Jaaynoowo biyeteeɗo Kaliilu Jagana njokkondiriino e artiraaɓe seppunooɓe gila e Ɓoggee haa Nuwaasoot… A ɓe ceedtoo :
« Mbiyetee-mi ko Abuu Jallo. Njeyaa-mi ko Beelel Uurngel. Miɗo yahra e duuɓi 44. E hitaande 1989 min leeptaama, jawdi amen ɓolaa, min taccinaa feewde Senegaal. Caggal duuɓi 20 daayo waawnaango e nder tuddule, min pellitaa artireede e njuɓɓudi, min ndokkitee hakkeeji amen.
Kono gila ndeen, alaa heen ko waɗaa. Min podananooma rokkiteede leyɗeele amen e jawdi amen ndariindi, sukaaɓe amen mbinnditee e ekkolaaji… hay heen dara laataaki. Won e amen ɓe keɓtaani hay kaayitaaji mum en. Min njahrii koyɗe amen 300 kiloomeeteer e les naange wulnge, ñalawama kala hedde 40 kiloo. Min mballitaama e ɗanngal amen hee, e yolnde, so wonaano ɗum, min njettotaako ɗoo”.
Min njiyndirii kadi e Abuu Jallo to kilooji 20 hade maa yettaade Nuwaasoot. Omo wondi e hedde teemedere muritaninaajo artuɓe e Muritani caggal duuɓi 20 daayo waawnaango to Senegaal. Tuddi 25 abriil haa 4 mee 2014, ɓe piyii e koyɗe maɓɓe 300 kiloo hakkunde Ɓoggee e Nuwaasoot ngam yooltude hujjaaji maɓɓe.
Faatimata Demmba Sira, hakkunde makko e Abuu, ko meeteruuji seeɗa. min tawi ko omo losi, omo sakkii e ɓuuɓri lekkel. Duuɓi makko, 65 hitaande. Kanko ne, kanko fof e fiyde 300 kiloo e koyngal makko, omo heddorii tawo semmbe teeɗanaade heɓtude ɓiyledaagu makko timmungu. Faatimata ummorii ko Daar es Salaam. O wiyi min : “Gila min ngarti, min mberlaa ko e caaleeje, keneeli e nguleeki e jaangol ina sokkoo e amen. Min mbaɗii seppo yamyamo ngam heɓtude hakkeeji amen. Duuɓi joy jooni, min nguuri ko nguurndam mbonɗam. Miɗo felliti waɗtude ngoo seppo so tawii alaa ko min mbaɗanaa”.
Haajirata Haaruunajeyaa ko Kaaƴel Abuu. Kanko ne o seppii. Omo yahra hedde duuɓi 50. O wiyi min : « Kaaƴel alaa ndiyam. Ko siterna ƴoogoyta ndiyam to Ɓooggee, laabi ɗiɗi yontere kala. Min njiɗi ko yiyde mawɗo leydi oo. Min ngontaa jaɓ wonde tumarankooɓe nder leydi amen ».
Mammadu Jaañ yahrata kañum ko e duuɓi 47 ; o ummii ko Faas, nder diiwaan Tararsa. O seppii kanko ne. O wiyi “Sukaaɓe amen ngalaa kaayitaaji, leyɗeele amen ko keɓtaaɗe. Min ngalaa feere woɗnde so wonaa yahde wuro e hasnaade.”
Min tawi Njaay Ibraahiima Aamadu, hooreejo Dental Ngenndiwal Muritaninaaɓe Artiraaɓe, ko to kilooji 20 hade maa yettaade Nuwaasoot. Ko o jannginoowo. O artii e denndanngal hujjaaji artiraaɓe ɓee : « Wayata min ko no mawɗo leydi oo tinaani caɗeele min nguuri ɗee. Amin cikki tan, taariiɓe mo ɓee, kaalanaani mo goonga. » Njaay fuɗɗorii ko etaa siwil, e wiyde makko, ko ɗuum woni hujja maɓɓe dowrowo sibu « so a alaa kaayitaaji, a alaa kaayit kollitoowo ko e leydi njeye-ɗaa, a alaa kartal dentitee, alaa ko mbaaw-ɗaa teeɗanaade ». « Won e amen haa hannde njogii tan ko kaayit biyeteeɗo VRF oo (Ɗaɓɓirgol Jaɓɓol Artireede) mo nganndu-ɗaa ko kam wonnoo seede keɓtingol neɗɗo artii e Muritani, tee ko Muritaninaajo. Ko ɗiin kaayitaaji VRF potnoo huutoreede ngam winnditde artuɓe ɓee ngam weeɗde ɗum en kaayitaaji etaa siwil. Ina hasii, e nder nokkuuji binndagol ɗii, min keewi wiyeede ko ɗiin kaayitaaji VRF mbinnditaaka kam en e koye mum en e masiŋaaji hee ».
Caggal ɗuum o haali haala 500 ɓiɗɓe jibinaaɓe e nder tuddule mooliiɓe to Senegaal. Ɓeen sukaaɓe artuɓe ɓe ngalaa kaayitaaji ceedtotooɗi njibinaama (kaayitaaji juddi) ɗi laamu Senegaal fotnoo tottude ɗum en, mbinnditanooma e VRF ɗii. Ngam waawde winnditaade, aɓe naamnee kaayitaaji juddi Senegaal, ɗi ɓe njogaaki. Ɗum jiidaa e sukaaɓe ɓe nganndu-ɗaa gooto e jiknaaɓe mum en ko Senegaalnaajo ɓe kafeere mum en ñawndaaka.
Njaay Ibraahiima haalii kadi ko faati e koɗorɗe. O wiyi « Gardo Nokku Ngenndiijo Ballondiral, hono Tadaamun, huninooma mahande min kuɓeeje anndiir, kono hay huunde min njiyaani tawo ». Ko ɓuri 24 000 moolinooɗo to Senegaal ngartii e leydi hee, rewrude e gartugol juɓɓinangol, e fawaade e nanondiral hakkunde HCR e dowla Muritani e Dowla Senegaal. Ɓeen moolinooɓe artuɓe ndonkii heɓde leydi ndema. « Ndaa ko ndema waawi ñiiɓnude yimɓe e nokku. 24 000 neɗɗo ngartii. Kono Nokku Ngenndiijo Kalfinanooɗo Jaɓɓaade e Ñiiɓnude Mooliiɓe, alaa ko feewni so wonaa 300 hektaar. Huunde nde nafataa hay batte ».
Kaliilu Jagana (Firo Bookara Aamadu Bah)
