Ɓure jeeɗiɗi gonɗe e jahrugol koyɗe min cuɓtinii on e ɓure keewɗe gonɗe heen ɗee.
1.Ustude sokla : wiɗtooji keewɗi kollii wonde moylude ɓuri won oon safaara waawde ustande neɗɗo sokla. Ɗum noon ko huunde moƴƴere e cellal hakkille.
- Yahdu yaawndu ina ɓeyda semmbe sibu ina addana ƴiiƴam yirlaade no moƴƴi e ɓalndu, addana celule mum gurwel (oksisen), nii woni joomum ɓeydoo jeertaade e wuurde.
- Yahdu jeyaa ko e peeje ɓurɗe newaade ngam moƴƴinde yerindo kolesterol neɗɗo. So a duumiima e yahdu, kolesterol maa moƴƴo ina ɓeydoo, bonɗo oo telloo.
- Yahdu ina usta taƴam ɓeram e aksidaaji ɗaɗ-ngaanndiiji sibu ina gurwina (rokka gurwel) no moƴƴi ɗaɗi ƴiiƴam, ɗum noon feta ɗum en, ƴiiƴam ɓeydoo waamde.
- Yahdu duumiindu ina ɓeyda semmbe kette koyɗe e reedu e dote.
- Ko ɓuri heewde e ŋorño-ŋorñooɗe jokkorɗe keɓataa gurwel no haanirta nii. Kono so neɗɗo ina yaha, jokkorɗe mum ngonata ko e liraade ina ngarta, ɗuum na ɓiɗta ŋorño-ŋorñooɗe, naatna e mum gurwel e geɗe guurnirɗe ; huunde moƴƴunde e jokkorɗe.
- Hay so hojomaaji 30 tan neɗɗo yahi yahdu jam jam, ɓalndu mum ina duppa 75 kalori : woni ustude ɓellere ɓalndu, huunde moƴƴere e cellal…
- Yahdu koyɗe ina semmbina witaamin D moƴƴo e cellal ƴiye kam e paddorɗe ɓalndu.
Ittaa ko e internet….
Fulo : Bookara Aamadu Bah
