Ganndal Sawru (5)

0
853
3179599119_2ecbf86750.jpg

“Kala gaynaako pullo, pullaaɗo lamɗo lamɗam, daɗɗanaa pehe wileeɓe huutortooɓe cefi e daaɗe, piɓi, caawli e gallaaɗi, o lootii kiite, o moolii baasal, o ñawndii ɓayre yimɓe e jawdi ; o winndanaa kadi aayeeji moolorɗi hunuko e yitere, jinneeji e seyɗaneeji kam e kuulle ladde (barooɗe) conngooje o ɓuftii. Omo heewi jogitaade sawru (ŋalla – weduru)”.

“Kala gaynaako pullo, pullaaɗo lamɗo lamɗam, daɗɗanaa pehe wileeɓe huutortooɓe cefi e daaɗe, piɓi, caawli e gallaaɗi, o lootii kiite, o moolii baasal, o ñawndii ɓayre yimɓe e jawdi ; o winndanaa kadi aayeeji moolorɗi hunuko e yitere, jinneeji e seyɗaneeji kam e kuulle ladde (barooɗe) conngooje o ɓuftii. Omo heewi jogitaade sawru (ŋalla – weduru)”.

Molel Tene ko aga debbo luutotooɗo worɓe, gannduɗo ladde, gabbotooɗo durngol haa to ɓuri wiltude e ladde, o deppa ɗi o daroo hoore majji, o tuggoo sawru makko, o dartoroo gootal, o wona e wuuɗde omo yima jimɗi baali : “Dooro ko haɗ ma mooraade ? Haɗi mi mooraade ko ñalawnma jooɗetaa jamma mooretaa…” So yahii haa juutii o ɓiɗta ñaañooru omo ñaaña walla o fala baylol makko e hunuko omo wayla o waɗda heen ñuuñaali.

Polindaaji ndaɗataa Molel, kawngal hayi pettooji luutataa oo pullo jaalaalo, jaalo baali billi boɗeeji ooroowo e ñaaruuje e ñaargooji, joltina e beeli mawɗi. O ƴeeŋta,o mooɗtina e ŋaalkooji. So ndunngu ruumii haa naywii, toɓooli ngoɗɗondirii, ndiyam beeli horii haa telliima, Molel yantondira e agaaɓe wuro mum en, ɓe njolna baali maɓɓe e beeli buno, ɓe mbuna ɗi ɓakke daneeje haa ɓalli majji kawra ɓe ƴeeŋna, ɗi ndaroo e naange haa ɓakke ɗee njoora nannga e leeɓre majji. So balɗe pawiima heen, ƴiiwoonde waawnde fiya, toɓa e majji, buno koo soofa, raaytoo. Baali ɗii njooɗa, mbaydi mum en ŋellitoo, fayfayru majji ɓeydoo feeñde. Kala jiyɗo ɗi daroto, wona e yeeɓde.

Pattamlamu (kongere) aynaaɓe jooɗiima, ñaawooɓe cuɓiima fotɓe ƴaraade, Molel Tene Jallo jeyaama e ɓeen. O naatii gite, giƴiiko en rewɓe pentani mo jimol : “kaawisa ALLAAH e Molel Tene Jallo ! Oo aga debbo luutiiɗo sagataaɓe worɓe aynooɓe ; Jallel kay aynaa gofiiɗi ! Molelooy am ayni jaaƴni.” Naalankooɓe, coolooji, almudɓe gayi, awluɓe e jegerekkel en, e kele moññooje kala, mballifii jimol ngol mbaɗti yimde. Hoodere Molel fettii feeñii, jaynge makko huɓɓii ñifoowo alaa, doosoowo woodaani, woodi ko duñtoowo huɓɓa haa lewlewta.

Koolol aynaaɓe fellitaama, ñalawma o toɗɗaama. Ndeen o yottiima pijirlooji njuɓɓinaa. Tuggi subaka haa tisubaar juulaa : bawɗi e sippirooji sukaaɓe e sagataaɓe, buubaaji sukaaɓe rewɓe ina mbaɗda kawgel ngamri, daɗndo pucci e bamɗi, hayi gelooɗi ñalnde mum ndognaama. Seppo remooɓe, awooɓe (subalɓe), kam e fitram golle en. Alaa fof ko heddi so wonaa ko fulɓe mbiyata : “Cidee e Ceenel fof ko meerorɗe Βoggee.”

YARO

Agaaɓe mbaɗii gooto gooto ƴariima. Alaa keddiiɗo so wonaa aga debbo, Molel Tene Jallo, pullo jaalaalo mo njalla bone rewaani, muynuɗo mbalɗam, kaarɗo duwaawu, keddam, teewu e nebam e nebbungol, lootiiɗo leɗɗe, moomii aayeeji.

Beeli koyi njowii e ndii mbomri kaawniindi njaakoraandi. Neene makko ronkii deeƴde, jooɗotaako darotaako, hunuko ina ñomoo duwaawuuji ɓulɗi to ɓuri luggiɗde e ɓernde mum. Baaba makko nangtiima e kurus ina wutta ɗi ina naattina ɗi. Yiɗɓe makko e banndiraaɓe ɓadiiɓe kala naatii sokla, njerminiima. Leelaani yaawaani fiyannde eelti, serdu Baaru wuuɗi faddunde taƴi, yamiroore rokkaa, Molel Jallo foɓɓii, fokkiti. Peewɗi e damɗi baali cukki e makko. Baali tokki heen, laawol darii. Molel fecciti gori yeeɓooɓe, sahaa fof fiyannde otta, Molel ina ardii baali ina doga, baali ina ngoocii e mum. So o diwii ɗi ndiwa, so o sorii ɗi cora. Gulaali ina ngulla, luukaali ina luuka, piyanɗe ina njaha hoore boowal. Bawɗi ina ndikka, buubaaji ina kakka. Ƴaro naati wuro fecciti mbeddaaji, naati e galleeji, sakkii e les caaleeje, sorkoyii nder cuuɗi. Baali pulɓiti kaake. Gorwoccol jokki haa galle Bookara en, oon ko denɗiiko, ɓiyi kaaw makko Demmbel Jallo. Yimɓe ina ponndatnoo hakkunde maɓɓe. Oon ne ko jaarga nayi kadi harbiyanke, waɗɗiyanke, baawɗo waaño mo kural mum memataa leydi. Ko o ñawndiiɗo ñakko, kala ɗo o memtii e ɓalndu mum ko ɗoon kural mum fiɗata. Molel dartii yeeƴii e majji. O weddii junngo o lappi peewndi keedtunoondi mo bannge nano ndi wedere, ndiin fukkii Malal ñaddani hoore mum hirsi. Tawi yaasiin makko oo artii, o natii fitina, o nattii yiyde, o soorii baali omo wuuba sawru, ndammiri ina teɓɓitoo ina caama ina kirsee haa ɗi timmi joy, yimɓe nanngi mo o dartini junngo. Wuro heewti gulaali e luukaali kelle e kuljinaali, ñeeñɓe ina jetaa : “Seydi Jallo !” Seydi Jallo jeeri jaalaalo waalo ! Βerɗe Ɓuuɓii, nandanooɓe njiidaama. So gite njiydii, ɓerɗe kawrat. So kodde am ndufii e kosam am, mi jullat ! Mi jullat ! Ko urmetenoo koyi nani jogori laataade ! Molel Jallo e Bookara Jallo ! Ndaw ko foti ! Ndaw ko haani ! Ko ɗo tigi yooɗata !

Molel e Bookara ina ngoowondiri gila ina pamɗi haa ɓe mbaɗti aynude eɓe oorda e wuro, eɓe ñallida e ladde. Ɓe pottii labi keewɗi e polindaaji, kawngal e pettooji e ko wonaa ɗuum tan. Huunde kala haalaama, sikkeeji mbaarnii, tonngitaaɓe ɗemɗe ɓee ina mbiya : “Hakkunde ɓiyi Demmbel Jallo e ɓiyi Tene Jallo oo dey natii hoolnaade.” Yoƴɓe ñoha fuuyɓe nantina. Haala kaa yahi haa yotii ɓe kono nde tawnoo eɓe ndeetii gacce aduna, eɓe njogii njomyaagal kadi eɓe ndeeni pasiraagal, cukaagu moɗaani ɓe. Ɓe mbiyi tan ko : “ko woni yeeso daɗaani gite. Haa yeeso ko laawol. Kala ko woni e lahal ma juuɗe njiitu.” Ɗum fof e wayde noon, eɓe ndeentii gacce aduna, eɓe ndeeni neɗɗaagu maɓɓe e ndimaagu maɓɓe e ɓiyngu moƴƴaagu maɓɓe, ɓe pijiraani cukaagu maɓɓe.

Ina jokki

Muusaa Aamadu Jallo