Binnditgol : Hol ko nawdi jeyeede e Muritani e wonde koɗo leydi njananndi?

0
883
29mee.jpg

E tonngoode 108 Fooyre Ɓamtaare, en njaltiniino winndannde tiitoriinde “Binndital paltoor”, ɗo kollituno-ɗen caɗeele ɓiɓɓe yummiraaɓe men wonɓe to Orop kawrata ngam waawde winnditaade. 

E tonngoode 108 Fooyre Ɓamtaare, en njaltiniino winndannde tiitoriinde “Binndital paltoor”, ɗo kollituno-ɗen caɗeele ɓiɓɓe yummiraaɓe men wonɓe to Orop kawrata ngam waawde winnditaade. 

Haa hannde ɗeen ina lutti, ɓe ɓeydii nii ko teeŋtude. Ko ɗum addani pelle keewɗe ñiŋde ɗum e yooɓtoraade laamu yiɗde ɗawde ɗanniyankooɓe men ngenndaagu mum en. Ko ɗum addannoo Ibiraahiima Saar, Hooreejo AJD/MR wiyde “e hitaande 89 laamu Muritani taccinii ɓaleeɓe, jooni ngu waawaa waɗde hono ɗuum, kono ngu woni ko taccinirde feere woɗnde, so waɗtude ɓe yimɓe ɓe ngalaa ɗo njeyaa”.

Muhammed wul Mawluud, hooreejo Dental Doole Ɓamtaare (UFP) kam ne, wiyi “ngam waawde winnditaade, laamu Muritani farlinii e  ɓiɗɓe leydi ndii wonɓe to Orop kuuɓnugol sarɗiiji ɗi njiidaa e sarɗiiji pawaaɗi e Muritaninaaɓe heddiiɓe ɓee, haa arti noon e kartal koɗaagu”O haali ɗuum ko e yeewtere jaaynde parti makko yuɓɓinnoo ñalnde alarba 15 mee 2013. O fawti heen haa hannde to leydi Farayse, so a addaani kartal koɗaagu (carte de séjour) a winndittaako. Ɗum noon ko huunde nde faamnaaki, luulndiinde laawol”. E wiyde makko, ɗum ko wallitde añamngureeɓe FN (parti tuubakooɓe ooyooɓe, mo mawɗo mum en wiyetenoo Jan Marii Lepen). O naamndii “Hol fof ko jotondiri kartal koɗaagu to Farayse e wonde Muritaninaajo ?”

Ko ɓuri bonde nii “Laamu Muritani winndii Laamu Farayse ngam wiyde ɗum wonde paaspooruuji gadani ɗii nattii huutoreede”. Ɗum ɗoon firti ko kala mo alaa paaspoor keso oo, waawaa hesɗitinde kartal mum koɗaagu, tee, so a alaa ngaal kartal a waawaa winnditaade saka keɓaa paaspoor keso oo ; ko ɗum woni ko wiyetee «aaɓnotaako» !  Ko wiyde joom en tan «on mbinndittaako !». «Ɗum noon, Muritaninaaɓe wuurɓe to Orop hannde ɓee, ko fawaaɓe huunde nde aaɓnotaako, sibu, hakkeeji maɓɓe ñalnde kala fawii ko e jogagol kartal koɗaagu ngal yawtaani lajal ». Ɗum ɗoon noon, e wiyde wul Mawluud «ko feere nde rewaani laawol, ko feere bonnde, sibu faandaare mum ko yiɗde haɓɗe ko ɓuri heewde e Muritaninaaɓe winnditaade». «No etaa siwil leydi ndii jogoraa hannde nii rewaani laawol». Omo ɗaɓɓi «loskitgol (audit) golle sarwiis kalfinaaɗo binnditgol oo», tee aɓe «calii, ñiŋa kadi ko laamu nguu waɗata e etaa siwil leydi ndii ngam haɗde Muritaninaaɓe wonɓe caggal leydi winnditaade e waɗtude ɗum en yimɓe ɓe ngalaa kaayitaaji, ngalaa ɗum noon ɗo njeyaa, soomoreeɓe, tawi noon darnde laamu fotnoo wonde ko wallude ɗum en. Aɓe ɗaɓɓi binnditgol alaa e sago denndaangal jasporaa Muritani, ko aldaa e paltoor. Geɗe keewɗe newiiɗe, dewɗe laawol, ina mbaawi seedtaade gonaangal e nokku, ko wayi no faktiiraaji, luwaas, walla seedewol njoɓdi ekn…»

Aɓe noddi denndaangal Muritaninaaɓe e aduna oo kala «nde mballitta kareeli jamyami Muritaninaaɓe jasporaa kaɓetee hannde ngam salaade binndital paltoor ngam yooltude hakkeeji mum en dagiiɗi ɓiyleydaagu».

E miijo Gurmo Loh, musiiba ɓurataa no binnditgol ngol waɗirtee hannde nii : «ko ɗum huunde nde alaa ko ɓuri ɗum bonde, nde meeɗaa yiyeede». E miijo makko «laamu Muritani woni ko e ɓoorde ɓiɗɓe leydi ndii ngenndaagu mum en ». « Hay gooto meeɗaa yiyde e winndere ndee no diidorinoo, ɗo dowla finata tan, wiya yimɓe mum nattii jeyeede e leydi, kam en fof maa mbaɗta denndaangal kaayitaaji mum en. Ɗo laamu finata tan wiya, denndaangal kaayitaaji ɗi Dowla Muritani rokkatnoo gila nde heɓi hoore mum faade hannde, nattii moƴƴude… Ɗum firti, to bannge sariya, ko Muritaninaaɓe nattii woodde, ko leydi ndii ko puɗɗittoondi » walla mbiyen « darnge ko ko darinoo, ko jooni woni ummital !».

E no o wiyri, ɗumɗoo ko caɗeele teeŋtuɗe wonande Muritaninaaɓe wonɓe  leyɗe goɗɗe, sibu wonaa e laamu Muritani tan ɓe njotondiri, ɓe njogodii caɗeele, aɓe njotondiri kadi e laamuuji leyɗe ɗe ɓe koɗii ɗee. Ko ɓuri bonnde « laamu Muritani, wonaa wallitde yimɓe mum wonɓe ladde, alaa, ngu wonti ko sibooru laamuuji janani, ko wiyetee merseneer dowlaaji janani»…

Muritaninaaɓe wonɓe to Farayse ndiinnii yeeso ammbasaad Muritani to Pari ñalnde alarba 15 mee, caggal nde ceppi ñalnde talaata 14 mee yeeso parlemaa Farayse, caggal ɗum kadi ñalnde 29 mee … ngam hollitde mette mum en e salaare mum en sarɗiiji bonɗi laamu Muritani fawi e binnditagol ɓiɗɓe leydi ɗanniiɓe ɓee.

Bookara Aamadu Bah