Jeeriyel tummbere, ndonaandi pinal ndi Unesco heptini !

    0
    649
    jabbongal.jpg

    Hinndu Mintu Ayniina, jaagorɗo Pinal e fitiram-gollaagu e Hammedi Kamara, jaagorɗo Catiindi e Ɓamtaare duumotoonde njaɓɓaama ñalnde aljumaa, 14 marse (mbooy) 2016 e wuro Jiinge Jeeri Tummbere, tunndo Ligisayba Gorgol. Faandaare njillu nguu ko yuurnaade no duunde Jeeriyel Tummbere ndee yantirta e doggol jaatiiji ngenndi lasaaɗi, ɗi Unesco heptini (patrimoine national reconnu par l’Unesco). 

    Hinndu Mintu Ayniina, jaagorɗo Pinal e fitiram-gollaagu e Hammedi Kamara, jaagorɗo Catiindi e Ɓamtaare duumotoonde njaɓɓaama ñalnde aljumaa, 14 marse (mbooy) 2016 e wuro Jiinge Jeeri Tummbere, tunndo Ligisayba Gorgol. Faandaare njillu nguu ko yuurnaade no duunde Jeeriyel Tummbere ndee yantirta e doggol jaatiiji ngenndi lasaaɗi, ɗi Unesco heptini (patrimoine national reconnu par l’Unesco). 

    Adii ƴeftude konngol ko Njaay Saydu Aamadu e innde ɓesngu Jiinge. Caggal bismaade hoɗɓe ɓee e teskinde weltaare Jiingenaaɓe e garal mumen, o holliti wonde Jeeriyel Tummbere ko sewnde nde diiwaan oo fof foti reende e hisnude, nde laamu Muritani foti waɗtude hakkille e ittande geɗal. Gaagaa wonde nde duunde haawniinde to bannge tago sabu wonde nde hettere jeeri tummbiinde e nder kolangal waalo, Ceerno Suleymaani Baal, Sammba Gelaajo Jeegi e Ceerno Maalik Gallu Bah, batte mum en laaɓtuɗe ena tawee e mayre. O rowri ko so Jeeriyel rokkaama hakke mum maa wonande diiwaan oo e denndaangal leydi ndii nehaande ngartam to bannge faggudu, nde ɓeeɓataa, yoorataa.

    Konngol ɗimmol ko Mohammadu Lamiin Sal, cukko gadano meer diiwaan Ligisayba. Oon waɗi ko bismaango feewde e hoɗɓe arɓe ɓee. Tataɓo oo ko Waali mo diiwaan Gorgol.

    Hinndu Mintu Ayniina, nde ƴefti konngol, adii haalde ko e Pulaar hade mum faytude e ɗemngal sapatoore. O salmini jamaanu ndariingu nguu, o yetti ngu, o yaafnii wonande dariiɓe e naange gila subaka ɓee. O holliti weltaare makko no fotiri e jaɓɓungal ngal o waɗanaa ngal, ɗo o duuɗaani teddungal,  ngal o hollaa ɗoon e nokku hee, kanko e wondiiɓe makko. O yetti kadi Geno dokkuɗo mo fartaŋŋe naatde nokku ɗo Ceerno Suleymaani Baal lelii, mo nganndu-ɗaa, yeru mum weeɓataa e nder yontaaji ɓennuɗi e garooji, tuugnaade e fiɓnde mum, hakkilantaagal mum, jaambaraagal mum haa e darnde mum to bannge cargol diine, lelnugol laabi potal e kaɓgol e tooñannge e nder Fuuta Tooro. O dañii kadi, e wiyde makko, humpito seniingo, ngo o alaano e oo gorko biyeteeɗo Sammba Gelaajo Jeegi, lawake teskaaɗo e nder laamu deeniyankooɓe, mo nganndu-ɗaa, sahaa mum alaa mo humpi, alaa kadi ɗo humpi. So Geno jaɓii maa nokku oo lase, yantinee e jaatiiji pinal ngenndi, ɗi Unesco heptini.

    Anndude daartol mum, e wiyde makko, ko huunde walloore neɗɗo e hisnude ko fagginoo ko tiiɗi ko wayi no pinal mum e neesu mum. E wiyde makko haa hannde, ko ndeen maabannde woni nde leydi Muritani dadanii gila nde sosi Koolol Gure Ɓooyɗe. Mawɗo Leydi ndii ena semmbini ngoon miijo, ena waɗti heen hakkille, e no o wiyri, kanko Hinndu Mintu Ayniina. O sakkitorii ko jaarde banndiraaɓe ɓee kadi e Pulaar (no o fuɗɗorinoo nii) e anndinde ɗum en wonde o weltiima haa natti sikke, e wiyde ɓe yo Geno ruttu e maɓɓe teddungal.

    Jaagorɗo Catiindi e Ɓamtaare Duumotoonde, Hammedi Kamara, nde ƴefti konngol adii hollirde tawo ko weltaare mum e ñalawma oo e teddungal ngal baɗangal ngal. O holliti kadi wonde jaagorde nde o ardii ndee ena jogii ɗoon ko foti gollodaade e yimɓe nokku oo ko heewi, nde tawnoo catiindi ena heewi fannuuji. Omo jogii njoorto, e no o yiyri yimɓe ɓee nii, eɓɓoore fof waawnde wonde, so addaama ɗoon e Jiinge, yuumtat, moƴƴat kadi ŋarɗat, nde tawnoo ko pellital woni huunde fof, yimɓe ɓee ko fellitɓe, sikke alaa e ɗuum. So Geno newnii, e wiyde makko, maa o waɗ, kanko ne, kala ko o waawi e kattanɗe makko.

    Kelle poɓɓi, njahdi e daaɗe sabareeji ngam seedtinde weltaare huuɓtidinnde wonaande e dow mum ndee. Jamaanu nguu jooɗtii, rokki nehdi haa hoɗɓe ɓee njalti nokku jaɓɓorɗo oo, nde fuɗɗii ummaade e saakaade. Ɗoon rewɓe Jiinge mbaɗi lahal ɓoccital (lahal tokosal) e mbeɗu cañaangu, ndokki Hinndu Mintu Ayniina, finnde njillu mum e Jiinge Jeeri, toongo aannungo nanooɓe.

    Jaagorɓe ɓee e lappi mum en pooftii seeɗa, ngaddanaa tawtaari ndi keblananoo, caggal ɗum ɗaɓɓi nde kolloytee duunde Jeeriyel Tummbere. Harbiyankooɓe mbaɗɗu tawi gooto fof ena nangtinoo e labangal ndimaangu mum, koyɗe kooti e keebeeje. Gertooɗe Koli Makam (pucci) mbaarnii, loocol funndu darii, werlaaji ndewi heen haa Jeeriyel Tummbere. Ɓe ngadii holleede ko ɓokki mbaɗtaaki ɗo Ɓokki Sammba Gelaajo Jeegi ngadani kii wonnoo ɗoo. Cakkitiiki kii lortaa ɗoon ko e hitaande 2007. Lori ki ko sukaaɓe Jiingenaaɓe e gardagol Njaay Saydu Aamadu. Ɓe kaalanaa no ki lortiraa e ko addani ki lorteede. Caggal ɗum, ɓe payi to lelnde Suleymaani Raasin Baal too. Ko huɓeere, nde suudu wooturu, fabiyoŋ ena diilaa e dow yanaande ndee. Damal udditaa, jaagorɗe ɗiɗi ɗee naati, Waali Gorgol e Haakem Kayhayɗi ndewi heen. Gooto e maɓɓe fof neldi mo duwaawu, ɓe njalti. Ko ɗoon ɓe mbaynondiri e ɓesngu Jiinge e yimɓe gure saraaji arnooɓe nootitaade e jaɓɓungal ngal.

    Tesko-ɗen wonde jaagorɗo fof ena ardi e haralleeɓe jaagorde mum ko jiidaa e Waali diiwaan Gorgol, Haakem falnde Kayhayɗi, Meer Kayhayɗi e Mawɗo tunndo Ligisayba. Jaɓɓii setooji ɗii ko ɓesngu Jiinge, diiso komin Ligisayba e gardagol Mohammadu Lamiin Sal e Faatimata Saydu Sal e nulaaɓe gure catiiɗe. Tuggude e Ligisayba, Ɗalhaya, Maafoondu, Maraysa, Lobbudu  haa e Awoynaat ndariima darnde saɗtunde. Eɗen njetta denndaangal banndiraaɓe dañnooɓe arɓe e ɓe ndañaano tawi ko ngantu teppunoo ɗum en.

    Njaay Saydu Aamadu