Koolol keewal pine : Nuwaadibunaaɓe cemmbinii ngootaagu ngenndi

0
747
1-1.png

Nuwaadibu udditii koolol keewal pine ñalnde 22/04/2016, seppo cosaan yooɗngo e tawtoreede hoohooɓe diiwaan oo. Kikiiɗe, hirndoraa ko ndefu ñameele e njarameeje gaadoraaɗe : ñiiri e bunaa en, kodde ñebbe en e bisaab ekn. 

Nuwaadibu udditii koolol keewal pine ñalnde 22/04/2016, seppo cosaan yooɗngo e tawtoreede hoohooɓe diiwaan oo. Kikiiɗe, hirndoraa ko ndefu ñameele e njarameeje gaadoraaɗe : ñiiri e bunaa en, kodde ñebbe en e bisaab ekn. 

Arnooɓe ɓee ndiwii meeɗde, sibu yoga heen kaar kiraaɗe mum en. Nde ummaa e meeɗgol ñamri, fayaa hiirde pinal : njimri, kawgel jime, ngamri, haaliyankaagal e ɗemɗe ngenndiije 4 ɗee kala. Janngo mum hirndoraa kadi hiirde pinal pattamlamiire. Ñalnde heen waɗaa kawgel jimɗi jabbaaji e ngamri fulɓe e jolfuɓe e sooninkooɓe. So en teyii noon mbiyen nawi raay ngamri ko sooninkooɓe. Leƴƴi men ɗii kala nootiima e kewu nguu, tee loowdi ɓurndi feeñnineede e fannuuji pinal kollitaaɗi ɗii faati ko e semmbinde e wasiyaade ngootaagu ngenndi.

Ɗowi ɗee golle jooɗɗe, timmuɗe ko nguuɗoo goomu, e gardagol Abdel Asiis Bah

Bah Abdul Asiis e Jaw Mammadu Huudu e Mayram Ɗahiiru Ndonngo e Abuubakriin Kan e Raamata Mammadu Kan e Abdullaay Demmba Gey e Bah Sammba Hamedin e Jibi Sih e Muhammadu Nasiiru Sih e dow ballal denndaangal Nuwaadibunaaɓe nootiiɓe e keewal e nguu kewu.

Jooni panndo-ɗee en e tonngoode 147, sibu kuccan-ɗen ko kooli Kayhayɗi e njillu Jeeriyel Tummbere e kooli Rooso, Ɓoggee e Nuwaasoot. 

_______________________________________

Koolol ngenndiwol keewal pine

E lewru marse ɓennundu nduu, Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani (F.Ɓ.P.M.) kam e Fedde Sifaa Hanki Pinal Hannde (SIFAA) keɓii ballal kaalis (hedde 18 miliyoŋ UM tawi heen 10% ko pelle ɗee ndifii) ummoraade e e Tuugnorgal Dental Orop wonande Renndo Siwil e Pinal (PESCC) ngam siynude eɓɓaande inniraande KOOLOL NGENNDIWOL KEEWAL PINE, tuggi mars haa suwee 2016 (lebbi 4). Ngolɗoo koolol foti waɗde ko e gure 5 leydi ndii : Kayhayɗi (wondude e njillu to Jeeriyel Tummbere), Ɓoggee, Rooso, Nuwaasoot e Nuwaadibu. Faandaare huɓtodinnde  kooli ɗii ko wallitde kisnugol e ƴellitgol e faayiida naat-naatondiral pine leydi ndii, rewrude e juɓɓingol koolol ngenndiwol keewal pine.

Njeñtudi ngadanndi panndaandi heen ko : “ndonaandi pinal e daartol leƴƴi leydi ndii hollitaama, anndaama, hokkaama faayiida.” Ko golle tati ciynetee heen : seppo cosaan (jolo, tippule) e wejo ñameele e njarameeje gaadanteeje kam e wejo geɗe fitiram gollaagu.

Njeñtudi ɗiɗmiri panndaandi heen ko « naalankooɓe (ñeeñɗuɓe), yimooɓe, amooɓe, haalooɓe ekn, ndokkaama faayiida, hesɓe peeñii e yontaaji kesi ɗii (sukaaɓe rewɓe e worɓe). »  golle ɗiɗi ciynetee ɗoo: juɓɓingol kiirɗe ɗiɗi pinal e kala heen nokku : diɗɗe naalankooɓe leƴƴi ɗii kala (njimri e ngamri) ; haalooɓe leƴƴi ɗii kala ; kawgel jime e nder ɗemɗe ngenndiije ɗee kala (njeenaari ngootiri wonande heen ɗemngal fof), yantude e njillu to Jeeriyel Tummbere : juɓɓingol ɗoon yeewtere maa won fartaŋŋe anndude daartol nokku oo e ngenndi ndii, walla nii diiwaan oo, rewrude e geɗe tati gonɗe e nokku hee : ɓokki Sammba Gelaajo Jeegi, yenaande Ceerno Sileymaani Baal puɗɗo « waklitere seernaaɓe » sompunoonde laamaandi almamaagal Fuuta Tooro e hitaande 1776 ; e yenaande Ceerno Maalik Gallu Bah, gooto e daɗnooɓe e wolde Gawdal Koolɗi joofrunoonde codditgol daande Ceerno mawɗo, dartinooɗo njiimaandi koloñaal, hono Ceerno Sammba Jaadanaa Njac, ñalnde 5 e 6 abriil 1890. Maa yimɓe bismaaɓe ɓee ndokke deftel ngel kelle 10 kollitoowel faayiida nokku Jeeriyel Tummbere oo to bannge daartol e banngagol. Deftel ngel ina woodi e ɗemɗe ngenndiije ɗee fof.

Kooli ɗii ko e ɗii ñalɗi lajaa : Nuwaadibu ko ñalnde 23 e 24 abriil 2016 ; Kayhayɗi ñalnde 29, 30 abriil e 1 mee 2016 ; Ɓoggee ñalnde 21 e 22 mee 2016, Rooso ñalnde 28 e 29 mee 2016 e Nuwaasoot ñalnde e 3 e 4 suwee 2016, hawrita e duuɓi 40 Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani.

Fooyre Ɓamtaare