Gooto keddinooɗo e sosnooɓe Muritani yahii. O luulndinooma laamu ko juuti, hade makko woppude politik. Omo jeyanoo e sosnooɓe Muritani, mo bone kewkewe 1966 nawornoo. Min ndañii fartaŋŋe ɓadaade mo, gollondirde e makko e les, woodi sirluuji jowitiiɗi e wiɗtooji amen e nguurndam makko ɗi o resndi min, kam. Hol ko yimɓe nganndi tigi rigi e ooɗoo seede mawɗo daartol Muritani ? Maamuudu Sammba Booli Bah jibinaa ko 8 saawiyee 1920. O fuɗɗorii jaŋde ko Kayhayɗi, jaŋde makko hakkundeere ndee o waɗi ɗum ko to Ekkol Blanchot to Ndar, hade makko naatde Ekkol Kebloowo Jannginooɓe (Instituteurs) Sebikotaan to Senegaal.
Kono o jannginaani, sibu ɗoon e ɗoon o naatnaa konu koloñaal kanko e sehil makko mo o meeɗaa seertude hono porfesoor Hasan Sek (gonɗo kalifu e cili keewɗi e laamu sosiyaalist en). Ko heen o woni haa 1946. Cehilaagal maɓɓe ngal noon fuɗɗii ko nde ɓe njanngata ekkol Blanchot. Ko o neɗɗo koosɗo, mo nganndu-ɗaa ko peranɗo hoore mum laawol wonande darnde maantinde jogori daraade e nder ngurrndam leydi mum.
Nde wolde adunaaare ndee joofi, o arti Ndakaaru, ɗo guwarnama Afrik hirnaange jooɗinoo, o waɗaa e nder njuɓɓudi koloñaal hee, jaggal to kabine Komiseer Toowɗo, caggal ɗum to Meeri Ndakaaru, hade makko fekteede to ardorde Kaalisaaji to Ndar. Ngool pektugol noon deɓi waade ko no lesɗitingol ngol geɗe daartol paamninoyta en. Ina moƴƴi yuurniteede tigi-rigi ngam faamde darnde makko e golle makko jogorɗe arde. Eɗen cifoo noon huunde e darnde makko.
O suɓii ngenndi makko tawi omo woni e luulndo : 1948-1957
Gartal makko hawri ko e cosgol Muritani : toɗɗagol jooɗantooɗo Muritani e Suudu sarɗi Farayse. Ko ɗum addani mo naatde ‘’fedde meeɗnooɓe wonde elewaaji ekkolaaji koloñaal’’, ko heewi heen ummorii ko to William Ponty, tawi kam en fof kadi ko daande maayo njeyaa, rewo e worgo, ngam « wuurtinde enɗam ». Ko ɗoo o naatiri politik, tawi kadi ko e luulndo.
E jaati, nde o woni tergal Dental Kuɓtodinngal Jibinannde Daande Maayo (Union Générale des Originaires de la Vallée du Fleuve) hono UGOVAF, omo jeyaa e addanɓe fedde ndee, tuggi 1947, daranaade nafooje ɓaleeɓe Muritani. Ɗum waɗi goomuuji ɗiɗi feeñde e kesɗitingol ardorde fedde ndee e hitaande 1948, tawi won heen ko « jogorɓe wontoyde muritaninaaɓe », wattinɓe yaltude fedde ndee, cosi fedde woɗnde wiyeteende ‘’Entente Mauritanienne’’ (Nanondiral Muritani).
Kanko e Sammba Ganndega, mo o yaltidi UGOVAF, o naatdi e goomu muritaninaaɓe (Njawaar Saar, Jeeri Sidibe, Dey wul Siidi Baaba…), ɓe cosi, e 1950 ‘’Entente Mauritanienne’’, ɓe ngardini ɗum Horma wum Baabana. Ooɗoo parti, mo koloñaal horsinaano, tawtoraama woote toɗɗagol depiteeji e lewru suwee 1951 e saawiyee 1956. O fooɗondirtunoo ndeen ko e ‘’Union Progressiste mauritanienne (UPM)’’ mo Siidi el Muttaar Njaay, mo Muttaar wul Daddaa lomtii e ballal koloñaal. Sikke alaano heen, ‘’Entente’’ ɓelsat ɗeen woote.
Caggal nde Horma wul Baabana hawaa e woote 1956 ɗee, o yalti Entente, o hucci Maruk, o wonti e wallitde miijooji parti maruknaajo biyeteeɗo Istiqlaal kam e miijooji laamu Maruk teeɗaninoongu heɓtude bannge e Muritani. Maamuudu Sammba Booli yalti Entente, sosi ‘’Bloc Démocratique du Gorgol’’ -(BDG) – (Ɓooɗde Demokariisi Gorgol) to Kayhayɗi e hitaande 1956.
Mbele ko ngelɗoo partiyel ngel woɗɗaano miijooji federaaliiji* Seengoor jibini pelle innitirtooɗe hakkeeji ɓaleeɓe e leydi ndii hannde ɗii ? Ko waawnoo heen fof, laamu nguu horsinaano cosnooɗo oo parti oo.
Humpito makko e laamu e parlamaan
O ari tawtoreede mooɓondiral Eeleega jooɗinoongal 2 haa 5 mee 1958 ko omo yooɓii humpito mawngo ngo o dañnoo e UGOVAF e Entente e BDG. Nde tawnoo Muttaar ina faami ɗuum, ñaagii mo nde ɓe ndiwtata luure ngam waawde renndinde doole maɓɓe politik e ner RPM (Parti du Regroupement Mauritanien), jogorɗo wontoyde Heerto Ɓesngu Muritani, hono Parti du Peuple Mauritanien (PPM parti bajjo), gardinooɗo leydi men haa kuudetaa koninkooɓe 10 sulyee 1978.
Ko e ngalɗoo Mooɓondiral ɓe mbaɗani Muritani Doosɗe ganndiraaɗe doosɗe 22 marse 1959, kam e guwarnama ɗiɗmo (baɗɗo terɗe 10). O halfinanoo e oon guwarnama ko ko faati e teeru e koɗki, o sawndondiri toon e Aamadu Jaaje Sammba Joom Bah, ɓaleejo bajjo jeyanooɗo e Diiso Guwarnama (Conseil de Gouvernement) mo terɗe 5, toŋtunooɗo mo : Nii woni yolnde nde naatnugol Dey wul Siidi Baaba, jaltunooɗo Entente Mauritanienne, e Diiso Guwarnama hee, lomtinaama haa timmi. Ɗum fof e waade noon, Dey wul Siidi Baaba wattini ko tawtoyde Horma wul Baabana to Maruk. O wontoyi toon Hooreejo Asaambele Ngenndi Maruk.
Ñalnde 29 settaambar 1961 Bookara Alfaa waɗaa kalifu cellal e nder guwarnama tataɓo (terɗe 11), Maamuudu Sammba Booli nomaa kalifu kaalisaaji. Nde ɓooynoo o wonti hooreejo Suudu sarɗi (Asaambele ngenndi).
Yolnde bettunde e nder darnde makko politik : 1966
Cosgol PRM majjinaani hujjaaji ɓaleeɓe. Ɓe njahii boom ha ɓe ɗaɓɓi nde nomgol fawotoo e jerondiral keeweendi (proportionnelle) kam e jedditagol koɗdigal.
Nii woni, e hitaande 1963, capanɗe keewɗe jagge ɓaleeɓe ɓe mbeltanooki e Mooɓondiral Eeleega, rentunooɓe nder fedde Union Générale des Originaires de la Mauritanie du Sud (UGOMS) woni Dental Kuɓtodinngal Jibinannde Worgo Muritani, mbinndi kaayit, totti ɗum Muttaar wul Daddaa hooreejo Dowla, ina ɓiya heen : « Minen ɓaleeɓe Muritani, amin mbasiyoo Mooɓondiral ngal e Parlemaan oo e Hooreejo dowla oo, nde ƴeewtotoo jooni jooni juɓɓule dowla oo, ngam waɗtude juɓɓule Federaal ngam jaabtaade yiɗde ɓesngu nguu ».
Caggal UGOMS, jagge 19 ɓaleeɓe mbinndi, cari kaayit ganndiraaɗo Manifeste des 19 (ina heen koreeji makko) ɗo ɓe kollitta yawre maɓɓe geɗal leñol maɓɓe rokkaa e laamu hee, hono no UGOMS waɗnoo nii, ɓe njeertini, ɓe ɗaɓɓi peccitagol ɓurngol nuunɗude laamu nguu. Jaltugol oon manifeste jibini wolde hakkunde ɓesngu.
Maamuudu Sammba Booli felliti yahde to Muttaar wul Daddaa ngam wasiyaade ɗum nde teskotoo kulhuli jagge ɓaleeɓe ɓee kolliti ɗii. Kono Muttaar wul Daddaa, ina tuumi mo wondude to les, e winnduɓe kaayit oo, tee yejjitaani miijooji e darnde makko ndeen e luulndagol, kam e yiɗde mo cosgol Dental, itti mo hooreejo asaambele ngenndi, fekti mo Singiti yo o won toon mawɗo tunndu (chef division), les njiimaandi neɗɗo mo o foti jannginde e heblude.
Biro politik ngenndi parti bajjo oo (BPN) yaltini bayyinaango raɓɓo e batu mum 21 feebariyee 1966, njooɗoriingu suddude nguu ndiiwgu : « BNP oo teskiima Bah Maamuudu Sammba Booli woppii golle (demosinii), ɗum noon o nattii wonde Hooreejo Asaambele Ngenndi, sabu o nattii wonde depitee ». Jonte seeɗa caggal ɗuum, Elimaan Kan ittaa kalifu. Kariyeer politik joofii, goɗɗo fuɗɗiima : so njulaagu. Kono politik meeɗaa woɗɗude ndee maande hormaande.
Hakkunde haala e kaandugol … Kala nde haala cosgol Muritani walla mooɓondiral Eeleega kaalaa, innde Maamuudu Samba Booli haalete heen. Fuutankooɓe walla ɓaleeɓe fof nii, mettinɓe no feewi e ngonka mum en e leydi ndii, ina keewi fawtude bone ɗee fof e makko, sibu, e wiyde mum en « ko kanko salii jaɓde ardaade leydi ndii oon sahaa ». Tawi ko goonga, ɗuum woodaani.
Ina jojji noon ndutto-ɗen e daartol ngam waawde faamde no moƴƴi ƴoƴe kuutoraaɗe ngam joñde mo kam e haalaluuji kaaleteeɗi heen ɗii. Nafooje e jamfaaji ɗe ɗum jibini, kuutorteeɗi ngam hoonaade nder Muritani, leydi ndi suwaa tawo tiiɗde, ngonaa sara e ɗuum kadi.
Ko waawnoo heen wonde fof, Maamuudu Sammba Booli fotaani walla waawaa tuumeede ŋakkeende ngenndiyankaagal, sibu nde kabaaru siyani mo wonde Horma wul Baabana jamfiima, o waɗaani hannde haa janngo, o wiyi oon gonnooɗo jahdiiɗo makko, wonde ɓe mbaawaa jokkude e wallitde ɗum so tawii fellitii yantoyde e Maruk ngam haɗde ndimaagu Muritani.
Ko noon tan nii waawnoo wayde, sibu gila e kitaale 1950, nde Muttaar wul Daddaa ɗaɓɓi yiyndirde e Maamuudu Sammba Booli to Ndar, battane « baaba ngenndi » nganndaama gila ndeen.
E fawaade e ko o seedtii, geɗe goɗɗe ina ngaddana en faamde no moƴƴi hol ko kewnoo nde o joñetee ndee. Ko waawnoo heen wonde fof nii, laamu koloñaal ko ko suɓinoo neɗɗo mum, so Muttaar wul Daddaa, tee ñaawaa ko alaa baawɗo heɓde laamu so wonaa oon.
Nde tawnoo Maamuudu Sammba Booli juutii balɗe, tee jaɓaani haalde, ɗum wayti hankadi no daarol nii. En puɗɗiima etaade ɓallaade mo gila 1985, njokkir-ɗen e makko e mbaadi ngoɗndi caggal nde ndaay-ɗen. Abdarahmaani Ngayde ganndiraaɗo Basel, gooto e wallifiiɓe ndee winndannde, e fawaade e ɗaɓɓaande teeŋtunde porfeseer Abdullaay Baccili, fuɗɗinooma jokkondirde e makko e lewru suwee 2008. Geɗe ɗe njeyaaka e teyaaɗe men ndartini ɗeen jokkondire, geɗe goɗɗe leeltini bayyingol majje.
Ooɗoo seede mawɗo, yaltiino e deƴƴere mum laawol goɗngol e hitaande 2010 nde Muritani mawninta hitaande mum 50ɓiire. Nguun « seedanfaagu » mbinndaangu maa bayyine ko neeɓaani… O huniima tee o ruttotaako, waɗde ngaal gollal daartol ngal daartiyankooɓe men hannde poti ummanaade ko yaaccii. Faandaare ndee ko yaltinde deftere feeñninoore jokkondire baɗdanooɗe, e hooreejo gadano suudu sarɗi Muritani.
Oo sofaa mo tampataa haɓaama kaaɗdi doole mum ngam haɗde taccingol galleeji keewɗi e hitaande 1989. O dariima haa heewɓe woɗɓe ndokkitaa jawɗeele mum en teettanooɗe. Ɗii keewuuji muusi mo, haa ko ɗum jarani mo, e ndeen hitaande wootere, yahdude e yimɓe woɗɓe, ko wayi no Abuubakri Kaaliidu Bah e Baaba Galle Woon, e nder diiwaan Afrik hirnaange oo ngam etaade dartinde oo musiiba bonɗo. Ɓe ndañii hakkille wallinoraade min, minen e musiɗɓe woɗɓe forsanooɓe uujde caggal leydi. Ɗum noon ko gooto e seedeeji cakkitiiɗi, tawanooɗi mahngo Muritani, dewɗo laabi ɗi ngaadoraaka, wirnii ɗoo.
Innde makko e golle makko – no inɗe e golle fuɗɗunooɓe Muritani ɓee fof nii – ina kaandi e saakteede, e hisneede. E nder ɗuum, ina moƴƴi nde sukaaɓe ɓee njokkondirta e jeyanooɓe e maɓɓe, wuurɓe haa hannde, waawɓe seedtaade nguurndam yimɓe mawɓe, jaambareeɓe, darinooɓe darnde tiiɗnde, kono ɓe nganndaaka. Maamuudu Sammba Booli ko e ɓeen jeyaa. O yahii caggal nde o tacci teeminannde no woorunoo, o yahdii e ganndal makko e teskuyaaji makko ɗi nafoore mum en alaa ɗo kaaɗi.
Hannde, haala makko ka Abdarahmaan Ngayde ƴettunoo maa naftore e no waawi aaɓnoraade kala, tawa ko e ɗooftaade yiɗde biɗtoowo oo, ngam siftorde oo ngenndiyanke mo daartol Muritani foti mawinde.
To bannge maaɗe, ina waɗɗii gardiiɗo Communauté Urbaine Nuwaasoot, e ballondiral e laamu nguu, innirde mo gootol e laabi wuro ngoo, no Muttaar wul Daddaa waɗaniraa nii. Ko huunde nde oo ngenndiyanke mawɗo, gooto e sosɓe Muritani, haandi.
Wuurtinde denndaangal yimɓe mawɓe maantinɓe e nguurndam leydi ndii, ko huunde nde ɓe kaandi, mbele kadi yimɓe fof ina ngannda ɓe.
Yo Alla ɓuuɓnu ƴiye makko, naatna mo aljanna. Aamiin.
Buubakar Jagana e Siree Bah e Abdarahmaan Ngayde
Firo : Bookara Aamadu Bah
