Ine jeyaa he dallillaaji dallinannde pelle pinal ɗee, hollitde wonde janngingol ɗemɗe ngenndiije ɗee maa wallit ngootaagu ngenndi ndii, sibu suka muritaninaajo kala maa janngu ɗemngal goɗɗo oo, ɗemngal gooto haali fof tawa goɗɗo oo ine faama ɗum.
He lappol pelle pinal ngenndiije njuɓɓinnoo tuggi 14 haa 28 sulyee 2022, ngam hirjinde yimɓe ɓee e daranagol hujjaaji mum en to bannge pinal e ɗemɗe, en keɓii fartaŋŋe yillaade gure teeru e dowri keewɗe. Nder heen en njiyii geɗe keewɗe, en njanngii he yimɓe ɓee geɗe keewɗe. En keɓii kadi fartaŋŋe yiyde yeruuji koɗdigal moƴƴi, nannguɗi hakkille men.
Muujibu lappol ngol ɓurnoo yowitaade ko he caaktugol dallinannde pelle pinal ɗee mbinndunoo e hitaande 2008, faatunde he ɗaɓɓugol laawɗingol ɗemɗe ngenndiije pulaar, sooninke e wolof, e naattingol mum en he nder Tippudi Nehdi e Jaŋde leydi ndii. Ine jeyaa he dallillaaji ɗii, hollitde wonde janngingol ɗemɗe ngenndiije ɗee maa wallit ngootaagu ngenndi ndii, sibu suka muritaninaajo kala maa janngu ɗemngal goɗɗo oo, ɗemngal gooto haali fof tawa goɗɗo oo ine faama ɗum. Ko ɓuri heewde e sikkeeji e luure heewi saabaade ɗum en ko ŋakkeende kaaldigal e paamondiral. Yanti heen, ine anndaa kala renndo rewngo nuunɗal hakkunde terɗe mum, ngoon renndo heewataa luure nde tawnoo alaa ɓurnaaɗo walla monaaɗo, kala tooñaaɗo ine jogii ɗo wullitii, hay gooto yooɓtortaako goɗɗo oo ñaamde hakke mum. Ndeke, dokkugol ɗemɗe men kala hakke mum en, ine wallita koɗdigal moƴƴal e nguurdiigu moƴƴu.
Ngorwito-ɗen lappol ngol, haa ceedtinen ko puɗɗi-ɗen haalde koo.
He nder lappol ngol en ndewii he nokkuuji keewɗi, kañji kala ɗi teskiima haala men, ɗi mbeltiima e sifaa njettori-ɗen ɗi oo, so ardude he mbaadi Muritani nder kuuɓal mum, sifaa teeŋtinoowo ngootaagu hakkunde leƴƴi men nay ɗii : jolfo, capaato, sooninke e pullo ine cawndondiri, ine kaala e innde yimɓe fof, he nder ɗemɗe men fof.
En ndewii he nokkuuji baaɗi no Jowol, hakkunde sooninkooɓe e fulɓe yooɗi en. En ndewii he nokkuuji baaɗi no Garlol, Goyniit, Kammbal, Kiifa, Gufaafa; Worti, ekn, en njiyii koɗdiigu moƴƴu hakkunde sooninkooɓe e fulɓe walla hakkunde safalɓe e fulɓe e Sooninkooɓe. Yoga he ɗii nokkuuji, ɗemɗe hoɗɓe ɗoon ɓee ine naatnaatondiri no feewi, yoga heen ine kaala ɗemngal woɗɓe ɓee. Ngaal naatnaatondiral alaa heen fof ɗo wirni pinal goɗɗo oo, sibu kamɓe fof aɓe nangtii, gooto heen fof he jeyi mum keeriiɗo, he pinal mum keeringal, nder timmondiral e heddiiɓe ɓee, haa e nokkuuji ɗo ɗo pinal fulɓe jookii, ko nanndi e Gufaafa walla Worti, walla to Barkewol…
Kono ko njiy-ɗen Barkewol koo, haa teeŋti he Wuro Seeno koo, alaa nanndo e miijo men, gila noon to bannge sifaa haa ko laatii. Hay seerndude hakkunde yimɓe nokku oo he yitere tan, wonaa huunde newiinde. En tawii renndo mahiingo he nder koɗdigal, naatnaatondiral, e kormondiral hakkunde leƴƴi, haa teeŋti hakkunde fulɓe e safalɓe. Ɓe kollii en ko “ kamɓe ndenndi fof ” sibu maɓɓe jogaade njuɓɓudi ngootiɗndi, njooɗndi. Kamɓe ndenndi fedde renndo ko aldaa e ceerungal, ardiiɓe ɗiɗo, capaato (ɓaleejo) e pullo cawndondiri ɗoon. Kamɓe mawɓe ɓee, e meer wuro ngoo, ɓe tawtoraama batu kuuɓtodinngu lappol ngol yuɓɓini ɗoon nguu. Ɓe keppaani, ɓe kaaɓaani haa batu ƴeesaa. Ɓe ƴettii konngol, ɓe teeŋtini nafoore janngirgol ɗemɗe ngenndiije e dokkugol gooto fof hakke mum. Meer oo wiynoo : « ko ɗemngal woni kaɓirgal dowrowal jaŋde. »
Bookara Aamadu Bah