu. Hay e yolnde, o heewii ko waɗɗaade, almuɓɓe ɓee cawndoo mo, omo fida ɗum en, ena mbinnda.

E dow ndeen wolde janngingol, Alhajji Mahmuud Bah yantini heen haɓde e  humambinnaagal caɗtungal e humpitooji ɗi ngoɗɗaani to bannge ñaawooje diine. Nii woni, so tawii o wonaani e tuubnude ɗee mooɓe tan, tawata ko won ɗo o woni e waajaade renndo.

Tuggude hitaande 1941 haa hitaande 1951, o nawdi ko jannginde e waajaade. E oon sahaa kadi tawi laamu tuubakooɓe njooɗiingu nguu, fuɗɗiima faamde wonde o wonaani e teppude golle mum walla e yiɗde haɓaade ɗum. E dow ɗuum, eggingol duɗal gonnongal Jowol fayde Ndakaaru, ena ɓeydi ndeen hoolaare. Ko ɗuum rokki mo won wellitaare e yettaade e woon nokkuuji e nder weertaango leyɗeele hirnaange Afrik gonɗe les njiimaandi Farayse (AOF) tawa o haljinaaka no adan nii. O woni e ɗeen golle fotde duuɓi sappo ɗi taƴondiraani, omo janngina, omo tuubna, omo waajoo. O alanaa gure mawɗe, o taaraaki wure tokoose, o woppaani hay rewɓe e jawdi haa to nder nokkuuji ɓurɗi jookaade e mettude.

Golle to diiwanuuji Gorgol e Maatam

Nde Alhajji Mahmuud Bah arti fuɗnaange e hitaande 1941, o yuɓɓinii jeewte dingire keewɗe e nder diiwaan Gorgol e to diiwaan Maatam ɗe nganndu-ɗaa mballii mo e wallidiiɓe semmbinooɓe darnde makko e dadungal makko, kono kadi ngaddanii mo luurduɓe e makko to bannge miijo, tawi ko e seernaaɓe jannguɓe diiwaan oo. E lewru kawle, e nder ndeen ɗoon hitaande, o feeñnini kadi miijooji goɗɗi ɗi ngoowanooka no feewi e Fuuta e oon sahaa, ko wayi no : – hakke debbo maayraaɗo resteede caggal daawal kesngu ngal lebbi 4 e balɗe 10; – hakke demoowo waasde hoorde sahtu nde woni e demal walla e golle kiisɗe gese; – waasde noddinde walla wuurnude e juulɗeeli mawɗi baaɗi no juulde taaske walla e koorka, ekn.

E ndiin mbaaɗi, e hitaande 1942, kanelnaajo gooto hawritiino e yeewtere makko e nder wuro Kanel to diiwaan Maatam. O nanngunoo, kanko Alhajji Mahmuud Bah ko toɓɓe won e aadaaji Fuuta hanki, baɗetenooɗi tawi tuugnanooki e diine. Oon wiyi: “hakke e yeewtere ndee e sañaade, e naatde e pittaali yimɓe ɓee, jibinii batte ɗoon e ɗoon, ɗe ñamliraani. Sabu Fotde baabiraaɓe 20 kuniima ɗoon ñalnde heen, ndokkiri ɓiɓɓe rewɓe dewle sabu Alla”.

Alhajji Mahmuud Bah wondi ko sete jannguɓe, roondiiɓe quraana, waawɓe ɗemngal Arab, humpitiiɓe ñaawooje diine. Ena waɗa sahaa, ɓe njahda kamɓe fof e lappol gootol. Ena waɗa sahaa kadi, ɓe peccoo, wooda yahduɓe. Kono tuugnorgal ngal ko gootal, ginol golle ngol ko gootol, wolde ndee ko wootere.

Yeru mum ko e lewru suwee hitaande 1946 wonnoo. Ko yeewtere biyeteeɗo Alhajji Umaar Daali Bah. Oon ne ko almuudo Makka laaɓtuɗo, junngo ñaamo Alhajji Maamuudu Bah. Oon ne, jeewte mum njoofinoo ko geɗe tuppo (cokdi), teŋe e jokkere enɗam e geɗe goɗɗe baɗetenooɗe e nder diiwaan oo. Ko ɗoon o holli miijo wonde: – yo teŋe mboomri ngon 300 mbuuɗu (oon sahaa ko e hitaande 1946 wonanoo wonaa e hitaande 2013); – yo teŋe diwo walla kestal tonnge e 150 mbuuɗu; – yo dammbordu dotte e balɗe tati waasa wonde balɗe 7 saka yettaade jonte ɗiɗi (balɗe 15) alaa ko haali lebbi, no waɗirtenoo adan nii. – momtude hujjaaji ɗi ndagnataa walla pirtataa dewgal (ñaam-gawri, ɓoosorgol, mbeertirdi leeso, kaɓɓitirdi saawdu, ngorba-diinaare walla seremelleeji goɗɗi jahdooji heen);  – haɗde kala ko ena adda coorondiral hakkunde rewɓe e worɓe, ɓe laawol dagnanaani ɗum en yettondirde walla jillondirde.

Lewre Alhajji Mahmuud Bah haaɗaani tan e aadaaji ɗi cifi-ɗen to dow ɗii, kono kadi o haɗii waɗde talkuru e lohol, no o salorii kalfaandi walla taraabuya to seernaaɓe mawɓe walla hilifaaɓe. Ko ɗoon kumaandaŋ diiwaan Gorgol ena wiyee Nayri walla Neeri wiyata e nder ɗerewol mum tonngaaka : “haalaluuji (jeewte) ceerno oo mbaɗii batte paayodinɗe e nder yimɓe ɓee. O jannginii, o famminii, o waajiima, o haɓii e joom hakkillaaji niɓɓi en”.

E nder jeewte ɗe o waɗata e nder Muritani, Senegaal e Mali, o seeraani kadi e weddaade eeraango feewde e gure tokoose nde mahata jumaaji e nokkuuji mum en ngam waasde yowitaade e cahe mawɗe ñalnde aljumaa. Ɗuum waasaani jibinande mo caɗeele.

Tuubnugol e jamirgol golle moƴƴe

E dow wolde aadaaji ɗi njahdaani e diine, Alhajji Mahmuud yantini heen ko tuubnugol won e renndooji aynaaɓe dowri, ɓe nganndu-ɗaa gila ko ɓooyi ngonaano soobinooɓe e diine Lislaam. Hay laamu tuubaako njooɗinoongu e diiwaan Gorgol e oon sahaa seedtiima wonde e darorɗe hitaande 1948, gondiiɗo Alhajji Mahmuud Bah, ena wiyee Alhajji Umaar Daali Bah tuubnii fulɓe heewɓe to diiwaan Mbuun e to diiwaan Gidimaka.

To oon bannge, biyeteeɗo Mahammadu Muusaa Bah ena teeŋtiniri semmbe e daliilu wonde ko Alhajji Mahmuud Bah tuubni fulɓe wonnooɓe to diiwaan Geleytiir, Haayre Ngaal haa to diiwaan Haras. E wiyde makko: “O tawi ko ɓe ngonaano rewooɓe Alla. Hay so koɗo  juuliino e nokku maɓɓe, ɓe mbiyatnoo ɗum ko yo ɓoftu ceenal ɗo juulnoo ɗoo woto adande ɓe kiite. O tawi kadi ko ɓe kumataano dewle maɓɓe e laawol diine. So gorko yiɗiino cuddiiɗo tan haalatno, so rokkaama, moƴƴere duwee hakkunde mumen, tan gasii”.

Debbo deseteeɗo oo ne teŋetenooka ko adii jamma mum gadano e suudu dammbordu. So weetii, o waɗee sira-muumoowel (takkere haɓɓee e gite makko), o rokkee salamburu walla loocol, o ɗowee haa e hakkunde mbalndi nayi, o woppee. Kala nagge nge loocol makko yani, ko ngeen wonata arsuko makko. Ko heen ɓe tuugnotoo ngam anndude belgol tiinde joom mum.

Ko Alhajji Mahmuud Bah tuubni ɓe, naatni ɓe e diine Lislaam, woppini ɓe aadaaji keewɗi, holli ɓe dewle diine, janngi ɓe quraana, anndini ɓe e jaati baɗɗagol yahdu Makka. E oon sahaa kadi hawri ko e heewɓe e maɓɓe ena njoginoo hattan yahde hijjoore.

Fulɓe Jenngelɓe Jolof, ko rogere woɗnde nde Alhajji Mahmuud huccani hakkunde hitaande 1948 fayde e hitaande 1950. Ɓeeɗoo kadi, njiidaa e ɓennuɓe ɓee. No wayi fof, jolofnaaɓe ɓee ngonnoo ko e diine hay so tawii ko diine lohɗo. Heewɓe coftanaano heen geɗe keewɗe, teeŋti noon e yahdu Makka walla e askude jawdi ndariindi.

Alhajji Mahmuud artiri ɓe e diine ceniiɗo, holli ɓe dewal Alla laaɓngal, janngi ɓe quraana e ɗemngal arab, rewi ɓe haa ɓe mbaɗti askude jawɗeele maɓɓe e njeñtudi remru maɓɓe. Heewɓe e maɓɓe nii njahii heen haa to Funnaange Ɓadiiɗo ngam jokkoyde jaŋde toownde. Ena e ɓeen, esiiko, joom-galle ɓiyiiko debbo, kanko Alhajji Mahmuud Bah, ena wiyee Alhajji Abdullaay Bah.

Ɗum noon ko e ballal Alla e ballal musiɗɗo makko ena wiyee Bookar Ɓooyɗo Kah. Oon ko dawriyanke mawɗo wonnoo tawi kadi e oon sahaa ko dipitee. O jeyaa, haa hannde, ko e fuɗɗuɓe walla sosɓe Fedde Fulɓe Senegaal e kitaale capanɗe nay (1940). Alhajji Mahmuud heɓii kadi ballal teskinngal e biyeteeɗo Arɗo Saasi Soh. Oon ko gooto e lawakooɓe aada e nder diiwaan Jolof. Ko ndeen o mahi jumaa Geeli e duɗal mum.

Alhajji Mahmuud yirliima no feewi hakkunde Muritani, Senegaal e Mali. O udditii heen duɗe, o tuubnii heen heewɓe. Ko e oon sahaa, o yiytondiri e Sheriif Makki Haydara to diiwaan Kaasamaasa. Oon teddini mo teddungal mawngal kadi ɗaɓɓiri mo ballal, nde tawnoo ko o waɗa koo ena yooɗi ɗum, kadi kañum e hoore mum ena yiɗi udditde duɗal Arab hono duɗal makko gonngal Kaay ngal. Ena gasa tawa ko e oon dumunna, oon rokki mo ɓiy mum debbo.

E ndeen hitaande wootere, Alhajji Mahmuud Bah waɗoyi yeewtere fattamlamre, teskinnde e nder wuro Ndar e ɗaɓɓitere yimɓe nokku oo. O teeŋtini heen nafoore wonnde e janngude ɗemngal Arab haa teeŋti e wonande leyɗeele jogorɗe jogtoyaade koye mum en janngo, so tawii ɓooroyiima njiimaandi Farayse. Ɓataake oo nanaa kadi, faamaa no moƴƴi e nder Ndar, haa heewɓe ɗaɓɓi yo duɗal uddite ɗoon e nder wuro ngoo. Duwaawu hawriti e aamiin, duɗal Arab ngal udditaa ɗoon, ɗaldaa biyeteeɗo Mohmed Muusaa e biyeteeɗo Saydu Walel. Ɓeen ɗiɗo fof ko almuɓɓe Alhajji Mahmuud Bah.

Nii woni, hakkunde 1941 fayde e hitaande 1951 darnde makko addi mbaylaandi mawndi e nder leyɗeele hirnaange Afrik, teeŋti noon hakkunde Muritani, Senegaal e Mali haa jarani heewɓe, maa wonii ko tuubde, naatta diine Lislaam walla naatde e duɗe Falah gonɗe ɗoon ɗee, walla nii yahrude koyɗe haa Makka hakkunde hijjude e ɗaɓɓitde jaŋde toownde. E nder daawal ngal duuɓi sappo, hakkille keso, soorii e nder yimɓe ɓee, ngonkaaji keewɗi mbaylii. Waɗti kala ɗo njahru-ɗaa walla ɗo tolni-ɗaa nanataa tan ko haala Alhajji Mahmuud Bah e golle mum. Ɗuum ena jeyaa e ko addi luural hakkunde makko e laamu tuubakooɓe njooɗinoongu e nder Hirnaange Afrik e yoga e seernaaɓe e oon sahaa.

Njaay Saydu Aamadu, lollirɗo Gelongal Fuuta

Ina jokki