En njillinooma Ɓunndu Kummba, bannaandu Buubu Maalik Sih e ballal Alla e ballal musiɗɗo men Abdullaay Baylaa Basiiru Giro lollirɗo Bilaali Giro mo sahre Girooɓe sara Kiidiira Senegaal. Ko ñalnde dewo, 17 lewru juko 2014, mbayni-ɗen Jiinge Jeeri, ngar-ɗen Kayhayɗi, taw-ɗen laawol newaaki ɗoon sabu ñalde tufɗe keewɗe ko guddaaɗe sabu kabaaru rafi Ebolaa oo. Tufnde Sillaa ndee ne ko e ɗeen tufɗe guddaaɗe jeyaa.
Oon ñalawma taƴtiroy-ɗen ko tufnde Njafaan Soorokum. Ummaade en ɗoon, rewrude e Hoore Foonde, Aañam, Cilon Ndaga Weendu Koyle, Ɓoki Jawe haa naatoyen e gaaraas Wuro Soogi, hawri ko 14w05h ena njona. Padndi-ɗen ɗoon werlaa payɗo Kiidiira. Mbaaloy-ɗen oon jamma ko e wuro Duunde e nder diiwaan Damga. Ñalnde heen ƴiiwoonde heewnde ndiyam juurti haa waameeji ndogi, ceeweele carii e ladde. Oto mo ngarno-ɗen oo kadi waɗti en e oto goɗɗo. Sofeer makko yettetee ko Sillaa, jeyaa ko e nder Wuro Soogi. Ko o gorko keewɗo fitinaaji, dummbuɗo walaŋ saɗne. Ko kanko nawi en haa Kiidiira, hakkunde haaɓre e faayre. Naatoy-ɗen e Kiidiira ko ñalnde aaɓnde 18 juko hitaande 2014, saanga beetawe toowɗo. Taw-ɗen njaatigi men ko jehre. Ko o jeeyoowo ɗo Jehre Kiidiira ɗoo. O wiyetee ko Maamuudu Baylaa Basiiru Giro lollirɗo Maamuudu Bijaa. Ko o miñi mum Bilaali Giro. Maamuudu Bijaa, nde tawnoo ena tijjinoo en, jaɓɓii en jaɓɓungal teddungal, bismii en bismaango fayngo. (…) Ñalnde talaata, 19 lewru juko hitaande 2014, ñalloy-ɗen ko Kiidiira.
Ñalnde 20 lewru juko, hawri ko e alarba. Ñalloy-ɗen ñalnde heen ko e wuro Seleŋ e jiimde Fallemme, eɗen ngondi e Jibi Bah mo mbiy-ɗen ko jirwinoowo jeewte to Rajo Dibooli maa mbiyen ngo Rajo Fallemme. Seleŋ ko nokku Ndoondi Purel Bah, gooto e silitigeeɓe Ɓunndu hanki. Naamndi-ɗen galle Haamiidu Aamadu Jeegi Jallo, gumɗo mo wumaani hakkille. Oon gorko ko wage mawɗo, juumtuɗo hakkille. Alla ena rokki mo kadi fartaŋŋe huɓindaade taariik nokku oo e asko yimɓe hoɗɓe e nder nokku oo. O yeewtani en ko o nannoo e daartol Ɓunndu, gila e garal Fadduɓe e leydi ndii, no Girooɓe (yetteteeɓe Giro) koɗiri haa nde Sihsihɓe ɓee naati nokku oo. Nde taariik oo joofi, ɓennu-ɗen juuroyaade gooto e mawɓe annduɓe leydi ndii no hoɗiri ena wiyee Siriif Gey. Hiiri, paytu-ɗen Kiidiira, mbaaltoy-ɗen wuro Girooɓe.
Ñalnde 21 lewru juko, ñallu-ɗen ko Kiidiira eggitaade e musiɗɗo Jibi Bah taariik Ɓunndu piilanooɗo e lefol haala. Waɗnoo lefol ngol ko gooto e mawɓe wuro Sahre Fadduɓe ena wiyee Gaay Siley Manngaan (Yo Geno waɗ mo e sahre aljannaaji). Wiɗto ngoo ƴeftaa e lefol haa joofi, mbayni-ɗen musiɗɓe men Jibi e Saydu Oolel, mbaaltoy-ɗen Girooɓe.
Ñalnde aljumaa, 22 lewru juko, Jibi Bah dawni en e moto Jakarta, njah-ɗen Kaaƴel Sammba Buubu, gaabi e dubballeeje. Ɗoon ko waañaano silitigi mawɗo pulaajo ena wiyee Purdi Idi Bah kono kadi ko diiri Ɗoogel Suume, jatti Aali Mbanndi. Ko Purdi janngini jinnaaɗo men gorko oo fetel (baaba mum Njaay Saydu Aamadu). Ko ɗuum jeyi sabaabu njillu men e nokku oo nde tawnoo jinnaaɗo oo deƴƴataa mo e nder daarti mum.
Purdi Idi ruumata ko to wiyetee Feto Golommbi walla to wiyetee Birfal kono seeɗtata ko e Kaaƴel. En tawaani mo ɗoon, kanko Purdi Idi, o maayii ko ɓooyi. (…).
Ngar-ɗen e Sahre Fadduɓe ko saanga beetawe toowɗo. Ɗoon ne kadi ko nokku Jammbel Sammba Daga. Ɗo naatir-ɗen e wuro ngoo woɗɗaani caali maɓɓe jakkaa (…)
Mbayni-ɗen Sahre Fadduɓe, Usmaan Gaay Manngaan e wondiiɓe mum, nanngu-ɗen laawol Marsa e hocceere, diiri Saalum Baylo Jaw, joom jubbol jinne. Saalum Baylo ko baañoowo mawɗo wonnoo mo ñanngalaaje mum keewtunoo Ɓunndu haa mbaamoyi e Fuuta Tooro. Heewɓe nanii ngolɗoo jimol lullunongol :
“ koobi ndogee, Saalum Baylo arii!
Wuppooɓe njaɓii Saalum Baylo
Teenooɓe njaɓii Saalum Baylo
Hay woocooɓe njaɓii Saalum Baylo”
Tesko-ɗen ko Saalum Baylo wonnoo ceerno Ndoondi Purel mo Seleŋ, Abuu Raasin to Kiidiira, Haamiidu Pennda Sala to Jaaligel e Bookar Ndenndoori to bannge waaño.
Paytu-ɗen Sahre Fadduɓe. Ko ɗoon e Sahre celduno-ɗen fayde Marsa. Marsa heedtiri Sahre ko bannge funnaange-rewo, fotde 13 km. Nde ngartu-ɗen e Sahre, nanngit-ɗen kallu godoroŋ, pay-ɗen ko Siñcu Jaaligel e tiimde Fallemme. Wuro ngoo siiñtaa ko e hitaande 1932. Ciñti ngo ko Ɗemdemɓe e Ñaŋñaŋɓe. Demdemɓe ɓee ngoni joom-wurooɓe, Ñaŋñaŋɓe ɓee ko almotooɓe jumaa e jamaa. Ko ɗoon njiy-ɗen Bookar Sammba Ñaŋ, njahdu-ɗen e mum haa daande Fallemme. Mbayni-ɗen gorko Siñcu Jaaligel, njawtu-ɗen e wuro Himadu. En ɓooyaani ɗo wuro Himadu ɗoo tawi eɗen piɓnoo anniya yettoyaade Haayre Gummbaa Kooba gila naange mutaani. Fayndaare men e yettoyaade Haayre Gummbaa Kooba ndee, ko mbele eɗen njiyaa yanaade Alhajji Maalik Sih, baaba mum Buubu Maalik Sih. Ko ɗoon o wirnaa caggal wolde makko e Baccilankooɓe. Yanaande ndee leeliino yiyteede. E hitaande 1945, gooto e laaminooɓe Sendebu e oon sahaa huutorii ganndal sallu-ballu haa yiyti yanaande ndee. Enen noon en taariima haayre ndee kono en ndañaani fartaŋŋe yiytude yanaande ndee. Nii woni nanngit-ɗen laawol, paytu-ɗen Kiidiira, njoftoy-ɗen kadi Girooɓe.
Ñalnde 23 lewru juko 2014, ñalloy-ɗen ko to wuro Siñcu Jooye. Mbaɗda-ɗen e gorko baylo ena wiyee Abdullaay Hoot lollirɗo Debe Hoot, ñeeño jaajɗo hakkille, teyliiɗo, jiɗɗo leñol, tampanɗo ngenndiyankooɓe. Nde o woni to leydi Farayse, ko o tergal guurngal e njuɓɓudi Kawtal janngooɓe Pulaar/Fulfulde e nder Winndere, o wonnoo. Tuggude e nde o arti ndee ne fayde ɗoo, wolde makko dartaaki.
Debe Hoot nawii en e saraaji Siñcu Jooye, e nder wuro hee kadi ngam juuraade banndiraaɓe.
Ñalnde 24 juko, Maamuudu Giro nawi en ngam holloyde en catiindi Girooɓe. O addi en e Sewnde Girooɓe. Ndeen woniri ko to bannge hirnaange wuro ngoo. Luggere Haayre e Luggere Ɓokki keedti ko bannge funnaange. O holli en ɗo tata Girooɓe darinoo, o haalani en daartol makka e jamanuuji ɓennuɗi. O yettini en e tummbu Girooɓe (sahre eggaande). En tawii ɗoon loonde ubbitiinde. Tesko-ɗen wonde ɗiiɗoo nokkuuji fof ɗi njilli-ɗen ngoni ko e dow Caanngol Baccili.
Caaɗngol Baccili ummortoo ko e Haayre Ƴeew, sara keerol hakkunde Ɓunndu e diiwaan Tammbaa Kunndaa. Ngol waɗi ko calti ɗiɗi. Caltol gadanol ngol rewi ko hakkunde Birfal e Feto Golommbi. Caltol ɗimmol ngol ko hakkunde Gammbi Jaawɓe e Waali-jala. Calti ɗii kawriti ko e Wuro Sule, ɗi ngonti caanngol gootol biyeteengol Caanngol Baccili ngol. Caanngol Baccili rewi ko e Wuro Sule, Maama Ndaw, Wudduwol, Girooɓe e Siñcu Jooye, ngol yantiri e Maayel Fallemme ko hakkunde wuro Seleŋ e Dibooli Fulɓe.
Jamma, ñalnde 24 ndee, mbaɗoy-ɗen yeewtere to Rajo Fallemme e tawtoreede Umaar Dikko e ballal Jibi Bah e Aamadu Joop. Rajo ngoo jooɗii ko Dibooli Mali.
Ñalnde 25 juko, Maamuudu nawti en kadi ladde e moto ngam holloyde en leɗɗe ɗe puɗataano e Fuuta Tooro walla goodnooɗe, ɗe yooro e jeereende ndiddi. Nde ngar-ɗen haa e gese caggal wuro, o noddi gorko gooto ena wiyee Seegaa Giro ngam ɗoftude en. Maamuudu addi en haa e Yaagi Maraa, ruttanii Seegaa Giro. Yaagi Maraa ko innde ɓokki. Innde ndee ko e ɗemngal sooninkoore. Nde firata ko Faawru njuumri e Pulaar. Yaagi Maraa ɓuri mawnude e ɓowde diiwaan oo (yaajde e toowde). Taartarol makki ko 72 felo koyngal. Ki woni ko e jiimde Caltol Mooro. Ngool ne yuppata ko e Luggere Mooro. Mooro kadi ko innde kolangal demeteengal.
Ko ñalnde heen njiy-ɗen ceŋseŋi, boodeewi, kofee-saabunnde, bummi, kohi (kiin ko posone), puuleewi e lekki mbiyeteeki ŋormaawi walla dantakulaawi. Ko ɗoon kadi nganndu-ɗen leɗɗe aalali, enndu-ñiiwa, yitere-ngaari, jooyi, koboowi, camanoowi, caburli, belluki, kewi e lengel-becceewi. Maamuudu hollii en kadi bakureewi, boseewi e lekki ena wiyee yaram-colli.
Ñalnde 27, mbayni-ɗen Ɓunndu paytu-ɗen Jiinge jeeri…
Gelongal Fuuta lollirɗo, Njaay Saydu Aamadu
