Yaltuɓe duɗal keblorgal jannginooɓe FƁPM mbaɗtii ardineede gure Fuuta

0
531
Ɓee meeɗiino wonde MAWƁE WURO Ŋoral Gidaal

Hay so tawii en njenanaaka ko ɗum woni gadanol e Fuuta, Fedde Ɓamtaare Pulaar kam ina waawi wasoraade ɗum tawde wonii jagge ɗe heblunoo to bannge jaŋde ɗemngal pulaar mbaɗtii rokkeede hoolaare yo ngardo gure. Ñalnde 27 lewru marsa 2015, hellifaaɓe wuro Ŋoral Gidaala, caggal nde njuuli jumaa pellitii toɗɗaade Mammadu Aamadu Sal  lollirɗo Aamadu Aysata wonande saɗtidiiɓe, mawɗo wuro Ŋoral Gidaala, o lomtii ɗoon ko Abdullaay Basaaru Saar duttiiɗo e joom mum e lewru  saawiyee 2015. 

Hay so tawii en njenanaaka ko ɗum woni gadanol e Fuuta, Fedde Ɓamtaare Pulaar kam ina waawi wasoraade ɗum tawde wonii jagge ɗe heblunoo to bannge jaŋde ɗemngal pulaar mbaɗtii rokkeede hoolaare yo ngardo gure. Ñalnde 27 lewru marsa 2015, hellifaaɓe wuro Ŋoral Gidaala, caggal nde njuuli jumaa pellitii toɗɗaade Mammadu Aamadu Sal  lollirɗo Aamadu Aysata wonande saɗtidiiɓe, mawɗo wuro Ŋoral Gidaala, o lomtii ɗoon ko Abdullaay Basaaru Saar duttiiɗo e joom mum e lewru  saawiyee 2015. 

Duuɓi seeɗa ko adii ɗum, kaŋko Mammadu Aaamadu  o toɗɗanooma yo o won cukko gadano Almaami jumaa wuro ngoo (1994). Waɗde, ɗumɗoon tawtii kilifaagal wuro  ngal o halfinaa ngal.

Holi Aamadu Aysata  : O jibinaa ko e hitaande 1958 e nder wuro Ŋoral Gidaala lollirngo to bannge safalɓe hoɗdiiɓe « ehel Demmba Wuuri » (taaniiko). Ko caggal nde o dañi duuɓi jeenay (9) o naati jaŋde Quraana e duɗal baabi makko Mustafa Ñannga (meeɗii ardineede wuro ngoo e maayirɗe kitaale 90), miñum baabi makko Aamadu Ñannga caŋkiiɗo law e kitaale 70. O janngii e Ceerno Mustafa Umar lollirɗo ceerno Raasin Njaburu kaaw makko Almaami wuro ngoo e oon yonta, caggal ɗum o janngii e seernaaɓe heewɓe to Jaataar, Gakko, Rooso, caggal ɗum o ruttii Ŋoral Gidaala, o woni e janngude sariya e duɗal Ceerno Aamadu Umar Sal kaw makko goɗɗo jannginoowo ekkol, gonnooɗo mawɗo wuro hade mum ruttaade e joom mum e hitaande 1990. Ko e hitaande 1983 o ari ɗoo e wuro Nuwaasoot, o naatii e duɗe Falah e tolno doge kolees 1,2 e 3 amo yahdini heen naatde e duɗe FƁPM : duɗe leslese, duɗal fannuuji, o waɗi Duɗal Keblorgal Jannginooɓe caggal kawgel juɓɓinanoongel e suliyee 1988, o yaltidi e seedantaagal makko ñande 22 settamburu 1988. Omo jeyaa e fuɗɗuɓe jannginde pulaar e nder wuro Ŋoral Gidaala.

Eɗen ciftina banndiraaɓe wonde wuro Ŋoral Gidaala hawriino e caɗeele mawɗe e lomtingol mawɗo wuro caggal nde ceerno Abderahmaani Ndonngo nanondiraaɗo, jamyamo (lomtinooɗo Mustafa ñannga) ruttii e joom mum e darorɗe kitaale 2000. Luure mawɗe njillii wuro ngoo haa ngo roŋki nanondirde e gardotooɗo wuro, kono ɗum joofiri ko e toɗɗagol Abdullay Basaru Saar jaɓaaɗo e kawral luurdunooɓe ɓee, sabu mum wonde neɗɗo kellifaaɗo jamyamo, neɗɗo maslahaa. Ko e mudda gardagol makko deeyre arti e wuro hee. Ina gasa tawa ɗum ina jeyaa e ko newni toɗɗagol e kawral Mammadu Aamadu Sal. Ko waawi heen wonde fof, eɗen nduwanoo wuro Ŋoral Gidaala  moƴƴere e jahral yeeso, eɗen nduwanoo mawɗo wuro ngoo nde jogortoo jam e peewal e nuunɗal.

Eɗen njooɗtorii maa pulaar e jaŋde ƴellito e wuro hee. En keɓii nii kabaaru wonde e balɗe paaɗe, maa duɗe pulaar e jaŋde diine  udditane rewɓe wuro ngoo, fawaade e ɗaɓɓaande mum en.  

Gelaajo

Ɓee meeɗiino wonde MAWƁE WURO Ŋoral Gidaal