Ɓooyii yeddondireede wonde onndooji wifi moƴƴaani e cellal walla nii ina boni e kala ko wuuri. Wiɗtooji keewi mbaɗaama, kono, haa jooni, alaa ɗo hawraa : mbele eɗum boni e cellal walla alaa ko bonnata ? So enɗen kaala ko faati e ɗumɗoo to bannge cellal, ɓurata woƴde yimɓe fof ko batte kuutoragol telefonaaji portaabe, nde tawnoo kañum en ɓuri heewde huutoreede, kañum ɓuri ɓallaade terɗe aadee guurwuure (noppi, hoore, gite, ekn…).
Ina wayi no, won almudɓe rewɓe njoyo liisee gooto to Danemarke ndallini wonde wifi ina boni e puɗi. Miijo ngoo aranɓe tan. Gooto e maɓɓe wiyi «so min leloo, min keewnoo joɗɗinde telefonaaji amen ko sara koye amen. Min cikkatnoo ko ɗuum haɗatnoo min ɗaanaade walla ronkude waɗtude hakkille so min njannga ». Nii woni ɓe miijii waɗde hoolkiso newiingo ngooɗoo.
Ɓe njerondiri puɗki huɗo (wiyeteeko kereson). Taasaaji jeegom ngaawaa ɗeen gabbe, cawndinaa nokku baɗɗo wifi, fotde balɗe sappo e ɗiɗi. Taasaaji 6 goɗɗi ngaawaa hono ɗeen gabbe, mbaɗaa e nokku kidiiɗo, mo alaa wifi. Nde lajal ngal timmi, tawaa gabbe gonnooɗe sara wifi ɗee puɗaani fuɗngo moƴƴo, won heen nii ina mbaklii. Tasaaji joñanooɗi ɗii noon, fuɗngo ngoo ina moƴƴi sanne.
Sabu ngooɗoo hoolkiso, ɓeeɗoo sukaaɓe rewɓe njeegomo ndokkaama njeenaari « sukaaɓe wiɗtooɓe ».
Kono golle ɗee ngasaani tawo. Heddii ko haa annduɓe koolkisoo golle maɓɓe ɗee, goongɗina ɗum walla ndiiwta ɗum. Gila e jooni annduɓe heewɓe to Angalteer, to Suwed, to Pays Bas kollitii yiɗde mum en ƴeewtaade golle almudɓe ɓee, tee ɓe mantii ɓe nii gila e jooni « sibu, e tuugnaade e tolno ganndal maɓɓe, ko ɓe puɗɗii hollitde koo, ko huunde yuumtunde sanne». So tawaama ko noon tigi wifi waɗata puɗi, ina heddoo kadi dallinde wonde ko noon kadi ɗum wayi bonde e aadee. Almudɓe ɓee noon padaani ɗuum : so ɓe payii e ɗoyngol, ko too ɓe njoɗɗinta portaabe maɓɓe…
Ɗum noon banndiraaɓe, “ina ŋata ŋatataa, fof woɗɗinde koyngal mum ɓuri”, mbaɗee no sukaaɓe rewɓe ɓee mbaɗi nii : hoto ngaflo-ɗee portaabe mon!
—————————
KO FIRTI WIFI ?
Helmere “Wifi” ndee ko dottere « Wireless Fidelity » e engele. « Wireless » oo e hoore mum ko dottere « Wire » (woni fiil = gaarawol) e « Less » (woni ko « alaa »). Nii woni « Wireless » firtata ko « alaa gaarawol », woni «saafiil» (ko alaa fiil). Ɗum naworii onndooji keewɗi, gila e onndooji rajo, haa e goɗɗi keewɗi… Telefonaaji ɓooyɗi ɗii, joɗɗinteeɗi e galle ɗii, haala rewata ko e ɓoggi kiri. Ko noon kadi wonande ko ɓuri heewde e ordinateeruuji jokkondirɗi e internet ɗii. Kono hay ɓoggol gootol jokkondiraani telefonaaji portaabe kuutorto-ɗen hannde ɗii : ina wayi no ɗi kuutortoo ko onndooji wifi (saafiil, alaa-gaarawol walla alaa-ɓoggol…). E sahaa hannde oo, ordinateeruuji kadi ina mbaawi jokkondirde rewrude e wifi.
Bookara Aamadu Bah,
Ƴoogirde : maxisciences
