Madiina Wat dillinii Nuwaasoot

0
652

Sippiro tataɓo ngoo teddiniraa ko Abdarahmaani Njaatigi Joop, ko : Baylaa Maar mo Geloonga walla to Kogga waɗdaa e biyeteeɗo Yekkini gummoriiɗo to Daar Nayim (gootal e leeɗe Nuwaasoot). Sippiro ngoo juutii kono kadi ngo ŋarɗaani hay seeɗa sabu sippirooɓe ɓee mbaɗtindi ko e ullondirde leydi e lojondirde. Ɗo wattan ɗoo, ñaawooɓe ɓee ndokki araaraay ko Yekkini sabu ɓurde nehaade e haaɗde e jamirooje hay so tawii ɗo adannde ɗoo yimɓe ɓee fof ɓurnoo wonande ko Baylaa Maar.

Gorko Kogga walla Geloonga nde naati dingiral, leewii, jamaanu nguu laawiima no feewi. Hay denɗi am Abdarahmaani Njaatigi Joop murtii haa juuri cakka joom-suudu mum.

E wiyde Madiina: « Ko adii fof ko yettude denndaangal banndiraaɓe, gila e waɗnooɓe heen juuɗe mum en haa e nootitiiɓe. Weltaare am ena mawni hannde e ooɗoo kikiiɗe. Yo Geno ruttu e maɓɓe teddungal, yoɓa ɓe moƴƴere.

So ɗum ɓennii, waɗi mi yuɓɓinde lammba, miin fof e wonde  neɗɗo coftal ɓalli haa seedtini, ƴellitiiɗo e fannu basket haa natti sikke ko sabu ko lammba ɓuri nootaade walla yahdude e fuutankaagal. Gaagaa fuutankaagal ngal paarnortoo-mi ngal, nafoore woɗnde ena soomii heen nde yahraani to bannge  ngalu tan. Mboɗo yiyi e coftal ɓalli nafooje keewɗe. Coftal ɓalli ena addana neɗɗo wonde jaajɗo, teyliiɗo, newiiɗo, neɗɗo renndo, golliroowo hakkille. Coftal ɓalli ena waawi ɓadtondirde yimɓe ɓe njiidaano hay dara, wonaa to bannge nguru, to ɗemngal walla to bannge pinal. Coftal ɓalli ena hawritina yimɓe, gure, leyɗeele walla leƴƴi tikkondirnooɗi walla taƴondirnooɗi haa sikkaa hakkunde mum en feewtataa. Ndiin njogitaari ena moƴƴi e yontaaji men hannde ɗii e payɗi arde.

Cakkitortoo-mi ko etaade ittude e hakkillaaji wonde lammba ko worɓe tan keerorii ɗum. Ko goonga ko noon aada yahrunoo kono bawɗi ko e coftal ɓalli njeyaa no fuku e geɗe goɗɗe nii. Aduna oo kadi deŋaani, woni ko e ɓosde e rokkude debbo won e fartaŋŋeeji ɗi alaano hanki e hecci-hanki »

Dingiral ngal heewi jamaanu haa ngal ɓitti. Ko adii nde sippirooji ɗii puɗɗotoo, yeeɓooɓe ɓee njiyii bakkaali e maabaali e ruubooji hakkunde mbiruuji fotde 45 hojom. Ñaawatnoo sippirooji ɗii ko Siidi Gaajo, Aamadu Sukkaandu Bah e Mammadu Njaay lollirɗo Cewngu Mboon.

Kono mbaydi lammbaaji ndi fuutankooɓe nganndunoo hanki ndii ɓoccitiima ɗum en haa laaɓi so leewe jooɗɗe, cowtiiji e marañuuji belɗi. Wonande ganndunooɗo hanki e sahaa Muusaa Mbaroodi Bah, Jibi Mbaare Samake, Muudo Bah, Njuddu Jah, Aamadu Weyse, Siley Wañ, Aamadu Wuuri Gay, Juggal Jaw, Abuu Toɓo, Saanum Soh, Raasin Kelli, Karwaas Tooro, Bookar Saar, Foydu Ñaŋ, Aamel Wele, Aliiw Sawdatu, Baydaama Ñaŋ, Aamadu Bayal Mbooc, Mamma Joop, Bandu Jeyni Keytaa, Aadama Bah, Demmba Saajo Sih, Laanel Njaay, Mammadu Muusaa Jallo, Aamadu Kummba Jah, Jibi Kodda Saar e Hammadi Taaraa mo Kiiriire, wiyata ko tiiɗɓe ngasii, lammbaaji nattii wonde lammbaaji.

So tawii ko yooɗde leewe e safde e dingiral, so neɗɗo anndii Cooso Keyta, Haaruuna Saar, Aamadu Sukkaandu Bah, Haamiidu Keekutel, Ceerno Njaay, Yaayaa Sira Jah, Mammadu Gullel Joop, Haamiidu Boɗewal Ñaŋ lollirɗo Daarorgal Laaw e Aamadu Njaay mo Siiwre, wiyata ko lammbaaji men hannde nattii jogaade mbaydi, heddii tan ko kaalis arii, kaɓirɗe gollorɗe ngoodii tawi mbiraagal Fuuta ƴeeŋii.

Mbiyen Madiina Wat ferii laawol kadi wallii pinal e ngootaagu hakkunde leƴƴi Muritani sabu o renndinii ɗoo ko jiidaano ciirol tawi ko e dow mbaydi ɓinngu-yummaagu.

Njaay Saydu Aamadu