Ñalngu Nagge : Cabbi gorle ngartii e Muritani – Fulɓe Muritani nootiima

0
574

Koolol Nagge yuɓɓinaama ñalɗi 18, 19 e 20 bowte (desammbar) 2017 e nder Nuwaasot, laamorgo Muritani e gardagol cukko hooreejo Tabital Pulaagu Catal Muritani hono Jallo Daawuuda, caggal nde ngantu rafi teppi hooreejo mawɗo catal ngal hono Fari Jeeri Bah. Ñalnde ñalawma adan, koolol ngol hurmbitoyaa ko to Galle Mooɓondire (Palais des Congrès). Ñalawma oo fof ko toon ñallaa, hiiraa haa pecce jamma. Konngi ɗii, gila e cukko hooreejo Catal Muritani, laamiiɗo Aadamawa hono Alhajji Mohammadu Barkinɗo, Alhajji Alfaa Aamadu Jallo, gardiiɗo Tabital Pulaagu hakkunde leyɗeele, Doktoor Iisaa Jallo, kalfinaaɗo ngaynanteeri e safrude luure haa e Dono Sampaate ko toon mbaɗaa. Teddiniranoo golle ɗee ko Mawɗo leydi Muritani hono Mohammed Wul Abdel Asiis. Ko kañum kadi fotnoo udditde golle ɗee hawri o woni ko e ɗanngal, caggal leydi. Lomtii mo to bannge kaalanɗe e to golle ko jaagorgal Pinal e fitiram-gollaagu e ngal ngaynaaka. Kewu nguu nootitaama sanne. Yimɓe leyɗeele fulɓe keewɗe njiyaama : Senegaal, Gammbi, Mali, Burkinaa Faso, Niiseer, Niiseriyaa, Kameruun, Togo, Gine, Caad.

Fulɓe Muritani e yiɗɓe pulaagu, ngummoriima e diiwanuuji leydi ndii fof, ngarii, ngardi e keewal e peewal. Kala jiɗnooɗo yiyde ŋari Pullo, ŋaaŋtii e ooɗoo subaka. Hinnde fof waɗiri ñaantungal mum ko bannge. Balle teskinɗe kadi mbaɗaama, gila e kolce, maaro e nebam haa e kaalisaaji. En teskiima heen Woɗaaɓe Penaaka, Jaawɓe, Joobɓe, Boosoyaaɓe, Suudu Fahfahɓe, Wuro Beelel Gawde Hebbiya, Waalalnaaɓe, Rewɓe Halayɓe haɓooɓe e baasal, wolarɓe, ekn. Ñalawma ɗimmo oo waɗaa heen ko geɗe ɗiɗi. Heen geɗel, jeewte e wejo e ndefuuji ganni. Ɗuum waɗaa ko hakkunde Galle Sukaaɓe Kiiɗɗo e Faawru Jaatiiji Ngenndi. Geɗel ɗimmel ko njillu to wurooji walla mbalndiiji nayi to Idini. Ko jaribo jillondiral nayi caparooji ngoni toon. Hoɗɓe leyɗeele ngarnooɗe ɗee ko toon njahi. Biisuuji nay haa keewi ko jiidaa e werlaaji tokoosi. Ɓe ngartoyi e Nuwaasot ko hakkunde futuro e geeƴe. Hay gooto e maɓɓe dañaani fawde yitere mum e wejooji mbaɗaaɗi e oon ñalawma gila e geɗe ñeeñɗuɗe haa ñameele hanki walla heɗoraade nofru jeewte mum baɗanooɗe ɗee. So neɗɗo luutaama jeewte Bah Mammadu Kaaliidu, Ceerno Aamadu Yero Kiiɗe e Ceerno Suleymaani Kan, won ko luutaa e ɗii ñalɗi nagge. Ñalawma tataɓo oo, woni ñalnde 20 ndee, ɓuri teskinde heen ko wejo duumiingo e hiirde jamma, uddunde ñalɗi ɗii. Ko oon ñalawma rokki koololnaaɓe godditaade e ñalɗi ɗiɗi gadani ɗii.

Koolol Nagge e Muritani heewii jamaanu, feeñninii ndunngu Pulaagu, dillinii yimɓe mawɓe, gila e nder leydi haa e caggal mayri kono kadi ngol waɗii pergitte keewɗe, laaɓtuɗe ɗe gumɗo waawnoo taaraade.

Gelongal Fuuta lollirɗo, Njaay Saydu Aamadu

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa