Sammba conngiiɗo : “Nimsa wuurtataa coodgu !”

0
560

Ferii sahaa gooto, gorko galo no feewi haa wonaa seeɗa, ina jogii cabbi cabbi na’i, bei’i, gelooɗi, pucci. No Alla waɗata, o yaawaani dañde ɓesngu haa o heɓi capanɗe joy hitaande, o naatani mawngu ndeysaan. Ɗoo, miijooji keewti ɓernde makko haa fakiti. Jawdi, reenooɓe ngoodaani etee o naatanii mawngu. Alla anndi battande ndii jawdi.

E nder ɗuum, o nani sardi aynaaɓe e safooɓe. So hiirii tan, o faloyoo aynaaɓe, maa o faloyoo gooleeje mum, o heɓa dow hoccere tan, o hiira miijaade : « Kooni ñalnde maay-mi janngo bona, jiirondiree haa laaɓa ».

E nder ooɗoo tanaa muusɗo, no Alla waɗata, joom suudu mum woni koriiɗo, o dañti. O heɓii ɓiɗɗo gorko. O dañii heen weltaare e weytaare no feewi no feewi. Nde yontinta ndurwaldi jomaama e jofaano weltaare mum. Sabu nguu ñalngu o yamirii aynaaɓe mum fof yoo ngorlo na’i, gelooɗi e pucci ndurnoya. Gayi kaɓɓaama gila beetawe. Wiiɗnde e biiɗngel fof njottaama. Innde weli tan, haa weltini kosɗe.

Nde Sammba heɓata duuɓi sappo, ko tawi omo weli aduna. Hawri Sammba leeli yahde, sabu mum sabbaade aynaaɓe be’i. Hade aynaaɓe be’i arde, ko hakkunde kiirɗe e ñalaaɗe. Ƴeew so o arii jooni e wuro, maa mbiyaa ma a taw wuro fof ko Sammba en. Sammba kay ñaamataa kaalis mbeewa, haa wonti jaaroore nde boombi nay maa joy ndawata daral.

Ƴeew, alaa ko gasataa e aduna. Ñalɗi Alla e duumaade, o ɓallii ɓuji kam haa takki, o diirani kaabi e biigi, ndeke kay Sammba ko pullo. Ƴeew , ñalnde ɓuƴi piɗɗaa o fuɗɗii nguurndam, ndeysaan. Sammba woppidaama e yumma mum ine woni reedu mawndu. Nde wonata lewru tawi Tektu ban Sammba jibinaama. Tektu ban Sammba tawri Sammba bewre, kamne bewi.

Ƴeew oo anndaa muuso, o anndaa so wonaa  “huuytu njaraa gila leelaani” . Kaŋŋe e kaalis lelii ko e Tektu. Ŋari e mbaadi fof, Tektu ina wondi heen. Korsa Sammba e Tektu diwtii aada. So a yiydii ɓe, Alla e maɓɓe hawrude a sikat ko ɓe giƴiraaɓe. Tektu ina fompii, ina Sammba duwii kamne yoo tafane sabu wuro fayi ko ndiftungu.

Ngoon wuro ko hakkunde ƴamooɓe tan e ñaagotooɓe. Sammba, jamma, Sammba ñalawma, alaa ko faalaa so wonaa juurde wammbaaɓe. Ƴeew ɓeen mbaɗti jaarde puneeji, tawo ɓeen nganndaa jalo, jmmbere, nganndaa unu e ƴoogol. E nder ɗuum aduna waklitiima, caaɗli cumii, ñaaruuji pittiima, mbi’i hay ñuuñu wurataa heen, pusgu jolii.

Sammba en ndaayi, cooriima sahreeji. (..)

Tektu naatii mbinndaan, juuɗe puttii, pusi, goram woowaaani. Sammba bajal jinndaani. Sammba heɓat bool tan firla wona e ñaaykinde hunuko. Ndeysaan mette mbari yumma maggel, kono ɗum fof dey bajal dinndaani. Tektu naatiri ko lewru teemedere. Nde yoɓaa fof fecca e Sammba, fof dey bajal dinndaani. Sammba fijiri cukaaku mum, haa o heɓi capanɗe tati duuɓi, Sammba ko pijoowo tan, capanɗe nayi ndunngu Sammba ko pijoowo tan. Sammba dawat tan waɗoya karte walla feewa cokki. Sahaa fof ko o tiimtiiɗo e daarorgal. Haa heen gootol, no o yeesortonoo tan, haa donanngol wi’i e nder nofru makko pat. Ɗum nanngi mo kaawisaaji, ndeke bajal tinaani heɓii duuɓi baaba mum. O turi hoore, o tiimtii, o tawi hoore ndee jillii dunɗi, tan o wi’i “ko lati boni e hoore cukoyel keccel”. Hoore ranwii. Ndeen o ñaltoyii, Tektu ɓadini mo bool, ɓe ngoni e wottaade. O wi’i ɗum “mboɗo jogani maa hannde kabaruuji ɗiɗi.” Tektu wi’i mo : “mbaar ko jam ?”

– Go’o, hoto wontu mi soodande lati, hoore am fof ranwii tal, etee mboɗo anndi ko lati waɗi noon.

– Ɗiɗi, mboɗo yiɗi mballaa mi e paas mi wulloya baadiyaaji moolooji seeɗa, mi maayii yeeweende.

Sammbooy am, ɗum saɗaani ! Ko njogii-mi, walla ko  ndenndin-mi e aduna fof ko onon.

Sammba hooti baadiya. Ñalnde o jofi e baadiya, Sammba waali faayteede, garɗo fof ko : “baaba jam hiiri”!  Nde weeti ndiftungu waɗi. Sammba yahi ngam welnoyde, alaa fof mo o hawri toon so wonaa biyoowo mo “baaba”, maa “maama”. Bajal naji bonnde. Mette kaɗimo ñallinde. Tan o haftii o yalti. Hanti, ko “alaa baaba ñallin !”  Tawi ko ɗum fof o añi nande. Meseere nanngi mo no feewi. Ndeen o yaltii wuro seeɗa o heɓi lekki, o jooɗii o mbo fettoo hoore omo woya “Ndeke mi naywii, ndeke mi naywii, mi rewii fijirde mi faggaaki, mi heborii maayde mi ɗalaani hay huunde e aduna, wonaa jawdi wonaa ɓiɗɗo.”

Giƴi am en fof mbaɗii galleeji, ndañii jawdi e ɓesngu. Hay haame am, hoore am, hay haame am, hoore am, ndeysaan !

Baadiya faaɗirii ɗum no feewi, jamma e ñalawma ko miijooji haa o jokkitii heen sabu mette.

Nimsa wuurtataa coodgu.