Konngol hooreejo leydi : Ko hooynetenoo so saamii hoccete

0
249

19 ndunngu ko muritaninaaɓe tooñaaɓe limtantee tumarankaagal to Maali e to Senegaal e won e leyɗe Orop sabu maa wonii ko waawnaaɓe maa ngummoo e leydi mum en walla ko daayɓe sabu ruppaade lorla e kiiɗal e danndude kisal mum en.
19 ndunngu ko muritaninaaɓe tooñaaɓe limtantee tumarankaagal to Maali e to Senegaal e won e leyɗe Orop sabu maa wonii ko waawnaaɓe maa ngummoo e leydi mum en walla ko daayɓe sabu ruppaade lorla e kiiɗal e danndude kisal mum en.

Gila Abriil 1989 Muritaninaaɓe taccinanooɓe maayo Senegaal e dogɓe tiindii Maali nan nguuri e araniyaagal e nder cukkon e caalon wondude e heege e ɗomka e yowitaare e sadakeeji ummoriiɗi e leyɗe tuubakooɓe walla ummoriiɗi e Fedde Adunankoore toppitiinde mooliiɓe (HCR).

Ngee tooñannge fof e muusde, ɓeen Muritaninaaɓe alaa ko ɗaɓɓirnoo laamu Muritani so wonaa yo heptinan ɓe ngeen tooñannge, rutta ɓe e teddungal e nokkuuji maɓɓe e golle maɓɓe e ngenndi maɓɓe ngam jeytoreede e mahtagol mum.

Kono ngon wulaango yantude e gullitaali Aduna o kala, gila e laamuuji nuunɗuɗi, pelle adunankooje, pelle jojjanɗe aadee, pelle politik alaa ɗo keɗtaa sabu laamu caabinoongu ɗum dari ina yedda ko aduna fof anndi.

Ñalnde 29 suwee 2007, hooreejo leydi Muritani hono Siidi wul Seek Abdallaahi piilaaɗo e wooteeji gardagol leydi e lewru marse 2007, nootiima e ngoon wulaango sabu o heptinii wonde e « kitaale 80, jojjanɗe aadee njaɓɓaama e nder leydi ndi, kaaɗtudi bonannde mum teskaa ko e kitaale 89-90 e 91 sabu Muritaninaaɓe leptaama, lorlaa, etee heewɓe e mum en mbaawnaa haa njalta leydi ndi ». Ɗum ko huunde hesere ronkanoonde e laamu caabinoongu ndeen bonannde, ronkaa kadi e laamu pollunoongu ɗum. Hooreejo leydi ndii noon hollitii wonde maa waɗ ko huninoo e wooteeji ɓennuɗi ɗii ko, maa siynu ɗum. Ko noon ne kadi o hollitiri « e innde dowla Muritani mettere makko feewde e ko waɗnoo ko ». O wiyi wonde « a mo yiɗi kala baaye, kala kesniiɗo e mooliiɗo caggal leydi wonde yo anndu mettere nde o wondi nde ko kamɓe fof ndenndi ɗum ». E nder ɗum omo sikki wonde heptinde goodal ngaal daawal niɓɓal e nder taariik leydi men ko huunde haannde mbele hoolaare ina jibinee e nder hakkillaaji e ɓerɗe. Ko ɗum waɗi, e miijo makko, laamu ina foti wakkilaade mbele ina artira taccinanooɓe e nder teddungal, ñawnda caɗeele jowitiiɗe e warngooji baɗnooɗi, mumta macungaagu e nder leydi he.

Konngol hooreejo leydi ndi e ɓesngu he ko huunde himmunde e oo sahaa sabu ko jaabtagol ngoƴaaji ɓesngu. Ko ɗum men wiyde  » ko hooynetenoo so saamii yo hocce ». Hol noon no koccirten ɗum ? Koccirten ɗum : 1. heptinde wonde miijo ngo ko moƴƴo, ko jaamburagal mawngal kono kadi ko feere neɗɗo ngenndiyanke, goƴaaɗo ngootaagu yimɓe e leydi mum e jaaral mum yeeso. 2. Ko semmbinde joomum mbele ina ɓeydoo cuusal e taaɓaade e taaɓe goɗɗe e dow laawol peewal. 3. Ko haɓaade jom miijooji ceɓɓitiiɗi en maa wonii ko fuuynooɓe haala ka walla miijotooɓe waktu joftagol yontii haa joomum en mbemja, njogitoo haalaluuji bonɗi ceerndooji, gaddooji fitina. Kono kadi ko haɓaade ɓeen yooɓiiɓe bonnitde miijo ngo sabu ngo firti ko feere bonnde nde ɓe mooɓnoo e ɓerɗe maɓɓe, laamu mbonngu walliti ɓe heen. 4. Ko daranaade kawral denndaangal ceŋɗe leydi ndi fof e leƴƴi mum mbele feere waawnde ƴetteede fof, maa wonii ko hol no taccinaaɓe ɓe ngartirta, walla hol no warngooji ɓennuɗi ɗi ñawndirtee walla hol no macungaagu mumtirtee tawa ko e nanondiral e ngootaagu.

Ɗum ɗoon noon ɗaɓɓi ko kala mo hujja mum yoolanoo yo yoolte, kala baranooɗo yo yoɓe ƴiiƴam mum, kala baasnooɗo jawdi mum walla ko wuurdunoo yo daame.  Eɗen mbaawi wiyde tan wonde Muritani naatanii daawal kesal to bannge taariik mum politigi, daawal gaddungal ɗaminaare tabitingol demokaraasi goonganteejo. Ɗum fuɗɗii ko e wooteeji laaɓtuɗi ɓennuɗi ɗi, compuɗi juɓɓule dime ɗe ɓesngu labii. Ina yaakoraa tan wonde laawol lowangol ngol, so selaaka, maa jaaƴnje Muritani moƴƴu.

Fooyre Ɓamtaare