Haali ɗum ko ganndo biyeteeɗo Stephen Hawking : “duuɓi 1 000 aadee heddoraa e wuurde, so wonaa taw noon en eggu payen tagofeere woɗnde !” Ndeen noon, e wiyde makko, ine waɗɗii en jokkude wiɗtooji paatuɗi e weeyo : “mi sikkaani so eɗen nguura ko ɓuri 1 000 hitaande goɗɗe tawi en ummaaki e tagofeere ngon-ɗen ndee”. Geɗe tati o wiyi ngoni sabaabu kaa haala : go’o ko mbayliigaaji ngonka weeyo, ɗiɗi ko nikleyeer, tati ko ƴoƴre tafaande. Kono kadi o hollitii weltaare makko e jahral yeeso winndere ndee e nder ɗii duuɓi 50 cakkitiiɗi, haa arti noon e “ko aadee en, hono enen, enen toɓɓon tokoson tagoore, en mbaawii ɓadtaade faamde doosɗe mum”.
Wonaa ngol woni gadanol ko oo ganndo ina haala ko wayi nii. E lewru abriil ɓennundu nduu tan, o yaltiniino miijo mahngo laana mawka weeyo ngam yahde to ñukkulde koode wiyeteende Alpha de Centaure (Alfaa de Santoor), diɗɗal koode ɓurngal ɓadtaade en. O wiyiino kadi wonde Leydinaaɓe ina poti « siiñtoyde Lewru ɗoo e duuɓi 50 » sibu Leydi ɓiɗtiroyde ɗum en.
Ko ngolɗoo konngol o joofniri ndeen yeewtere: « Hoto njejjitee hooynaade koode, hoto ƴeewee koyɗe mon. Eto-ɗee faamde ko njiyaton koo, naamnito-ɗee sababuuji goodal winndere. Ngonee laaɓɓe. Nguurndam ina haawnii hoto won haaju mon, sibu neɗɗo ronkataa feere waɗde huunde no foti fof, tee siyna ɗum. Ko ɓuri himmude koo ko waasde jebbilaade ».
Kanko Stephen Hawking ko o ganndo ɓalliwal miijiwal (physique théorique), e hiisiwal. O jibinaa ko 1942 to Oxford (Angalteer). O jannginii hiisiwal to jaaɓihaaɗtirde Cambridge hakkunde 1980 e 2009. Ko o ganndo keɓtinaaɗo e winndere hee kala sabu wiɗtooji makko paatuɗi e won ɗiin fannuuji luggi ganndal weeyo e hiisa. E oo sahaa Hawkings ina wondi e rafi, ngoofɗinɗo mo. Omo anndiraa kadi won ndeen darnde, ko wayi no heedande palestiinnaaɓe e nder hare mum en e Israayiil.
Caggal haala, mbiyen “ko Alla tan woni ganndo, omo luɓira noon mo o welaa”. Yo o yaafo en.
Bookara Aamadu Bah
Ceerno Bookar Alla jaaraama a jaaraama,
Yo Alla yo6e.