Dekere 2010 sariya jeyi leydi (Jokkere 6)

DAMAL VI – Jiilgol luure to bannge jeyi leydi laamu.

Taƴre VI.1 – Diiwgol jooɗiiɓe e dow leydi laamu tawa rewaani laawol.

Kuulal 99 – Hiisetee jooɗii e dow leydi laamu tawa rewaani laawol ko kuutoriiɗo e duumagol leydi laamu tawi heɓaani yamiroore hilifaaɓe taƴɓe sañ mum.

DAMAL VI – Jiilgol luure to bannge jeyi leydi laamu.

Taƴre VI.1 – Diiwgol jooɗiiɓe e dow leydi laamu tawa rewaani laawol.

Kuulal 99 – Hiisetee jooɗii e dow leydi laamu tawa rewaani laawol ko kuutoriiɗo e duumagol leydi laamu tawi heɓaani yamiroore hilifaaɓe taƴɓe sañ mum.

Kuulal 100 – Ko caggal ndeɓe taƴanaa lajal balɗe capanɗe tati timmuɗe, jooɗiiɓe e leydi laamu tawa rewaani laawol poti riiweede. So lor ɗaɓɓii, kiliifa njuɓɓudi laamu oo, fawaade e yiyannde mum ina waawi raɓɓiɗinde lajal ngal.

Kuulal 101- Lajal dokkirteengal yo jooɗiiɗo e leydi hee ummo ɗoon, foti ko waɗireede binndol ummoraade e kiliifa taƴɗo sañ mum, ammaa ɗum dadiiɗo laamu kalfinaaɗo gollal ngal ina waawi ɗum yettinde e konngol.

Ina waawi kadi, so tawii diiwgol e leydi hee toɗɗii ko yimɓe heewɓe,  kiliifa taƴɗo sañ oo ɗaɓɓira jeeynoowo yo yettin ɗum.

Kuulal 102 – Joɗnde nde rewaani laawol e dow leyɗeele gonɗe e nder nokkuuji ndesaaje leydi walla e nder pooɗe deenaaɗe walla saraaji genaale walla kala nokku deenaaɗo, rokkataa joomum en hakke e leydi hee.

So ina hatojini, eɓe mbaawi waawneede yo ɓe ɗoof kala ko ɓe mbaɗnoo e leydi hee : leɗɗe, mahdi ekn.. tawa ko e fere maɓɓe tawa ɗum ittataa so tawii laamu walla wullittooɓe woɗɓe ina njogii heen hakke, ɓe ndutta ɗum en lor mum en.

No ɗum waawi ardude fof, gollotooɗo laamu dokkirɗo leydi ndii tawi rewaani laawol, walla ballitɗo gollal ngal hay so tawii ko e juumre,  kuule nehdi ina mbaawi faweede mum kam e ñaawooje no sariya lelniri nii.

TAƳRE VI – 2 –  Jiilgol luure leyɗeele denndaaɗe

Kuulal 103 –  Woni gullitaali dente to bannge leydi e ñaawirɗe ɗe sariya yamiraani ko luure ɗee, hay so gooto e luurduɓe hee woni leñol ganni.

Kuulal 104 – Ko Goomu Jeerto masloowu luure jeyi leydi denndaaɗo taƴi sañ jiilgol luure jeyi leydi denndaaɗo e nder mughataa.

Goomu Jeerto masloowu luure jeyi leydi denndaaɗo mo mughataa ina waawi toɗɗaade e nder mum tummbudu ndu ardotoo ɗum Meer taƴɗo hattan nokku oo tawa ina jeyaa e mayru mawɗo sarwiis ƴellitaare dowri e nokku hee e Kumaandaŋ sanndarmori nokku oo.

Nduun tummbudu foti ko waɗde pillitol luural ngal, yettina ɗum goomu toppitiiɗo luure leydi e nder mughataa potngu noddude nulaaɓe luurduɓe ɓee ngam yiilaade ñawndude luural ngal e dow nanondiral.

So tawii oon maslahaa dañaaka, goomu nguu ina waawi hiisaade wonde :

– maa wonii luural ngal ko luural jeyi dental no kuulal 7 mo sariya 83-127 ñande 5 suwee 1983. E oon sifaa, goomu nguu ina foti jokkude losko mum e tiiɗnaare mum mbele ina daña nanondiral hakkunde luurduɓe ɓee walla kam feere taƴoore luural ngal.

– walla noon luural ngal ina waawi yettineede ñaawoore, e oon sifaa kadi goomu nguu hollita luurduɓe ɓee wonde taƴaani sañ haala kaa, wasiyoo ɓe, so ina feewnitii ɓe, yo ɓe njettinoy ɗum ñaawoore.

Kuulal 105 – So tawii tummbudu njoofaandu e kuulal gadingal ngal teskiima wonde leydi mbaɗndi luural ndii fuɗɗiima golleede, gollotooɗo ndi oo foti ko heddaade heen, waasa noon ɓeydude heen golle goɗɗe so wonaa tawa ko golle deenooje ndi e bonannde haa nde feere dañaa fof.

Kuulal 106 – Njaru kuutorɗe darnaaɗe e dow leydi luurondiraandi ndii haala mum yowii ko e juɓɓule maslooje walla ñaawirɗe tesketaake so tawii jooɗinooɓe e leydi hee ndiiwaama e mayri so wonaa noon tawa poolɗo e ñaawoore oo ina jaɓi ɗum.

Kuulal 107 –  Goomu Jeerto masloowu luure jeyi leydi denndaaɗo mo mughataa ko kam foti heblude doosiyee luural ngal, sakkita luurduɓe ɓee feere ñawndugol haala kaa, so tawii peeje etaaɗe ɗee fof njibinaani nanondiral, goomu nguu foti ko renndude ɗo luurduɓe ɓee tawaaka ngam ƴettude feere mum fotnde winndeede e nder tonngaaka maslahaa oo. Kaan tonngaaka ina foti ɗakkeede e birooji mughataa, saaktee e peeñcu. Luurduɓe ɓee ina njogii hakke lajal balɗe capanɗe tati ngam anndinde haakem jaɓgol maɓɓe maslahaa oo walla calagol maɓɓe.

So tawii ɓe njaɓii, goomu nguu yaha haa daroo e nokku hee, siyna feere nanondiraande ndee e tawtoregol luurduɓe ɓee.

So tawii noon jaɓondiral dañaaka tawa kadi hay so gooto e luurduɓe ɓee hollirii ɗum e binndol, Hakem hollita luurduɓe ɓee laawol yo njettinoy haala mum en goomu Wilaaya ngu doosiyee o yettii ɗum ; ɗum ko e nder lajal balɗe jeeɗiɗi caggal nde calagol ngol holliraa. Hakem waɗa pillitol timmungol haala kaa, nawda ɗum e doosiyee toɗɗiiɗo haala kaa.

Kuulal 108 – Goomu Jeerto masloowu luure jeyi leydi denndaaɗo mo Wilaaya waawaa lomtaade Goomu Jeerto masloowu luure jeyi leydi denndaaɗo mo mughataa, hay so tawii noon Waali heɓtii mbaawka haakem sabu daliilu baawɗo wonde fof.

Kuulal 109 – Goomu Jeerto masloowu luure jeyi leydi denndaaɗo mo Wilaaya, caggal nde heɓi ƴellitaade e doosiyee luural ngal, ina waawi ummanaade losko haala ka ngam dogde e maslahaa mbele feere nanndiraande ina dañee.

Kono ngooɗoon losko e njiilawu maslahaa potaani diwde lajal lebbi ɗiɗi tuggi nde Waali oo heɓi doosiyee luural ngal.

So ngaal lajal joofii, Goomu Jeerto masloowu luure jeyi leydi denndaaɗo mo Wilaaya renta ngam taƴde haala kaa caggal nde heɗtii luurduɓe ɓee.

Tonngaaka maslahaa oo walla feere nde Goomu Jeerto masloowu luure jeyi leydi denndaaɗo mo Wilaaya foti ko ɗakkeede e ɓale, humpitee luurduɓe ɓee e nder peeñcu; ɓeen luurduɓe ina ndokkaa hakke lajal balɗe 15 ngam humpitde Waali e binndol jaɓgol mum en walla calagol mum en feere goomu nguu. So tawii noon ɓe njaɓii feere ndee, Goomu Jeerto masloowu luure jeyi leydi denndaaɗo mo mughataa siyna ɗum e tawtoreede luurduɓe ɓee. Haakim yettina Waali pillitol no feere ndee siiniraa. So tawii noon ɓe njaɓaani, Waali ina foti yettinde Goomu Jeerto masloowu luure jeyi leydi doosiye oo, caggal ɗum o ɓennina to Kiliifa kalfinaaɗo fiyakuuji ndernderi tawa ko e nder pillitol timmungol.

Kuulal 110 – Goomu Ngenndi Jeerto masloowu luure jeyi leydi denndaaɗo ina waawi, fawaade e feere Kiliifa kalfinaaɗo fiyakuuji ndernderi, ummanaade kala losko haala kaa wallitoowo e nuunɗal ñawndude luural ngal.

Kuulal 111 – Caggal losko ngo fotaani diwde lajal lebbi tati caggal nde doosiyee luural ngal heɓaa, maa Goomu Ngenndi Jeerto masloowu luure jeyi leydi denndaaɗo rentu ngam wagginde Kiliifa Fiyakuuji Ndernderi feere. Kiliifa oo maa yettin Waali feere nde ƴetti, oon ne yettina ɗum luurduɓe ɓee.

Kuulal 112 – Hay Goomu ngootu waawaa lomtaade keddiingu nguu.

Kuulal 113 – Feere kaliifu oo ngam ñawndude luural ngal ko ɗoon e ɗoon siynete. Ko Goomu Jeerto masloowu luure jeyi leydi denndaaɗo mo Wilaaya foti siynude ɗum e tawtoregol luurduɓe ɓee.

Waali ina foti yettinde Kiliifa Fiyakuuji Ndernderi pillitol ciynugol ngol caggal balɗe jeetati nde ciinugol ngol joofi.

Kuulal 114 – Silsil feere to bannge njuɓɓudi laamu no luure ɗee ñawndirtee, alaa ko foti ɗum yowde walla leeltinde so wonaa :

– Yamiroore Kiliifa fiyakuuji ndernderi ;

– Ɓataake binndaaɗo luurduɓe ɓe denndaaɗo tawa eɓe ɗaɓɓi jowgol feere nde sabu ɗaminaade dañde feere nanndiraande hakkunde maɓɓe.

DAMAL VII : Teskagol jeyi e leydi , laawɗingol jeyi leydi.

Kuulal 115 – Laawɗingol jeyi leydi ko gollal ngal koohoowo taƴɗo sañ ƴettata fawaade e ooɗoo dekere ngam tottirde e mudda leydi walla rokkira ɗum pandungal fawaade e ngonka joginooɗo leydi ndii gila e gadane.

Kuulal 116 – Kala leydi ndi suwaa tottireede walla mbaɗanaandi seedanfaagal jeyal, hiisetee ko jeyi laamu tawde kay alaa teelɗuɓe ndallini ko jeyi mum en fawaade no siforaa e ooɗoo dekere.

Kuulal 117 – Leyɗe jeyi laamu tawa ko dente yimɓe njogii ɗum en tawi rewaani laawol, mbaawata fecciteede tan ko caggal nde ɓe laawɗinanaa leyɗe ɗe no siforaa e ooɗoo dekere nii.

Kuulal 118  –  Laawɗingol tottirgol leydi dowri e mudda e tottirgol leydi e mudda gadingol jooɗagol e dow leydi jeyi laamu ko sifaa gooto ndokkirirtee.

Kuulal 119 – Kaayitaaji laawɗinooji tottirgol leydi e mudda dokkiraaɗi pelle maa juɓɓule e innde dente ganni, ina poti winndeede ɗumɗoo : « tottugol leydi e mudda tottirangol…….(kaari) e innde Dental (maaniwal) ».

Kuulal 120 – E nder ɗiin kaayitaaji tottirooji leydi dowri e mudda, kuulal keeringal ina e mum kolliroowal wonde kala jeyaaɓe e dental jeytoranooɓe e gollugol leydi ndii e jeñtingol mum poti heen hakke.

Winndannde faynde njaɓanten ko «dokkirgol leydi e nder gure teeru».

Maamuudu Haaruuna Joop