E tonngoode 147 Fooyre Ɓamtaare suwee 2016 en njaltiniino huunde e eɓɓaande ciimtol Ciimtoowo keeriiɗo Fedde Ndenndiije Dentuɗe (ONU) jillinooɗo Muritani hakkunde 2 e 11 mee 2016, biyeteeɗo Philip Alston (Filip Alston) winndunoo. Faandaare njillu nguu wonnoo ko ɓetde golle laamu Muritani to bannge hare kaaɗtudi baasal kam e ɗooftagol ko hunanii winndere ndee to bannge ɗooftagol jojjanɗe aadee, e dow bismaango Laamu Muritani.
Ina wayi no ciimtol ngol yettinaama Diiso jojjanɗe aadee (ngo Fedde Ngenndiije dentuɗe – ONU) e joɗnde mum 35ɓiire, ñalnde 3 haa 23 suwee 2017. Min njaltinana on heen taƴe ɗe min cikki ɓuri maantinde.
Udditirde
Kuuɓal Fedde Ngenndiije Dentuɗe nde yettinta ciimtol Alstom ngol to Diiso jojjanɗe aadee waɗtii heen konngol mum. Ngal wiyi : “Ciimtoowo oo teskiima wonde, hay so Muritani waɗiino golle maantinɗe to bannge kaɓgol e basal e duuɓi cakkitiiɗi ɗii, ko ɓuri heewde e yimɓe mum ina njokki e wuurde nder baasal banngeeji fof, ɓe kaaraani, ɓe njanngintaake, ɓe ndañataa ndiyam ceniɗam, ɓe laaɓaani, ɓe cafretaake. O teskiima kadi wonde hardaneeɓe e ɓaleeɓe leydi ndii ko ɗawaaɓe ma a taw e denndaangal golle laamu, ko ɗawaaɓe e ceŋɗe keewɗe nguurnndam faggudu e renndo, ko ɗuum addani ɓe wuurde e nder baasal.”
Caggal ɗuum ciimtol ngol hollitii wonde golle maggol ina ndewi laawol sibu Muritani siifii kuutorɗe winndereeje ɓurɗe himmude jowitiiɗe e jojjanɗe aadee. Ɗum noon denndaangal jamirooje mum en ina mbaɗɗii laamu mum.
Gila e naatirde ciimtol hee, kanko ciimtoowo oo o hollitii wonde « hedde nayaɓe tati (75%) Muritaninaaɓe ina ngondi e baasal banngeeji keewɗi walla ngoɗɗaani ɗum ».
Keɓgol ndiyam ceniɗam.
Ciimtol ngol idii kollitde ko ine waɗɗii laamu leydi huuɓnande yimɓe leydi mum kala ndiyam ceniɗam. Ɗum noon so laamu waɗii fooraas e nder wuro (yeru), fotaani yiyreede no dokkal nii, sibu ko hakke yimɓe ɓee heɓde ɗuum. Ɗum noon ciimtol ngol hollitii : « kam fof e waɗɗaade laamu nguu huuɓnande yimɓe ɓee hakke mum e keɓgol ndiyam e sifaa duumiiɗo, haa teeŋti noon e nder nokkuuji dowri walla e nokkuuji teeru ɓurɗi waasde », alaa feere laaɓtunde ngu ƴetti ngam huuɓnande yimɓe ɓee oon hakke. Yeru, « e nder nokkuuji dowri ɗi ciimtoowo keeriiɗo oo yettii ɗii, caɗeele ndiyam ko teeŋtuɗe, duumiiɗe » : boyli ɗii ko korooji, maa yimɓe gure ɗee ɓulnoo, pada ko juuti, walla njaha to woɗɗi, maa cooda e coodgu ngu ngalanaa dañal.
Nguura
Ko idii fof, ciimtol ngol siftinii : « Fawaade e baɗɗiiɗe gonɗe e Piɓondiral winnderewal jowitiingal e hakkeeji faggudu, renndo e pinal, ina waɗɗii Muritani ƴettude kuule mbele denndaangal yimɓe wuurɓe e leydi mum ina kisa e heege, mbaawa dañde, ko ɓuri yaawde, nguura njonka ». Ngol jokki les : « Wonande Tuugnorgal nguura winnderewal, leydi ndii ina wondi e ŋakkeende nguura duumiinde tee bonnguuraagu ina yaaji e mum » : e tuugnaade e wiɗto kisal nguura waɗanoongo e sulyee 2015, fotde 26,8% galleeji ina njogoo caɗeele nguura e won e dumunnaaji. To dowri too, oon santaas ina yettoo 34,7%. E nder wilaayaaji Hod Fuɗnaange, Asaaba, Gorgol, Barakna, Tagaante e Gidimaka santaas bonnguuraagu oo diwtii keerol faayre (seuil d’urgence) ngol OMS (Njuɓɓudi winndereeri cellal) dotti ngol.
Nehdi e jaŋde
Ko idii, ciimtol ngol siftinii : « Hakke nehdi e jaŋde firti ko jaŋde leslesre ko waɗɗiinde, nde yoɓetaake wonande yimɓe fof, jaŋde hakkundeere ina foti « huuɓtodineede, yimɓe fof keɓira ɗum denndaangal peeje juumtuɗe haa arti noon e baasgol mum yoɓeede ». Ɗum na firta, « ko e no waawi wonirde fof, kuɓeeje e duhorɗe goɗɗe, e taarorɗe wonande sukaaɓe rewɓe e worɓe, ndiyam ceniɗam, janngooɓe heblaaɓe yoɓeteeɓe njoɓdi moƴƴiri, kaɓirɗe janngirɗe ekn. ina poti hebleede ».
« E nder Muritani, sukaaɓe heewɓe njanngaani jaŋde lesre, njanngaani jaŋde hakkundeere. Deftere limooje jaŋde (2014-2015) Ministeer nehdi e jaŋde ina holliti wonde santaas jaŋde sukaaɓe yettiima 81,1% ».
“So limooje ɗe laamu Muritani kam e hoore mum rokki ɗee ina coklini no feewi boom, eɗen njenanaa santaas goonga oo jaasi ko rokkaa koo. Sibu binnditagol ngenndiwol baɗanoongol e hitaande 2013 kañum rokki ko 47,2% wonande jaŋde lesre e 30,3% wonande jaŋde hakkundeere. Yanti heen ɓurondiral limooje hakkunde Ministeer nehdi e jaŋde e Ofis limooje, ina haani addana yimɓe faayde e sikkitaade ɓetooji limooje laamu nguu rokkata ɗee. »
« E nder winndere ndee, Muritani jeyaa ko e leyɗe gonɗe les e nder leyɗe ɓurɗe jaasde ko ndepistoo e jaŋde… Ɗuum ina waawi faamninde ko waɗi ko 380 ekkol fat e nder 4 430 ekkol lesleso leydi ndii njogii yiite (kuuraa) e 2014-2015. Teko-ɗen kadi, e nder ɗiin ekkolaaji 380, heen 289 ko keeriiɗi. »
Cellal
Ko idii, ciimtol ngol siftinii : « Hakke cellal firti ko naftoraade juɓɓule baɗanaaɗe cellal ɗee fof, nokkuuji e kaɓirɗe mum, sarwisaaji mum e sarɗiiji jojjanɗi kuuɓnugol hakke dañde cellal ɓurngal moƴƴude ngal neɗɗo waawi yettaade. » Kono ngol jokki : « caɗeele jettagol nokkuuji e kaɓirɗe cellal limtaama e cili keewɗi e nder ngoƴaaji yimɓe ɓee ɓurɗi mawnude », haa arti noon e nokkuuji dowri : ko goɗɗugol no feewi cafrirɗe ɗee walla uddugol mum en e ŋakkeende safrooɓe ngaddani “santaas maayɗeele yummiraaɓe jeyeede e santasuuji ɓurɗi toowde e winndere ndee : e wiyde binnditagol 2013, maayɗeele ɗee tolniima e 582 nder 100 000 ɓiɗɗo jibinaaɗo guurɗo”. Maayɗeele sukaaɓe jaasɓe duuɓi 5 njettiima 84,7 maayɗo wonande 1 000 jibinaaɗo guurɗo.
Gaggaaji keeriiɗi
Paltoor hardaneeɓe e ɓaleeɓe Muritani
Ine winndaa e ciimtol hee : « Hardaneeɓe e ɓaleeɓe Muritani alaa fof ɗo njiyetee e denndaangal postooji laamu tamɗi hattan tee ko ɗawaaɓe e yoga e ceŋɗe nguurndam faggudu e renndo. Ɗii goomuuji ɓurii tataɓe ɗiɗi yimɓe leydi ndii, kono faandaare politikaaji deweteeɗi ɗii ko majjinde soklaaji maɓɓe e hakkeeji maɓɓe. Laamu nguu ko caliingu yaltinde limooje jowitiiɗe e keeweendi Hardaneeɓe e Ɓaleeɓe Muritani kam e sarde kabaruuji paatuɗi e won ɗeen ceŋɗe baaɗe no cellal walla nehdi e jaŋde, potnooɗe addande yimɓe waawde ɓetde hol ko saabii ɓee ina ngondi e caɗeele, tawi ɓeya ngalaa caɗeele. »
Ɗoo, Filip Alston tuugii ko e ciimtol 2014 gootol ɗo wiyetee wonde, « e nder 95 depitee Suudu sarɗi nduu, ko 5 fat ngoni heen hardaneeɓe, e nder 56 senateer ko gooto woni heen hardaane. Yanti heen, nder 13 waali ko 2 ngoni heen hardaneeɓe, e nder 53 heekem ko 3 ngoni heen hardaneeɓe ». Ko noon kadi ciimtol goɗngol 2015 hollitiri wonde « 90% e ofiseeji konu ko biidaneeɓe, 7% ko hardaneeɓe, 3% ɓaleeɓe afriknaaɓe ».
Ngol jokkoyi yeeso « Wiɗtooji luggi e jokkondire e muritaninaaɓe heewɓe cemtinaani ɗee geɗe ɗe yimɓe fof kawri e mum en. E wiyde departemaa detaa Amerik, biidaneeɓe e nder yimɓe Muritani fof ko 27%; kamɓe njogii 80% postooji ɗo peeje ƴettetee. Wonande Hardaneeɓe (safalɓe ɓaleeɓe) ɗeen limooje ko 44% e 10%. Wonande leƴƴi worgo Saharaa, Haalpulaar en (18% yimɓe leydi ndii, 8% e postooji), Soninkooɓe (9% yimɓe leydi ndii, 1,5% e postooji) e Jolfuɓe (2% yimɓe leydi ndii, 0,75% e postooji), ko ɓe seeɗa no feewi e postooji guwarnama ɗo peeje ƴettetee. »
Ciimtoowo oo winndii wonde « ardiiɓe laamu nguu ceeraani e wiyde [ɗum] wonde paltoor woodaani e Muritani » e wiyde wonde « limooje dokkaaɗe dow ɗee tuugaaki e ganndal, kono alaa limooje goɗɗe ɓe ndokkata ». O wiyi waɗde « yeddude faayiida iwdi leñol e wiyde wonde ɓiɓɓe leydi fof ina potndaa, tawi noon alaa fof ko mbaɗataa ngam wallitde goomuuji monaaɗi ɗii, ɗuum ko yiɗde ñiiɓnude tippudi ngoodndi ndii ». Geɗe tati ina teeŋtina paltoor : ɗemngal, tippudi jeyi leydi e etaa siwil. Ɗemngal laawɗinangal ko Arab, ngal Muritaninaaɓe heewɓe kaalataa. Ɓe paamataa hay konngol laamu gootol, e, e wiyde Filip Alston « ine newii anndude hol naftortooɗo e hol lorotooɗo e politik baaɗo nii ».
Haala leydi
Ciimtol ngol hollitii mbayliigaaji jeyi leydi baɗaaɗi, kam e kulol ɓaleeɓe leydi ndii wonande mbayliigu 1983 e sariyaaji cawndiiɗi ɗum, jiyraaɗi no feere nde laamu huutortoo ngam loppitde jeyi mum en. Kewkewe baɗnooɗe e leydi hee e kitaale 90 ina maantiniri teettugol e dokkitgol jaajngol leyɗe ndema taccinanooɓe. E wiyde ciimtol ngol « luure jeyi leydi ina ngoodi hannde e nder 100 wuro taccinanooɓe to Tararsa, Barakna, Gorgol, Gidimaka e Asaaba. » Yanti heen, « so a alaa tiitar jeyi leydi, a alaa kartal dentitee, a waawaa heɓde ñamaande ngam soodde aawdi e biiɗnirɗe (engere), tee a daɗaani e riiweede e jeyi maa ko aldaa e lomtingol, tawa riiw maa ko jom en kaalisaaji biidaneeɓe walla Goomuuji mawɗi ummoriiɗi Golf ».
Etaa siwil
E joofnirde, ciimtol ngol teeŋtinii « Hardaneeɓe e Ɓaleeɓe Muritani ɓuri heewde to woɗɗi e yimɓe ronkuɓe heɓde kartal dentitee ngenndiwal, ngal nganndu-ɗaa so a jogaaki ɗum, ina famɗi ko mbaaw-ɗaa waɗde e Muritani ». So a alaa kartal dentitee, a janngataa ekkol, a wootataa, a jeyataa hay huunde, alaa ballal laamu rokkat maa. O fawti heen « paddooje njuɓɓudi laamu keewɗe ndarnaama to bannge sariya e ko tabiti ngam warde ɓalli ɗaɓɓooɓe kaayitaaji heewɓe, hardaneeɓe e ɓaleeɓe ko ɓuri heen heewde. (…) Kono ɓuri loraade e oo yiilto-yiilto fof ko ɓaleeɓe Muritani (wonaa kamɓe tan noon) taccinanooɓe… ɓe kaayitaaji mum en teettanoo walla majjunoo, nde ngarti e leydi mum en kawrii e caɗeele teeŋtuɗe ngam heɓtude kaayitaaji mum en etaa siwil ».
E tonngol, ina jeyaa e geɗe Filip Alston waggini, ko adii lelnugol kala feere kaɓtorde baasal, ina foti leydi ndii jogoo faawru keɓe binnditagol “heɓtinooru jeyegol e leñol”. Ndeen feere ina ɗaɓɓi kadi “diisnondire lugge, goongateeje e yimɓe heewɓe e renndo siwil” ɓe laamu nguu reentii no feewi. O wagginii juɓɓingol “kaaldigal ngenndiwal jowittoongal e jeyi leydi” ballitoowal denndaangal wonduɓe e caɗeele haalde ñawu mum en. Ngaal kaaldigal ina fota yuumtude e “baylugol luggol sariyaaji tippudi jeyi leydi”.
Mbele ngol ciimtol ko juwowol laamu Muritani, hono no pelle ɗe ngonaa laamuyeeje ɓalliiɗe laamu nguu mbiyri nii ? Alaa. Ngol hollitta tan ko calagol laamu Muritani feertude gite mum e heɓtinde sababuuji tigi baasal bonngal tudiingal e leydi hee. Heɓtinde leydi ndii ko leƴƴileƴƴinndi, heɓtinde e woppude politik paltoor ngu rewi oo, e sakkude peeje deeƴnirɗe renndo ngoo, rewrude e kaaldigal kuuɓtodinngal e denndaangal gollooɓe politik, e renndo siwil ngam dañanɗe caɗeele ngardiigu leydi peeje juumtuɗe, nanondiraaɗe.
firo e tonngol Bookara Aamadu Bah
