Kesum to Ñaawirde Kuuge Winndere (CPI) : “Bonnugol taariindi” walla “loppitgol leyɗe” ko warhoore baɗtoowo ñaaweede…

0
768
International_Criminal_Court_logo.svg_.png

Ngoowno-ɗen ko nande CPI ina ñaawa neɗɗo sabu warhoore neɗɗaagu walla ko nanndi heen. Jooni, ande anniyii waɗtude heen warhoore “bonannde taariindi” walla “loppitgol leyɗe janane”. Kabaaru oo saaktaa ko e maayirɗe settaambar 2016. O waɗii oolel mawɗo sibu ɓooyii ko remooɓe e waali-wuro en ngullitoo loppitgol jeyi mum en e bonnugol sato mum en ngol pelle mawɗe hakkunde leyɗe mbaɗata e nokkuuji mum en, e dow ballal laamuuji ñaamdari, tawi alaa fof ɗo wullittee.

Ngoowno-ɗen ko nande CPI ina ñaawa neɗɗo sabu warhoore neɗɗaagu walla ko nanndi heen. Jooni, ande anniyii waɗtude heen warhoore “bonannde taariindi” walla “loppitgol leyɗe janane”. Kabaaru oo saaktaa ko e maayirɗe settaambar 2016. O waɗii oolel mawɗo sibu ɓooyii ko remooɓe e waali-wuro en ngullitoo loppitgol jeyi mum en e bonnugol sato mum en ngol pelle mawɗe hakkunde leyɗe mbaɗata e nokkuuji mum en, e dow ballal laamuuji ñaamdari, tawi alaa fof ɗo wullittee.

Gardiiɗo CPI oo, hono Faatu Bensudaa teeŋtinii “biro am maa waɗtu hakkille e warkoye toɗɗiiɗe bonannde taariindi kam e kuutoragol ngaluuji tago ngol rewaani laawol, walla ɓorƴitgol leyɗe janane”. E wiyde gooto e jeyaaɓe e biro porkireer oo “wonaa bonanndeeji kesi ɓeydatee e geɗe jaggiraaɗe warhoore cifaaɗe e piɓondiral cosngal CPI ngal, hono Doosgal Room (Statut de Rome). Ko min keɓtini jooni koo, ko mbaadi kesiri ɗeen warkoye. Ndee feere hesere maa waylu CPI waɗta ɗum ñaawirde tigi rigi teeminande 21ɓiire (woni ñaawirde yahdunde e ngonka hannde kesa kaa). Ko ɗum jeertinaango mawngo ngo waɗboniiɓe mbaasataa nande”.

Hade ko juɗaa ɓenndude, pelle daraniiɗe jojjanɗe aadee, haa teeŋti noon e pelle daraniiɗe ndeenka sato e hakkeeji waali wuro en, njaɓɓiima miijo ngoo, sibu e jiyɗe maɓɓe « wolde ɓuraani keɓtugol leyɗe janane heewde tanaa e yimɓe siwil en. Ooɗoo kabaaru keso ina foti wonande jom kaalisaaji en e ardiiɓe gollorɗe mawɗe jeertinaango, hankadi wonaa ko ɓe mbelaa fof ɓe mbaɗa e taariindi ». Ko noon kadi « ngal kuulal kesal hollitirta wonde yonta waɗde bone jokka e haaju mum, joofii. Ardiiɓe pelle mawɗe e dawriyankooɓe modduɓe e teettugol doole leyɗe janane, kam e bonnugol dunli e posnugol diƴƴe, ɓee fof ina poti faamde ina mbaawi janngo tawtoyde warkoyeeɓe golwole e laamɓe hoorameeɓe to La Haye ».

CPI ina heewnoo yooɓtoreede famɗude nafoore. Haa e oo sahaa nde meeɗi toppitaade tan ko geɗe saabinooɓe warhoore aadeejo (ko heewi ko afriknaaɓe) kam e warhoore wolde.

Won awokaaji ɗi ɓuuɓtinaani, sibu ɓe neldii Faatu Bensuda doosiyee ngam ɗaɓɓirde ɗum wiɗto faatungo e dokkitgol leyɗe ko Kammboje. Ko ɗum yeru mo muritaninaaɓe daande maayo mawngo mbaawi tiimtaade e sahaa paaɗo.

Bookara Aamadu Bah