Lowre internet wiyeteende Mauriweb ina waɗi winndannde yowitiinde e faggudu leydi Muritani, winndannde tiitoriinde « Les 10 éléphants blancs de la présidence de Aziz », woni, so en pirdii ɗum noon « Ñiibi daneeji 10 hooreleydaagu Asiis ». So a nanii « éléphant blanc » e Farayse, woni « ñiibi daneeji », anndu ɗum firti ko huunde yaakoranoonde ko huunde mawnde heewoore nafoore, kono wontanoore yimɓe donngal ngal alaa nafoore so wonaa heewde lorla e bonannde. Winndannde ndee idii ko firde konngol “ñiibi daneeji” ngol. Konngol ngol ummii ko e pinal Iñnjee en.
Lowre internet wiyeteende Mauriweb ina waɗi winndannde yowitiinde e faggudu leydi Muritani, winndannde tiitoriinde « Les 10 éléphants blancs de la présidence de Aziz », woni, so en pirdii ɗum noon « Ñiibi daneeji 10 hooreleydaagu Asiis ». So a nanii « éléphant blanc » e Farayse, woni « ñiibi daneeji », anndu ɗum firti ko huunde yaakoranoonde ko huunde mawnde heewoore nafoore, kono wontanoore yimɓe donngal ngal alaa nafoore so wonaa heewde lorla e bonannde. Winndannde ndee idii ko firde konngol “ñiibi daneeji” ngol. Konngol ngol ummii ko e pinal Iñnjee en.
Ndeen Budaa toɓɓaama, ina woni e reedu yummum jibinaaka tawo, ina wiyee yumma oo hoyɗi ñiiwa ndaneewa. Gila ndeen, ñiibi ngalaa toon memaandi, ko jawdi kormaandi haa ɗoon waawi haaɗde, haa teeŋti noon ina haɗaa gollinde ɗe. Wonti hankadi, so ɓiy laamɗo yiɗii moƴƴude e teddinde ɓiy laamɗo goɗɗo teddungal moolanaangal, ko ñiiwa ndaneewa rokkata ɗum. Ɗum ɗoon noon wontani won e maɓɓe caɗeele teeŋtuɗe nde tawnoo wonaano huunde newiinde. Haa teeŋti noon kadi, so a heɓii njeenaari maa ñiiwa ndaneewa, a dañii haaju mawɗo e doŋngal teddungal sibu, go’o, ina waɗɗi maa toppitaade ba no moƴƴi, ɗiɗi, a fotaani gollinde ba. Ɗum noon konngol ngol toɗɗii ko golle ñaamooje jawdi, ɗe ngalaa nafoore (golle faaro haangaango) tee ɗe toppitagol mum en ko caɗeele. Jooni kayre winndannde mauriweb ndee, nde yiɗi hollitde yimɓe ko “ñiibi daneeji 10” laamu Abdel Asiis.
E tonngoode 149 en kaaliino “ñiibi daneeji” nay gadani ɗii. Jooni njokken e huunde e majji…
Joy ñiiwa ndaneewa : STP
STP kadi ɗeɓi waade ko no Mauritania Airlines International (MAI) nii, woni yeru ɓennuɗo mo cakkitino-ɗen haalde e tonngoode 149. Ɗoo ne, oo sosiyetee biyeteeɗo STP (société de transport public woni Sosiyatee Dowla kalfinaaɗo Jolngo), sosraa ko keñe tawi hay miijo wooto ardinaaka. Ɗum tagi hannde, ko laamu e huunde e gollooɓe heeriiɓe njogii mo e juuɗe, so wonaano ɗuum, tawatnoo ko haala makko nattii haaleede ko ɓooyi.
Winndannde ndee idii ko siftinde wonde e hitaande 2005, nokku jolngo e daabaaji (transport) yuɓɓitinanooma, ko wiyetenoo BNT (Bureau national des transports hono Biro Ngenndiijo Jolngo) fusaa, sibu mum wonnoode, duuɓi 20 deggondirɗi e juuɗe neɗɗo gooto (Oɗon ciftora biyeteeɗo Sejad wul Abeydnaa ), laamu sooɗii heen juuɗe mum, sosiyateeji keeriiɗi ƴettiti golle ɗee. Ko ɗuum addannoo coodguuli ustaade, hay so tawii tabitingol mbayliigaaji ɗii yahraani no fotnoo yahrude. Sibu, e nder 38 jamirooje dokkanooɗe sosiyateeji keeriiɗi ɗee, e 95 yamiroore wonande jolngo biisuuji, yoga heen kuuɓnaani sarɗiiji walla ndartinii golle mum en. Laamu Abdel Asiis nde ari, fotnoo ko moƴƴitinde ngonka jolngo, huufa sosiyateeji keeriiɗi ɗii, kono ko kanngu e hoore mayru buñcinii heen, ngu ƴetti kaalis leydi ngam yollude ɗum e jolngo yimɓe. Oon sahaa hakkunde maggu e Iraan e Weniselaa ine weli.
Ko e saawiyee 2010, persidaa Muhammed wul Abdel Asiis saaktunoo feere lelni ngam toppitaade jolngo e nder gure teeru. Ndeen feere ko heñoranoonde wonnoo, sibu nde fotnoo fuɗɗaade ko e lebbi 3 dewɗi heen ɗii, nde fuɗɗoroo gollingol 500 taksi e 250 bis potnooɗi keɓreede ñamaande nde « aldaa e dokkal » (ɗe newnaaka) ummoraaɗe e « sehilaaɓe » men iraannaaɓe. Sosiyatee jolngo sosaa ɗoon e ɗoon tawi hay wiɗto wooto waɗaaka… Waɗde wonti ŋaaɓoode gaw kaalis. Ñamaande ndee ƴettanoo ko e banke Iraan gooto ngam soodde ko ina ɓura 200 bis e jamɗe lomtinirɗe (pièces de rechanges). Fotnoo soodeede ko e sosiyatee biyeteeɗo Khorfo. Ko laamu Iraan gaddinoo ñamaande ndee (wonnoo ‘’garanti’’). Kono en nganndaa ko waɗi, e nder ɗiin 200 biis e kaɓirɗe lomtinirɗe, ko heen 65 fat Nuwaasoot heɓi. « Ko heddii koo fotnoo totteede ko caggal nde geɗe ñamaande ndee laaɓɓinaa hakkunde banke BCI e ñamlooɓe ɓee, haa arti noon e binndugol dokimaa gaddagol ñamaande ndee (ko anndiraa ‘’credoc’’). Oon dokimaa noon waɗaaka haa hannde. Ɗum noon, ɗum ɗeɓi wayde ko no ‘‘holdup’’ nii (gollal taƴoowo). Wonande persidaa biyoowo ina waawna gollodiiɓe mum, hay so ko haa nanee boy laawii nay tan, peewal e laaɓal golle, holdup ko huunde hersiniinde ! Kono alaa no Nuwaasoot waɗata so wonaa haaɗde e 65 bis ɗii, ɗi sosiyatee keso cosaaɗo oo, hono STP, jogori fuɗɗoraade golle.
Caggal ɗuum, e njillu mawɗo hilifaaɓe waɗnoo to Iraan ina yahdi e gardo kuuɓtodinɗo STP, lappol ngol waawii yillaade sosiyatee irannaajo jeeyɗo Muritani biisuuji ɗii. Ɗum ɗoon noon, nde tawnoo ina anndaa ko ɗuum ɓuri nawde toon mawɗo hilifaaɓe oo, wiyaama ɗum mettii Banke Adunanke nde tawnoo laabi mum ina kaɗi leydi ngonndi e dartingol faggudu (ajustement structurel) ƴettude ñamaale bayɗe nii. Ñamaande ndee ko duuɓi 5 tee njoɓdi mayre newnaaka. Yanti heen biisuuji ɗii ina ñaama isaas no feewi, haa ko dañetee e jolngo hee koo, waawaa hay sukkude fere golle ɗee, laamu Muritani fof e waawnude sosiyateeji buur ƴettude e STP juuɗe e waɗande ɗum kubbal e dow kala liiteer kuɓɓam kuutoraaɗo e leydi hee no diidorinoo, ɗum fof ngam difaade fereeji STP. Caggal ɗuum, gooto e ɓalliiɓe laamu nguu furgii STP biisuuji kiiɗɗi coodtaaɗi to Pari ; ko ɗeen lahlaaɗe ndalƴata ɗoo haa hannde, hade biisuuji « kumandaaɗi » Siin ɗii arde… »
Ñiiwa ndaneewa njeegoɓa : laamu sosii ‘’banke’’ CDD
Ko e wootere e joɗle ministeruuji e lewru feebariyee 2011 laamu felliti sosde gollorde buur wiyeteende « Caisse de dépôt et de développement » woni « Kees Jukne e Ƴellitaare » jogiiɗo paandaale ɗiɗi ɓurɗe teskinde : wonde nokku baawɗo renndeede e gaddaade ngaluuji e toppitaade ƴellitaare. Nii woni, CDD maa waaw wallondirde e bankeeji ngam ñamlude eɓɓaaɗe ƴellitaare keeriiɗe e nder Muritani e ceŋɗe faggudu ɗee kala, haa teeŋti noon e senngo mbaylaandi. Gooto e koreeji hooreejo leydi oo halfinaa ngardiigu mum. Gollorde ndee eɓɓanaa kaalis keewɗo sanne. E nder lebbi seeɗa, miliyaaruuji keewɗi njeɗaa tawi alaa fof ɗo tuugii. Ko e nder ɗuum, gooto e senerooji tottaa fotde 65 miliyoŋ mbele ina wonta demoowo haa waawa heɓtude ngardiigu Dental pelle (federaasiyoŋ) ndema. CDD dogani faabaade bankeeji kesi cosaaɗi tawi jeyi ɗum en ko yimɓe ɓalliiɓe laamu. Nii woni CDD ñamli ‘’Maurisbank’’ fotde miliyaar e teemedde ɗiɗi miliyoŋ ugiyya, ñamli ‘’Mouamallat sahiha’’ (banke wiyaa noon) 500 miliyoŋ, ñamli BPM 500 miliyoŋ, ñamli NBM 500 miliyoŋ. CDD yiɗiino nii faabaade Maurisbank kono yahtiri caggal, Maurisbank yani, uddaa. Nde SNIM yiɗi seertude e ‘’Damane Assurance’’ ngam ustude caɗeele kaalis, CDD soodti ɗum. Ɗo yahanoo artaa fof ko ɓuri 30 miliyaar ugiyya njahii ina ngoya, sibu oo yiiloo banngoo fof ina anndaa ɗo wattinta, so e gacce mawɗe…
Jeeɗiɗi ñiiwa ndaneewa : Ɗum tigi woni KUUMEE
Kanndaa keso ! Fotii ! kanndaa keso cukkirtenooɗo noppi yimɓe e ɗii duuɓi fof, hurmbitaama ñalnde 23 suwee 2016. Ko joɗnde hilifaaɓe jooɗinoonde ñalnde 13 oktoobar 2011 fellitnoo mahngo makko e nder duuɓi 2 ! Kono mahngo makko waɗii duuɓi 6 ! Mawɗo hilifaaɓe, hono Yahyaa wul Hedemiin, oon sahaa ina woni kalifu njogitaaje e daabaaje wiyiino wonde golle ɗee maa puɗɗo ɗoon e lebbi ɗiɗi tee ɗe njoofa e lebbi 24 (duuɓi 2) caggal ɗuum. Tee hay mbuuɗu, hay taŋka kaalis buur yahataa heen. Nii woni ñalnde 28 noowammbar 2011, hooreejo leydi Muritani hono Muhammed Abdel Asiis diidi golle ɗee …
Kono, ndii mahdi ɗo mbuuɗu muritaninaaɓe yoɓooɓe lemmpoo fotaano yahde, wattini ko wontande laamu doŋngal, ko jiidaa e boowal sosiyatee ‘’Najah for major works’’ (sosiyatee kalfinaaɗo mahngo ngoo) rokkaa ngal, SNIM e hoore mum lomtii bankeeji, totti Najah for major works (NFMW) 15 miliyaar ugiyya mbele ina waawa jokkude golle, ko jiidaa e ɓeyde nanondiral ɗiɗi (avenants) ɗe laamu nguu rokki NFMW ɗee. Ɓeydal gadanal ngal yowitii ko e golle peewnugol laabi e nawgol diƴƴe to nokku kannda keso oo, ɓeydal ɗiɗmal ngal yowitinoo ko e mahngo kanndaa konu kam e kaɓirɗe mum. Njaru ɗee ɓeyde ɗiɗi saaktaaka tee no ɗe termondiraa nii ina niɓɓiɗi. Ine anndaa tan, ngolɗoo laawol, ko ɗoret-ɗoret NFMW yoɓraa, wonaa no nanondiral yummawal ngal nii. Sosiyatee jokkiiɗo e NFMW ine wiyee MCE halfinaa mahngo gostorgal (échangeur) hakkunde laawol Nuwaadibu e laawol kanndaa ngol (mbele otooji ummiiɗi walla paaɗi Nuwaadibu ina mbaasa fottude e otooji ummiiɗi walla paaɗi kanndaa).
Ko jiidaa e ɗuum, golle keewɗe nanondiranooɗe ustaama : tooweendi jubugel ndeenka (tour de contrôle) potnoondi wonde 42 meeteer artiraa e 36 meeteer, jofnde otooji fotnoonde nawde 1 200 oto, artiraa e 600 oto fat, kadi kaɓirɗe keewɗe ɗe NFMW fotnoo soodde e foŋtude, hay gooto anndaa no ngartiri e hoore laamu mbiynoongu wonde haaldaa ko kanndaa gasɗo (wonani ɗum heen tan ko wiyeede ‘gasii, ndah coktirɗe’).
Kanndaa oo hurmbitaaka tawo, tawi moɗii kaalis keewɗo. Ko ina wona miliyoŋaaji 9 dinaar Kuwoyt (9,56 miliyaar ugiyya) potɗi yoɓeede e daawal duuɓi 25 ngam soodireede e foŋtireede kaɓirɗe jamminirɗe e ndeenka, kam e ɓetirɗe ngonka weeyo (meteyoo), ma a taw ɗe NFMW yejjitnoo ko e geeni Muritaninaaɓe jogori fawtaade. Ɓeydaa e ɗii miliyaaruuji 9, 12 miliyoŋ oroo (hedde miliyaaruuji 5 ugiyya) potɗi yoɓde biro farayseejo EGIS kalfinaaɗo yuɓɓinde e reende e horde golle kanndaa keso oo, kaldanooɗo lebbi 30, ɗum noon ɓeydanooɗo sibu golle ɗee ɓurtii mudda mo haaldanoo oo. Waɗtu heen kadi mooftirde kuɓɓam (dépôt carburant) halfinanooɗe Mauritania Airlines e mbaydi dokkal golle (gré à gré), kam ne ruttii halfini sosiyatee farayseejo biyeteeɗo Friedlander, golle jarɗe 6,8 miliyoŋ oroo (2,7 miliyaar ugiyya). En kiisaaki heen tawo fere nawgol diƴƴe e yiite (elektirisitee) kam e fere eggugol kanndaa kiiɗɗo oo. E wiyde haralleeɓe heewɓe, ko feraa e mahngo kanndaa keso oo ko hakkunde 70 miliyaar e 105 miliyaar tawi en kiisaaki heen njaru boowal kanndaa kiiɗɗo oo. Ɗumɗoon wappitii ɗo pucci ndogata ko sinuwaa en mbiynoo ina mbaawi mahrude mo koo (176 miliyoŋ dolaar, woni hedde 62 miliyaar ugiyya). Yeru goɗɗo kadi, kanndaa Menara mo Marakes (Maruk) kam e kanndaa konu jahdoowo heen mahraa ko 150 miliyoŋ dolaar (52 miliyaar ugiyya)… KUUMEL kanndaa Oum Tunsi wappitii ɗii fof to bannge njaru, tee toppitagol mum ko doŋngal teddungal haa ɗoon waawi haaɗde wonande muritaninaaɓe, hay so ƴeewraa tan ko to bannge kuɓɓam ɗum jogori artande kalfinteeɗo ɗum ɓee…
Gasaani, haa tonngoode faande njokken !
Bookara Aamadu Bah
