Basalle, karot, Suppome, salad, kannje, pompiteer, nawe, naanaa, beteraaf, eddaaji ñamako e obersiin e siilaaji goɗɗi sewo-sewo ŋakkaani hannde e jehre Guray to diiwaan Gidimaka haa ɗeɓi noddude ukkere sabu darnde Jugu Jam. Gure keewɗe, hakkunde Muritani e Senegaal, jahatnooɗe nokkuuji goɗɗi goɗɗuɗi ngam jiggoyaade sewo-sewo ko ɗoon mbaɗti somaade hannde ina yeeyta walla ñaamoya, tawi ɓesnoore ndee artanta ko fedde ndee e wuro ngoo. Ko ɗoon gooto e haaliyankooɓe nokku wiyata: “Jugu Jam arii, addi jam e Guray»
Ena teskaa gila nde Waali Gidimaka e Haakem Guray teskii darnde mayre, kori pellital ngal, ndokki nde leydi ndemeteendi fotde hektaruuji joy (5ha), yo nde waɗ sardiŋŋe, pelle ɗe ngonaa laamuyankooje bayɗe no USADF e FAO nootitii e mayre to bannge ngalu e kaɓirɗe gollorɗe, nde dartaaki, nde dartinaani golle mayre hay leƴƴannde.
Caggal sardiŋŋe oo, nde udditi ko santar ñootol darapuuji e geɗe goɗɗe cinkooje cuuɗi e gardagol Seynabu Umaar Lam, terɗe mayre ena ñoota, ina njeeyta, tawi njeñtudi ndii waɗtetee ko e booñ fedde ndee.
E sahaa jawtuɗo ko ɓooyaani koo kadi, nde ummanii ko yuɓɓinde lulɗe tati heblo ngam semmbinde kattanɗe pelle gollotooɗe e njuɓɓudi ndii e riiwtude humambinnaagal e majjere. Ɗuum ko tuggude e ñalnde 1 lewru mbooy fayde e ñalnde 6 lewru seeɗto 2017 wonnoo. Heblo ngoo waɗaa ko e ɗemɗe tati ngenndiije kaaleteeɗe ɗoon e nokku hee, Arab, Pulaar e ɗemngal Sooninke e gardagol Mammadu Abdullaay Kaawel Jallo, jiiloowo eɓɓoore Jugu Jam:
- Lulnde Pulaar waɗi ko almuɓɓe 22. Ɓe njanngata ko taro, binndol, hiisa e kuutoragol karnal booñ. Jannginta ɓe ko Njaay Saydu Aamadu.
- Lelnde Arab waɗi ko almuɓɓe 10. Ɗowi ndeen ko biyeteeɗo ko Ibraahiima Sammba Ceerno Jallo, kaawelnaajo jooɗiiɗo to Sehilbaabi. To bannge fannuuji janngeteeɗi, ko no Pulaar oo nii.
- Lulnde Sooninke waɗi ko almuɓɓe 16 tawi jannginta nde ko biyeteeɗo Abdarahmaani Koreera jeyaaɗo to Saabu Siree e nder diiwaan Gidimaka
- Lulnde ɗowirgol koppe, ardii nde ko biyeteeɗo Alhuseyni Bah. Oon janngini ko no koppe njuɓɓirtee, no ɗowirtee, no ngaluuji njeñtirtee e no kuutortee, gila e ko naatata haa e ko yaltata.
Hol ko woni Jugu Jam?
Jugu Jam ko dental koppe rewɓe gonɗe e nder wuro Guray walla mbiyen « Union des Coopératives de Gouraye. Ɗeen ngoni Faabu Alla, Jikke, Jokkere Enɗam e Jokkere Enɗam Subalɓe. Tesko-ɗen wonde fedde heen fof ena jogii yiilirde mum e keeriiɗe mum kono ko yiilirde Jugu Jam ndee tiimti denndaangal pelle ɗee. So jamirooje walla kabaruuji ngari, ngarata ko e Jugu Jam. E oon sahaa, fedde fof ruttondira e hoore mum.
Jugu Jam eɓɓaa ko gila e hitaande 2000 kono miijo ngoo laawɗinaa ko e hitaande 2003 e wiyde Kummba Jibi Siisoko lollirɗo Kummba Saakiliba. Haa hannde e no o wiyri : « Jugu Jam ƴoogi humpito mum hannde ngoo ko to Mali e nokku biyeteeɗo Saane. Ko miin hoore am yahannoo Guraynaaɓe toon. Nde ngartu-mi, min puɗɗorii golle ko asde gaabi 7 emin njarnira sardiŋŋe amen. Caggal ɗuum, Jugu Jam jokkondiri e biyeteeɗo Bah Kaaliidu Abdul, rokki dental ngal 1.300.000 mbuuɗu, ngal soodi kaɓirɗe, ngal woni e gollaade. Caggal ɗuum kadi FAO jokkondiri e amen asani min woyndu, addi giriyaas e leɗɗe ɓesnooje. Ɗeen golle ndoondiima 1.500.000 mbuuɗu e ceede Muritani».
Jugu Jam heptinaa to bannge laamu, rokkaa ɗerewol laawɗungol (récépissé) ko ñalnde 6 duujal 2015, e wiyde Seynabu Umaar Lam. Tuggude e dental Jugu Jam sosaa e hitaande 2003 haa ñalnde 13 lewru mbooy 2017, ardinoo dental ngal ko ndeeɗoo yiilirde :
Hooreejo Jugu Jam: Kummba Jibi Siisoko lollirɗo Kummba Saakiliba
Koolaaɗo Kuuɓal: Faatimata Demmba Jallo
Cukko Koolaaɗo Kuuɓal: Rugi Kamara
Kalfinaaɗo Ngalu: Hapsatu Sal
Cukko Kalfinaaɗo Ngalu : Kadiija Mawnde Jallo
Koroowo Ngalu : Kajjaa Hammadi Jaagili Kebe
Tuggude e ñalnde aaɓnde, 13 lewru mbooy hitaande 2017 noon, Jugu Jam waylii yiilirde mum walla dillinii won e terɗe yiilirde ndee, soɗi heen hesɓe e dow nanondiral, e dow hakkilantaagal:
Hooreejo Jugu Jam: Hapsatu Sal
Cukko Hooreejo : Kajjaa Hammadi Jaagili Kebe
Koolaaɗo Kuuɓal : Rokoya Kanndee
Cukko Koolaaɗo Kuuɓal : Maymuuna Sem
Kalfinaaɗo Ngalu : Faatimata Demmba Jallo
Cukko Kalfinaaɗo Ngalu : Seynabu Umaar Lam
Koroowo ngalu : Tibille Saakiliba.
Hannde oo, Jugu Jam dariima to bannge keewal e 250 debbo. Caggal balle gadane ɗee, dental ngal foofirta ko USADF e hakkilantaagal jonaaɗo mum Mammadu Abdullaay Kaawel Jallo, jiiloowo eɓɓoore ndee e ballal Saayibu Soh, kalfinaaɗo booñ Jugu Jam.
Eeraango
So tawii ko dental woni doole, jibinta kisal, Jugu Jam faamii ɗum, famminii ɗum kadi Guraynaaɓe. Jugu Jam woni ko e golle mawɗe, darnde hiisnde ngam haɓde e baasal e humambinnaagal. Ko ɗuum jeyi sabaabu, eɗen mberloo eeraango feewde e njuɓɓudi laamu Muritani, pelle ɗe ngonaa laamuyankooje haa e yimɓe teelɗuɓe nde mballata ndeeɗoo fedde Jugu Jam. Ko noon ne kadi ɗaɓɓirten e denndaangal gure jogiiɗe hattan nde tiimtintoo e darnde Jugu Jam. Kono en mbaawataa rowde kuɗol men tawa en njettaani Mammadu Abdullaay Kaawel Jallo, ɗowoowo golle eɓɓoore ndee e gondiiɗo mum Saayibu Soh, hooreeɓe Jugu Jam haa e terɗe teelɗuɗe, jokkuɗe addude miijooji mumen juumtuɗi e nguurndam dental ngal.
Gelongal Fuuta lollirɗo, Njaay Saydu Aamadu
