Nguurndam haa cay ?

0
742

Ko goonga wonande juulɓe, walla nii ko ɓuri heewde e diineeji, nguurndam ina woodi, kono huunde fof ina jogii ɗo haaɗi, ko ko maayata. Guurɗo fof ko maayoowo, hay so tawii maa yimɓe ummitoyo. Ko kaalaten ɗoo ko, ko taawilaaji annduɓe e geɗe ɗe miijotoo.

Ko goonga wonande juulɓe, walla nii ko ɓuri heewde e diineeji, nguurndam ina woodi, kono huunde fof ina jogii ɗo haaɗi, ko ko maayata. Guurɗo fof ko maayoowo, hay so tawii maa yimɓe ummitoyo. Ko kaalaten ɗoo ko, ko taawilaaji annduɓe e geɗe ɗe miijotoo.

Eɓe miijoo, e yeru, mbele ɗoo e yeeso, e fawaade e ƴellitagol ganndal, nguurndam haa cay waawaa aamnaade ? Won ɗeen geɗe ɗe cikkittenooka hanki, mbaɗtii fooɗtude hakkillaaji annduɓe haa ko ina miijoo heen.

Won ganndo gooto biyeteeɗo Robert Lanza holliti wonde dalillaaji joy gorwori ina ngoodi gaddanooji neɗɗo miijtaade geɗe jotondirɗe e maayde. O fuɗɗii lelnude miijo makko ngo ko e hitaande 2007 : Ko faru tuugii e nguurndam, wonaa nguurndam tuugii e faru. Ko nii o yuɓɓiniri miijo makko :

1. Maayde woodaani e aduna mo alaa weeyo e sahaa. Einstein wiyiino, caggal saŋkaare sehil mum gooto ganndo ko fayti e fisik : “O idii kam yaltude ooɗoo aduna ko seeɗa. Hay dara ɗum firtaani. Yimɓe wayɓe no amen ina nganndi wonde ceerungal hakkunde haŋki e hannde e janngo ko sikke tan …”. So tawii ko goonga, hakkille aadee diwtii keeri sahaa e maayde.

2. Aadee kala sosanta hoore mum keeri ngoodndam, ko ɗum tagi raŋŋeere woodnoonde ɗo semmbe saayata. Neɗɗo kala yahdata ko e faandu mum weeyo e sahaa, no gonɗo e nder laalaagal mum nii.

3. So en keptinii goodaangal faruuji ceertuɗi, en keptintu goodaangal sifaaji limlimtinɗi jogiiɗi heen gooto kala goodal mum. Kala ko waawi kewde won ko kewata tee maayde woodataa e ɗii faruuji ceertuɗi.

4. Nguurndam neɗɗo ina jokka e nder jibinannde mum, e nder sehilaaɓe mum e nder denndaangal ɓe heɓnoo fottude nde wuuri nde.

5. Ciftorgol neɗɗo ko e sahaa gonaaɗo tan. Ngol majjataa.

Caggal ɗum kanko ganndo biyeteeɗo Cracked o, o yuurnitii peeje ganndal tati baawɗe yettinde en nguurndam haa cay (waasmaayde : immortalité). Ina wiyee wonde ko o miijii ko, wonaa huunde fuuynde, sibu ina anndaa peeje mooftirɗe ɓalndu e hakkille neɗɗo ko juuti caggal maayde ina ngoodi. Kono noon eɗen poti teskaade wonde hay so tawii ko jarribaa ko ina selli, binndanɗe pooɗteteeɗe heen ɗe ina ɓallii daari ganndal (science fiction).

1. Geɗel gootel dottowel njuutndam balɗe aadee ko ansiim (enzyme) biyeteeɗo telomerase. Annduɓe ngoni ko e ƴeewde hol no kebbinirta ɗiiɗoo ansiimaaji mbele ina mbaawoya leeltinde naywugol. Jarribooji baɗaaɗi e doombi ɗi ina kollita wonde kuɓindagol ɗee geɗe maa addanoy yimɓe waawde faddaade jeenuuji bonɗi ɗi.

2. Jokkondirde ngaandi neɗɗo e ordinateer

3. Feewnitde toɓɓe nguurndam e rewrude e kuutoragol karallaagal tokoñillal. Ngal tuugii ko e juumtugol golle ganndal gaddanɗe annduɓe wumtinde kullon mbiyeteekon Hamster (ko edda doombi). Ina ɗaminaa ma ngal waɗtu huutoreede ɗoo e duuɓi 20 paaɗi.

4. Koloongol aadee. Hay gooto suwaa tawo wiyde waɗii ɗum. So ɗum waɗtii waɗeede maa addan yimɓe ɓeydude balɗe mum e rewrude e lomtingol (kesɗitingol) terɗe duumtuɗe (bonɗe).

5. Feere wattannde ko gerefde (jokkude) piyesaaji tafaaɗi, ko wayi no ɓernde walla ɗaɗol tino, walla jofe ; ɗuum maa wallit ɓeydude balɗe aadee en.

———————————————-

KELMEENDI

  • Cellule : Toɓɓere nguurndam
  • Enzyme : geɗe gonooje e ɓalndu jaawnooje won ɗiin mbayliigaaji
  • Gène : “Jeen” (geɗe doondiiɗe kabaruuji e nder toɓɓe nguurndam).
  • Nanotechnologie : Karallaagal walla ganndal toɗɗingal geɗe pamare ɗe ɓeto mum en tolnii e miliyaareɓal meeteer (1m/1 000 000 000)
  • Koloon’gol : njeña ka tuugaaki e jotondiral njogoram. Ko peewnugol (baañjitagol) toɓɓe nguurndam e rewrude e karallagal. Ɗuum so gasii yuumtata ko e tagooje nannduɗe e banngeeji kala. Ɗum waɗaama e jawdi e puɗi, kono hay gooto suwaa tawo (walla suusaa wiyde) waɗii ɗuum e aadee.