Kaawisaaji ɗi firaawna yiyi e nder nguurdam mum
Kaawise gadano : ɗoon ɗo Firawna ina lelii e nder fabiyoŋ Aasiyata ina ɗaani haa woodi ko duƴƴi wiymo : bone rewiima aan Firawna, (woylaka) woyli, firti e ɗemngal Arab ngal ko bone, woylaka bone rewiima, beetawe ma ɓattiima, duƴƴannde nde noon ko duƴƴannde sagata bani Israyiil en, e miijo annduɓe. Firawna girñitii ɗo lelino o wiyi Aasiyata : a nani ko nan-mi koo ne ? Aasiyata wiyi mo : “eey, mi nanii”.
Kaawise ɗimmo : waɗi ñalngu ngootu, omo ɗaanii e dow leeso makko haa sagata gooto naati galle makko, etee hay huunde alaa ko faɗɗi ɗum, ina waɗɗii mbaroodi mawndi. Sagata oo ina jogii e junngo mum sawru, o ari haa o yettii mo, o lappi mo kanko Firawna sawru e dow hoore, o wiyi mo “ƴeewtindo hoore maa”. O wiyi mo “aan, hol ko ngon-ɗaa ?” Oon nanngi e koyngal makko bippi mo, daasi mo, weddii mo e nder maayo. O faɗɗii, o wiyi girñet, o ummii. O noddi faccirooɓe koyɗi, o haalani ɗum en ko o yiyi koo. Ɓe mbiyi mo : “mudda amen e mudda maɓɓe”. Ɓe paamniri mo ko heɓi ɓe fof, ma heɓ ɓeen. Kono nde ɓe njalti ndee, ɓe ndiisnondiri, ɓe kawri bone mawɗo ina jogiri arde e makko, lajal makko heedii, kono ɓe kuli haalande mo ɗuum; kono kamɓe fof e ɓe nganndi ko ɗum halkaare Firawna. Ko ɗuum tagi, nde bone oo yontunoo, kamɓe fof ɓe mbiyi : “kooni ko ngol koyɗol laaɓti”.
Kaawise tataɓo : ndeen yahii haa timmi jammaaji tati caggal ko ɓenni koo, o yiyi oon sagata kadi, ina jogii sawru nduu e junngo mum, fiyindu kadi e dow hoyre makko, wiyi mo : “bone rewii ma aan Firawna, ndaw ko famɗani gacce yimɓe leydi, e Asamaan.” Refti e ɗuum, o yiyi hono jom suudu makko Aasiyata ina fuɗi bibje ɗiɗi ina diwi, ina diwdi e sagata oo, e ɓe payi dow Asamaan , omo ndaara ɗum haa ɓooyi tan, leydi ndi dajjitii, o naatnaa toon kanko Firaawna. Ko o ɗaaninooɗo o girñiti kadi, o ummii omo huli no feewi, kono omo waɗti hakkille makko e majjum. Nde o ummii o renndini wileeɓe makko o haalani ɗum en yiyannde koyɗol makko. Tiimooɓe ɓee mbiyi mo : “ngolɗoo laawol ma min kaalane haa laaɓa. ndeeɗoo yiyannde nde njiy-ɗaa, ɗum tinndini ko ma wood ɓiɗɗo gorko jogorɗo jibineede ɗoo e leydi ndii, oon so wuurii, ma o heɓtu laamu maa, o laamoo, ina nodditiroo ko nelaaɗo Alla jom leydi e asamaan, ɗuum noon ko halkaare maa e halkaare leñol ma.”
Miijo bargol cukalon : Firawna diisnondiri e koreeji mum, ɓe mbaɗi tiwaande ndeenka, kala gonɗo reedu yo oon heddo e nder galle mum haa jibina. so laatiima oon ko jibini koo, ko ɓiɗɗo gorko, yo ware. So tawii ko ɓiɗɗo debbo yo woppe. Ɓe ndewi ndeen tiwaande haa ɓe mbari ujunnaaje sappo e ɗiɗo cukalon ngoron. Ɗum dillini Malaykaaji Alla ɗii, ɗi ñaagi joomiraaɗo joom baawɗe oo, ɗi mbiyi : “eehey maa deweteeɗo amen ! Ko aan woni baawɗo baɗoowo ko weli ɗum, ittan ɓee jiyaaɓe Alla hoɗɓe e dow leydi ɗeeɗoo cangarte.” Alla toowɗo oo lonngini ɓe, wiyi ɓe : “ɗeeɗoo geɗe ina njogii lajal mum en, ɗoo haaɗi, huunde fof ina jogii ɗo fuɗɗii ina jogi ɗo haaɗi.” o joofanii ɗi Muusaa maa ar itta ɗum, nde tawnoo laatiima Firawna yamirii cuuɗi leƴƴi leydi maɓɓe ɗii fof hoto ceer e yuurnitaade ndeeɗoo yamiroore nde o yamiri ngam wonndude mo e kulol mawngol. Ko tiimooɓe makko ɓee mbiyi mo : “to baɗte jogorɗo jibineede oo, wonata ko ɓurɗo ɓadtaade mo.”
Holi gonɗo Umraan ? Umraan ko baaba mum Muusaa e Haaruuna. Ko ɓe iwdi Bani Israyiil en, etee ko o neɗɗo ɓurɗo ɓadtaade Firawna caggal gorko gooto ina e nder galle Firaawna hee ina wiyee Haamaan. Waɗi ñalawma gooto, Umraan ina jooɗii sara Firawna tawi Firawna ina ɗaani, haa o yiyi jom suudu mum, Maleyka gooto ina roondi ɗum addi ɗum haa sara makko, firawna ina ɗaani tinaani, o lelodii e dewbo oo, Alla waɗi dewbo o ƴetti reedu Muusaa mo jam e kisal ngoni e mum (JKM), o ɓuuɓtoyii to pisin Firawna too, o woppi ɗoon Firawna, o mooytii o nawti dewbo, o arti ɗo o wonnoo. Ɗum fof Firawna tinaani. Ɗum ko Alla toowɗo oo waɗi heɗɗaawo hakkunde maɓɓe, oon ñalnde hay gooto tinaani ko waɗaa koo. Caggal ɗuum, Firawna yamiri won e rewɓe yo njah mbiñoo rewɓe leydi ndi kala hoto ɓe ngoppu hay gooto, wuro e wuro, galle e galle. To bannge rewɓe ɓee, yo ɓe mbiiñoro ɗum en gooto gooto, ɓe mbiiñori ɓe gooto gooto, alaa mo ɓe ngoppi so wonaa yummum Muusaa, Alla toowɗo oo wirni hakkillaaji maɓɓe e gite maɓɓe feewde e makko, kanko yummum Muusaa. Kono ko ɓe mbaɗata koo fof, Umraan ina jooɗii sara Firawna, firti ko o woɗɗaani Firawna ngam Firaawna ina hoolii mo sanne.
Jibinegol Muusaa (JKM) : nde jom suudu Umraan, ɗum woni yummum Muusaa (JKM) timmini lebbi jeenay, o duuñtii nder feccere jamma hay gooto wonndaani e makko so wonaa bandiiko dewbo, o jibini Muusaa e dow newaare haa ɓe njiyi hunnde ina jalba no fooyre nii, ɓe paami ko moƴƴere Alla woni ɗoon, ɓe mbeltii heen no feewi, kono kanko jibinɗo oo, omo wondi e kulol mawngol. Heddii Firaawna ina nehtanii sanamuuji mum, kono omo haaɓi haa o wumi, alaa ko o yiyata hay hunnde so wonaa mo o wiyaa ina jogori jibineede oo. Nde yahi haa juuti, jaagorgal makko biyeteengal Haamaan ngal miiji e hakkille mum, o wiyi : “ellee won jibinaaɗo to galle Umraan”. O ƴetti yimɓe wallindirooɓe e makko ngam yahde to galle Umraan ƴeewoyde so won jibinaaɗo toon. Ɓe njahi toon. Nde ɓe njetti ɓe naati galle Umraan, kanko Haamaan o woni e wiñtitde nder galle oo, omo ƴeewa so alaa ɗo tiggu suuɗaa. Hay nder fuur o ƴeewii o tawi ina huɓɓa, kono hay huunde o yiyaani toon. Heddiɓe ɓee, gooto fof ina ƴeewira bannge mum, kono ɓeen ne njiyaani hay huunde. kono nde Haamaan en naati galle oo tan, Alla huɓɓi hunuko fuur oo, etee Muusaa ina toon, woyaani, sumaani, ɓe mbiyi fuur kuɓɓoowo kam hay mawɗo wawaa suɗeede heen, saka cakalel.
Hol to Muusaa e yummum cuuɗino ? Nde Haamaan e wonndiiɓe mum naati galle ndee tawi yummum Muusaa dañii sokla yaltii galle oo. Nde o yaltata ndee noon, o suuɗi Muusaa ko nder fuur maɓɓe hee. Kono nde Haamaan en naati galle oo tan, Alla huɓɓi hunuko fuur oo etee, Muusaa nani toon, woyaani sumaani. Nde o arti omo naatta galle oo tan, haa o hawri e Haamaan en, ɓernde makko taƴi ngam yo a taw ɓe njiytaani ɓiyiiko Muusaa (JKM). Nde Haamaan yiyi mo tan, o ruttii kanko Haamaan omo ƴeewtindoo debbo oo hol ko jogori waɗde, walla nande bojji tigguyel e nder galle hee, o ruttii to fuur too kanko Haamaan, omo yuurnoo, o tawti njeynge ngee ina huɓɓa no huɓɓiratnoo, o yiyaani hay hunnde, o felliti yaltude galle oo, o yalti o fayi to laamorde too. Caggal makko noon yummum Muusaa (JKM), diirani fuur ngam yaakoraade ngeeɗoo jaynge nge o yiyi, woppataa ɗoon ɓiyiiko tawa maayaani. Nde o yettii, o yuurnii nder fuur oo, haa o yiyi jeynge ngee ina huɓɓa, ɓiyiiko ina lelii bannge, ina wuuri maayaani. Alla toowɗo oo waɗi, nde o yuurnii tan, jeynge ngee ñifi. O yetti Alla no feewi. o naatni juuɗe makko nder fuur too, o ƴetti Muusaa (JKM) ena selli, ena hisi.
Naatnegol Annabi Muusaa nder bakenel leɗɗe
Nde yahi haa Annabi Muusaa heɓi e nguurndam mum balɗe capanɗe jeenay, Alla toowɗo oo wahiyii yumma makko, e pulaar lonngini yumma makko, wiyi mo “so tawii aɗa wondi e kulol ƴeew bakanel, walla mbiyen (caisse), naatnaa e nder heen tiggu oo, mberlo-ɗaa ɗum e nder maayo, mbaasaa hulde, mbaasaa sunaade, maa min ngartir mo ɗoo, etee ma o won nelaaɗo Alla.” O jaɓi ko Alla lonngini mo koo. Yummum Annabi Muusaa felliti, o yahi to minisiyee gooto ina wiyee Sawnaam. Nde o yettii, o ɗaɓɓi e minisiyee oo yo feewnan mo kees mo naatnataa ndiyam. Oon wiyi “wallaay mi jaɓii, ma mi feewnane ko njiɗ-ɗaa koo”. O haalani minisiye oo njuuteendi e njaajeendi kees oo, no foti santimeeteruuji. Caggal ɗuum, minisiye oo, feewni kees oo haa feewi, no yummum Annabi Muusaa yiɗiri nii, kono o anndaa ko jogori waɗeede e nder heen. O totti ɗum yummum Annabi Muusaa (JKM). Nde yummum Annabi Muusa heɓi keesyel ngel, o muuynini Annabi Muusaa haa haari, o wuji e ɓalndu mum nebam haa hawri, o lelni Annabi Muusaa e nder kees hee, o woni e woyde ngam sunaare, baaba Annabi Muusaa maayi tawa omo yahra e balɗe capanɗe nay, kanko Muusaa, yumma oo ƴetti kees oo, werlii ɗum e nder maayo Niil ngoo feccere jamma. Alla toowɗo oo yamiri Maleykaaji mum yo ndeen kees oo, etee Firawna ina jokki, doole mum no potirnoo e yiylaade tigguyon goron. Wiyaama bakanel ngel heddiima e nder maayo ko ina tolnoo e balɗe capanɗe nay, wiyaama ko balɗe tati, wiyaama kadi ko ñalawma gooto, ina yaakoraa ko ɗuum ɓuri sellude.
Naatgol bakanel ngel to galle Firawna : Laatiima Firawna ina joginoo ɓiɗɗo debbo mo sellaani ina wondunoo e ñawu mbiyeteengu mboros, taƴoowo peɗeeli juuɗe e koyɗe, cafroowo gooto wiyi baaba makko : “Firaawna, ooɗoo ɓiɗɗo debbo, hay huunde waawaa sellinde mo so wonaa o waɗta lootaade e ndiyam maayo Niil ngoo”. Firawna, feri gaawol ummaade e Maayo haa yettii nder galle mum, ɓiɗɗo dewbo oo waɗti ɓuuɓtaade heen. Ndeke Alla waɗii henndu ina duña kees mo Annabi Muusaa waɗaa oo, ina yahda e bempeƴƴe e kattanɗe Alla toowɗo oo, haa naati e nder galle Firawna, hawri e ɓiɗɗo dewbo oo ina ari lootaade, o ɓamti gite makko tan, ha o yiyi keesyel ina ara e makko, o ƴetti bakanel ngel o udditi ɗum ha o yiyi cukale ngel, o hulaani, ɗum woni Annabi Muusaa (JKM), o ƴetti mo. Ndeen o ƴettii mo tan, juuɗe ɗee celli ɗoon e ɗoon. O ƴeeŋnori keesyel dow, o noddi Aasiyata, o holli ɗum Annabi Muusaa e keesyel ngel, kanko suka debbo oo, o haalani Aasiya ciimtol ñawu makko nguu fof, e no o jaɓɓorii kees oo, e no yaltiniri Annabi Muusaa, e nde o memi ɗum tan o selli. Nde o joofni ɗum tan, Aasiyata ƴetii Annabi Muusaa (JKM), o ɓuucii ɗum. Kanko Aasiyata o anndaano ko ɓiyi kaaw makko woni ɗoon. O ƴetti mo, o nawi mo to Firawna. Nde o yettii Firawna ndee, o siimtani ɗum no ɓiyum mo sellaano oo, no heɓiri keesyel ngel, e no udditiri ɗum, e nde memi tiggu oo, e no selliri e ñawu mum doŋkanooɗo yo sellu. Firawna wiyi mo kanko Aasiyata : “miin noon, mbiɗo huli yo a taw wonaa ngelɗoo cukalel woni gaño am biyatenooɗo ina jogori arde, ina bonna geɗe am fof oo, ɗuum noon alaa sago ngelɗoo cukalel waree”. Aasiyata wiyi mo : “yo heed en e ɗuum, ko kaal-ɗaa koo, hoto war mo ngam waasata ko o nafti en, ma o wonan en ɓiɗɗo galle”. Firawna jeñtilii heen, firti ko o yonndikiniima heen, kono o wiyi : “kala nde feeñani-mi ko o gaño am, mi warat mo”.
Muynam Annabi Muusaa (JKM). Caggal nde Firawna jaɓi keddagol Muusaa (JKM), ɓe ngaddani mo muyninoowo, hokki Muusaa (JKM) enndu, o salii muuynude, ndekete yoo gila Annabi Muusaa naati galle Firawna oo, yumma mum Muusa ina ɗoon ina ƴeewa ko ɓe mbaɗa koo. Refti heen ko yummum Muusa (JKM) , noddi miñi mum dewbo ina ɗoon ina wiyee Mariyam, o wiyi ɗum : ƴettu humpito mawne Aasiyata, yaltu ngam ƴettude humpito ngoo. Oon yalti ƴeewi haa tawi Annabi Muusaa oon woni ko to suudu Aasiyata too. Mariyam wiyi Aasiya : “miin, mbiɗo waawi hollude on muyninoowo, nehana on tiggu mon oo, Aasiya e Firaawna fof mbiyi njaɓii”. Ɗoon e ɗoon o yahi to yummum cukalel ngel, nde o yettii o haalani ɗum yummum cukalel ngel, ɗum woni yummum Muusaa (JKM) , oon ne ummii ɗoon e ɗoon yahi, fayi to Firawna. Nde o ari haa o yettii, o tawi ɗoon Muusaa ina yeeso makko kanko Firawna, Aasiyata ina sara mum jooɗii, nde o naati tan, Aasiyata anndii ko o jom suudu mum baaba mum tokooso, Aasiyata wiyi mo, kanko yummum Muusaa “muynin ngelɗoo cuakalel e kosam enndu maa”. Nde yummum Muusaa ƴetti Muusaa (JKM) tan, henndu Muusa naati e makko, o anndi ooɗoo ko ɓiyiiko, o muynini ɗum haa haari. Ndeke ko o muuyninta Muusaa koo fof, Firawna ina waɗti hakkille mum e ko o muyninta koo. Nde Muusaa (JKM) dartini muynugol, Firawna wiyi yummum Muusaa : “aan koy no njiyir-maa-mi nii, aɗa heewi kosam, mate ko a jibinɗo ɓinngel ?” O jaabii Firawna, o wiyi ɗum : mate won ɗo laamɗo leydi ndii woppi ɓiɗɗo guurɗo e nder leydi ndii ? Firawna sikki ko e rewɓe ɓe ɓiɓɓe mum en mbaraa ɓee, o anndaa kadi ooɗoo ko jom suudu Umraan, baaba mum Muusaa wonnoo. Caggal ɗuum, Aasitata wiyi yummum Muusaa mbiɗo yiɗi keddodo-ɗaa e amen ɗoo. Yummum Muusaa wiyi : mi jaɓii. Ko nii woni o heddodii e maɓɓe haa timmi duuɓi ɗiɗi, omo muuynina ɓiyiiko Muusaa, haa haarii kosam waawii daraade, ɓe enti mo. Caggal ɗuum, nde o fayi e hootde kanko yummum Muusaa, Aasiyata hokki mo jawdi keewndi sanne, gila e kaŋŋe, haa e kaalis, e comci. O ummii ɗoon ko omo holti, omo alɗi.
Jibril Muusaa Joob
tel : 46 56 51 10 / 22 23 13 19
