Medda Jaañ e Fooyre Ɓamtaare

0
803

Jaaynde Fooyre Ɓamtaare waɗiino nelaaɗo mum to wuro Daawalel, Daawa e Yakumbaawa ngam hawritoyde e garal Alhajji Baaba Maal. Nelaaɗo jaaynde ndee dañorii fartaŋŋe jiiɗodaade e gorko biyeteeɗo Medda Jaañ, naalanke ganndaaɗo, baɗɗo golle tiɗɗo, dañnooɗo hanki e nder hanki, faggitii kadi hannde e nder hannde. Joɗnde ndee waɗnoo ko ñalnde aset 11lewru bowte hitaande 2014.

Medda Jaañ jaɓii resndude nguurndam mum jaaynde Fooyre Ɓamtaare ko aldaa e ɗawre gila nde ƴetti naalankaagal, pille belɗe e mettuɗe haa heɓi ɗo o yahranta Alla ɗoo.

Fooyre Ɓamtaare: Medda Jaañ, caggal calminaali e koofnaali, mboɗo yiɗi innito-ɗaa mbele  wonande  ɓe nganndaano ma ɓee, ena keptina oo mo Fooyre Ɓamtaare jooɗodii.

Medda Jaañ : Miin, biyetee-mi ko Medda, nginniraa-mi ko taani am, baaba mum neene am. Jaañ ko yettoode nde tawru-mi  baaba am. Neene am wiyetee ko Malaaɗo Medda Saajo. Baaba am wiyetee ko Aamadu Hammadi Mayram Abbaas. Njibinaa mi ko e hitaande 1939, ɗoo e Daawalel.

F.Ɓ: hol hitaande ƴettu-ɗaa walla naat-ɗaa e naalankaagal e hol mosol walla ɓodol ngol ndew-ɗaa haa ngontu-ɗaa naalanke timmuɗo?

M J : Ƴettu-mi naalankaagal ko e hitaande 1959. Oon sahaa mboɗo yahra hakkunde duuɓi 19 e 20. Ƴettu-mi naalankaagal kadi ko e Daawalel. Naalankaagal ngal kadi ardi ko e doggere boombi. Kala ɗo boombi wuro ndenti, ena motta jamma, miin e mawni am ena wiyee Alasan Yero e giƴi am gooto ena wiyee Siñcu Faati, min tawoya ɓe, min kiira amde.

Alla itti ɗum, hoddiro ngoo ena yettoo, tir-mi moolo, ngon-mi e hoɗde. Caggal ɗum ɗannii-mi, pay-mi Ndakaaru, kawru-mi e lappol Aali Hammadi Aali Sih ena jeyaa Sahre Sukki, naat-mi heen. Min ngondi fotde hitaande, min ceerti, pay-mi Mbuur. Taw-mi toon biyeteeɗo Geni ena wondi e Sammba Lettel e Sitaa Sammbu, min mbaɗdi lappol. Min ngondi kadi ko Alla haajnoo, ngartu-mi e Daawalel. Ɗannitii-mi, ɓooytaani, mawni am Sammba Usmaan, abbii mi, artiri mi. Ngon-mi ɗoon e wuro hee kono tawi yiɗde naalankaagal ngal ena woɗɗoyi e am. Mbaɗtu-mi yahde e gure saraaji ɗii ko wayi no Feeralla, Mbahe, Ñaabina, Fonndu, Haymedaat, Siñcu Aamadu Mayram, Rufi Aawdi, Jorbowol, Jowgel, Caski, Njafaan, Hoore Foonde, ɗoon haa Goli e Njaakiri.

Mboɗo yaha, mboɗo arta, kadi Alla itti mi e ɗuum, njah-mi Kayhayɗi, taw-mi toon Rafaa Ac, ƴettu-mi ɗum, min ngondi. Ko toon Muktaar Siddi Sih e Muusaa Gise to Mbotto, Muusaa Sala Gaajo to Hoore Foonde e Ŋarwinoowo Jallo to Fonndu, tawi min, min mbaɗi lappol. Ko ndeen hitaande woni nde Fedde Elmuuna to Ndakaaru itti mi Kayhayɗi, nawi mi Ndakaaru. E oon sahaa, Baaba Njoolooy e Jaaltaaɓe Gaajo en ko e mawɓe ndeen fedde njeyaa. Lappol am salii yahde, miin gooto njah-mi, taw-mi toon Aamadu Gawlel mi njippoyii Jaaltaaɓe Gaajo. Ko ndeen hitaande Wanngo yalti. Ko miin Medda fenti Wanngo, waɗti ngamri darnde, njahdoori e noosal tuuba mawba. Ngittu-mi wanngo noon ko e“ ar, dah dalli” mo Bellel Daali en njimatnoo,  ngamatnoo oo.

Alla waɗi kiirɗeeli ɗi min kaaldunoo ɗii ngasi, ngartid-mi e Aamadu Gawlel. Ko ndeen woni nde nanngu lappol Daande Maayo, rewo e worgo.

F. Ɓ : Ena gasa tawa e oon sahaa ngonno-ɗaa ko e horde kattanɗe maa to bannge naalankaagal kono Medda hol no fuutankooɓe njaɓɓorino maa ndeen?

M.J : Ko goonga njahatnoo-mi ko yiyde aduna kono mi hawrii e jamaanu belɗo, mi yiyii yimɓe moƴƴuɓe, naŋtiiɓe e faayidaaji mumen. Kala teddungal no fotiratnoo walla no sifortonoo, miin Medda, mi teddinaama e ndee Daande Maayo. Woon e pille walla e ñalaaɗe ɗe mbaɗdaa-mi mboɗo hula hay siimtude ɗumen e jeese ɓe tawanooka. Mboɗo waawi wasaade wonde e nder yonta mo kawru-mi alaa naalanke mo potnoo-mi neemaa, hay e ooɗoo sahaa hannde ne kay, ena limoo.

F. Ɓ : Hol e naalankooɓe ɓe meeɗno-ɗaa wondude tawi pille ngondiigu mon    ena ngoppi batte e nguurndam maa haa hannde?

M.J : Naalankooɓe ɓe meeɗnoo-mi wonduɓe, batte mumen keddii e am haa hannde ko Bellel Daali e Barka Lihdo. Ɗum noon ko gila to bannge rokkude naalankaagal fotde mum, waawde ngondiigu, welde daaɗe e haa waawde amde. Kamɓe ɗiɗo fof ɓe njeyaa ko Waalalde. Nan-mi ɓe ko Ɓoggee, nootitii-mi e maɓɓe, min ngondi. Oon sahaa, ɓe njimatnoo ko “ar, dah dalli, dalli suma luuɓa”. Gamoowo oo jooɗotonoo ko e leydi, ena weddoo koyɗe. Haa juuti, Hammadi Koolaaɗo ari ena ummorii Haayre Golleera, tawi min ɗoon. Oon sahaa noon ko gila mi beraaki tawo ko almuudo. Nde mberii-mi ndee ne ko ɓe ngondunoo-mi to Kayhayɗi ɓee ɓuri teskinde e nguurndam am.

F. Ɓ : Hol e leyɗeele ɗe njilloyi-ɗaa tawi ko to batte naalankaagal nawno maa?

M.J : Naalankaagal nawii kam e nokkuuji keewɗi e nder leydi Senegaal e Gammbi. Mi waɗii ko heewi e leydi Mali, mi ɓooyii e diiwaan Jommbugu fayde Ñooro Laamiiɗo Juulɓe. Mi yahii haa Gine Aamadu Seeku Tuure. Eeh, wowru kay yul hannde kono kay ruggiino!

F. Ɓ:  Gine kay maa a taw wonaa naalankaagal nawno maa toon?

M.J. : Naange am saaftiima e nder Mali haa koolol ena yuɓɓinee to leydi Gine, naalankooɓe mawɓe ena cuɓee, diiwaan ɗo ngonnoo-mi  ɗoo wiyi ko maa mi toɗɗee e yahooɓe ɓee. Njahdu-mi ko Fanta Demmba, Aali Farka Tuure e debbo goɗɗo ena wiyee Mokontaake. Min ngoni Gine haa ko nawnoo min koo gasi, min mbiyi emin koota, Ginenaaɓe nanngiti min, yo min ngontu ɗoon emin pijana ɗumen, min calii, ɓe njumi min e laamu, min cokaa. E oon sahaa ko e laamu cañngu Seeku Tuure wonnoo. Min ngonii balɗe 17 e kasoo. Alla waɗi dillere ndee mawni haa kabaaru oo yanoyi e Moodibo Keytaa gardinooɗo leydi Mali e oon tuma. Moodibo waɗi nulaaɗo dariiɗo, jontaaɗo, mo konngol mum huutortee e hakkunde leyɗeele ena wiyee Suleymaani, ari Gine. Kikiiɗe mum, min ngoppitaa, min mbaɗtaa e ndiwoowa, min payti Mali.

F.Ɓ: Jooni kam ko aan yerƴi en e lowre caɗeele kono kay ena anndaa kala naalanke mawɗo, dowluɗo darinooɗo darnde maa ndee waasataa hawra e caɗeele ɓurtuɗe gila e ngañgu haa e dabare. Mbele aan Medda won ko njiy-ɗaa heen e caɗeele walla alaa?

M.J: Naalanke ko neɗɗo tan. Kala ko jommbata neɗɗo meho ena jommba naalanke, so mbelemma mum walla so mettere mum. To bannge nguurndam naalanke, en meeftii e mbelemmaaji dañonooɗi kono firtaani mi hawraani e caɗeele. Mi waɗdaama golwole joy teskinɗe. Heen ɗiɗi ko e haala tan kaaɗi. Keddiiɗe ɗee ko dabare tampinɓe mi no feewi. E golle tampinɗe mi ɗee, ngollaa mi heen goote ko to Ndakaaru, ɗe ngittoyaa ko Gawdal to Ceerno Paate. E oon sahaa njahdu-mi ko e Alfaa Bammbaaɗo. Dabare ɓuri bonde ɗee ko korte ngonnoo. Mbeddaa mi ɗe ko Mali. Mi jooɗiima lewru e balɗe 19 mi waawaa haalde kadi so mi ndaarii neɗɗo hay mo nganndunoo-mi, mi heptintaa. Ɗeen golle ceertoy-mi e mumen ko to Beledugu. Goɗɗe ɗeen ko to leydi Gine, mbaɗdanoo-mi.

F.Ɓ: Medda Jaañ, hol no foti baaruuji ɗi pentu-ɗaa?

M. J: Ko miin fenti wanngo, njimri mum e ngamri mum. Ko miin yimi Dammboowel e Miijo e Daawalel. Ko miin lollini “ aloo regerege, taasiyoo puñcaŋ, maayo waɗii ndiyam….! Ndiin njimri nanirnoo-mi ndi ko biyeteeɗo Pennda Budal ena jeyaa Ngijilon. Mi ɓamtii njimri keewndi kono ɗiiɗoo baaruuji kam ko miin fenti ɗi, mi renndaani ɗi e hay gooto.

F.Ɓ: Tuugnaade e humpito naalanke nayeejo ngo njogi-ɗaa, hol yitere walla hol ñaawoore nde ñaawataa naalankooɓe hannde ɓee?

M.J: Mboɗo waawi wiyde sukaaɓe naalankooɓe hannde ɓee kawrii e jawdi, kawrii e kaalis e comci jooɗɗi kono ɓe kawraani e neema naalankaagal. Mboɗo waawi wiyde ko yontaaɓe, ko ɓe dañɓe, yiɗaaɓe ɓe hono mumen ngalaa kono ɓe ngalaa pinal naalankaagal. Kawri e pinal, kawri e neema naalankaagal ko minen. Sinno oon sahaa wonnoo e hakkillaaji amen ko faggaade tan, tawnoo ko etasuuji e otooji, jawdi ndariindi e leliindi cariima sabu ndeen buuɗi sappo tan ena kumtatnoo haaju. Kamɓe ɓe kawri ko e kaalis wontii huɗo.

F.Ɓ: Hol wasiyaaji ɗi huccitintaa e sukaaɓe naalankooɓe wonɓe hannde e dingiral ɓee, Medda Jaañ?

M.J: Kamɓe naalankooɓe ɓee yo ɓe tiiɗno sabu naalankaagal wayi ko no comcol danewol nii, ena yaawi gakkude. Geɗe tati naalanke ena foti taaraade ɗe:

1- Yaawi bonnude martaba naalanke fof ko rewɓe. So naalanke tabaaki feeñde e maɓɓe, jooni-jooni golle mum mbona.

2- Ko mbon-ɗaa nehdi koo fof, jogo gacce e mawɓe, ndokkaa ɓe hurum.

3- So tawii ko a ɓiy juulɗo, ko keñi-ɗaa e yahde fijirde koo fof, so a salligto walla so a taamoto, juul waktu oo ko adii nde naatoytaa e dingiral.

Medda Jaañ, Fooyre Ɓamtaare ena wiy maa a jaaraama. Yo Alla juutnu nguurndam maa mbele aɗa ɓooya duusde leñol ko juuti.

Ƴetti yeewtere ndee ko Njaay Saydu Aamadu