Winii Manndelaa, jom suudu Nelson Manndelaa sankiima ñalnde altine 2 abriil 2018. Gootal e maaɗe cakkitiiɗe hare luulndiinde Apartaayd yahii, ngati Winii jeyanoo ko e yimɓe ɓurɓe haɓaade laamu paltoor Afrik worgo. Nguurndam makko kala, ko haɓanaade leydi ndimɗundi, kam e potal leƴƴi leydi makko e nuunɗal nder renndo. Duuɓi 27 Manndelaa waɗi e kasoo ɗii kala njerɓinaani fiɓnde makko : dummbugol, billugol, lorla e caɗeele laamu paltoor nguu lorli mo kanko e koreeji makko, ɗuum fof ɓeydii ko tiiɗnude fiɓnde makko e ŋeertinde darnde makko. Winii tabitiniino aadi e fiɓnde e giɗli fof hakkunde mum e jom galle mum Manndelaa, duuɓi woni e kasoo koo fof.
Winii jibinaa ko e hitaande 1936 to wuro wooto e nder diiwaan Transkei nder Afrik worgo. Yumma makko maayii law. Baaba makko naatni mo jaŋde, rewindii mo haa o woni « ballitoowo renndo » (assistante sociale). Kanko woni debbo ɓaleejo idiiɗo wonde ɗuum e nder leydi hee. Manndelaa yiyi mo, yiɗi mo, ko e joofirde biisuuji ɗo Sowetoo ɗoo, tawi ina woni sofru ANC. Nde o seeraa, Manndelaa resti mo e lewru suwee 1958. Caggal warngooji Shaperville e hitaande 1960, Manndelaa naati e suuɗaare sibu tawi ina yiylee, ina yooɓtoraa jeyeede e catal konuyeewal ANC. Oon sahaa tawi ɓe ndañdii sukaaɓe ɗiɗo rewɓe, hono Zeni e Zindziswa. Haa 1963 ko sahaa e sahaa tan, e mudaaji daɓɓi, o yiyata Manndelaa nder suuɗaare. Kono hay ɗuum nattii tuggi hitaande 1963, nde Manndelaa ñaawaa kasoo kaaɗdi nguurndam, werloyaa to kasoo Robben Island.
Koohoowo jettiiɗo
Ko Winii ardii oorngal (kampaañ) « Free Mandela ! » (Wellitaare Manndelaa), e hitaande 1980. Oon sahaa tawi Mandelaa dañii duuɓi 16 e kasoo, kanko Winii, omo hanndaa to dowri Brandfort, fotde 365 km hakkunde mum e Johannesburg. Oon sahaa, alaa majjuɗo mo kanko Winii, sibu tawi o waɗii kasoo duuɓi e cili keewɗi, o leeɓtaama, o fiyaama, o joñaama, o takkaama fewjude seppooji elewaaji Soweto e hitaande 1976.
Ko e hitaande 1984, tawi omo yahra e duuɓi 48, Manndelaa ina yahra e 66 hitaande, ɓe ndañi yiytondirde caggal duuɓi 21 goɗɗondiral. Alaa fof no laamu Apartaayd waɗaani ngam naatnude hakkunde maɓɓe sikkeeji, rewrude e nan-nanti bonɗi ɗi ɓe takkata Winii, kono, yimɓe fof ina njenanaa ko keñje gaño.
E hitaande 1985, laamu Apartaay wiyi Manndelaa, ina waawi woppitde ɗum e dow sarɗi. Winii totti ɓiyum Zindzi jaabawol Manndelaa ndeen sakkitoore, yo janngu ɗum yeeso ujunnaaje ujunnaaje neɗɗo rentunooɓe nder estaad Soweto : « ko neɗɗo bellitiiɗo tan waawi termondireede !», ɗuum firti ko o waawaa haaldude e laamu nguu, ɗoon ɗo o heddii e kasoo. Ngolɗoo konngol ɓeydi lolleende Winii.
Ko e ngaal daawal Winii tafi goomuuji sagataaɓe, fotɓe sataade ɗum. Ɗiin goomuuji takkaama warngooji 12 neɗɗo e piggal yimɓe heewɓe, yimɓe ɓe ɗi tuumatnoo wonde ñukkindtooɓe laamu Apartaayd. Ina jeyaa e ɓeen cukalel biyeteengel Stompie Seipei, piyanoongel baral e hitaande 1989.
Nde Joom galle makko woppitaa e feebariyee 1990, Winii jeyaa ko e hoohooɓe mawɓe, tolnodiiɗo Manndelaa e yahdiiɓe mum. O jaɓataa hay gooto wirna mbeelu makko, hakke ko o haɓaa… tee hay huunde waawaa yamɗinde miijo makko e caasal makko murtande ngonka kiiɗal nguuraaka toon kaa. Winii, e oon sahaa, ko njamndi ‘’njarndi’’ haa heri !
Winii kadi ina wellitii to bannge miijo, o wonaano neɗɗo deftotooɗo miijooji ɗi o wondaani. Ko ɗuum tagi, o nomaa kalifu e hitaande 1994, o ittaa e hitaande 1995 sibu waasde mo « nehtaade », caggal nde o ɗannii caggal leydi o waynaaki hooreejo leydi (Manndelaa e oon sahaa), o ñiŋi ɗum sibu jaɓɓiima, teddinii haa ɓurti laamɗo Angalteer debbo oo. Ɗuum, e nan-nanti goɗɗi, ndewi haa Manndelaa seeri mo e hitaande 1996 (tawi welaaka).
Caggal nde o rewi yeeso Goomu « Nuunɗal e beldital », e caggal nde o ɗaɓɓiraa yo o yaafno wonande 12 warngo kaalaaɗi dow ɗii, Winii wiyi caggal ɗuum « Mi yaafotonooka abada hoore am, so mi yaafninooma ». Ɗuum firti, ko nde o rewi yeeso nguun goomu ndee, o jaɓaani yaafnaade. Ɗuum noon, omo fotnoo ñaaweede, kono o ñaawaaka, hono no Mangusutu Butelesi ñaawiraaka nii. Ko noon woppiraa sabu yiylaade deeƴre politik !
Hakkunde abriil 2003 e 2009 Winii woɗɗitinooma politik seeɗa caggal nde fawaa kuugal ñaawoore, kono ɗuum haɗaani mo toɗɗiteede depitee e jeyteede e juɓɓule ciynooje ANC e les laamu Jakob Zuma. Ɗuum kadi haɗaani mo luulndaade guwarnama mum e jeyeede e ɓurɓe waawde ñiŋde ANC.
Ardiiɓe parti oo fof ina njiɗnoo jokkondirde makko sibu lolleende makko nde diraani ɗo wonnoo, kanko fof e jogodaade e ñaawoore caɗeele. Waɗi noon, ko ɓaleeɓe Afrik worgo alaa ko njiyatnoo so wonaa caɗeele e leeɓte ɗe o leeɓtaa ɗee, e muñal makko e ɗii duuɓi ñiɓɓi Apartaayd. Hay Tabo Mbeki wallitinooma mo nde lomtii Manndelaa ndee.
Ko tesketee e Winii ko wonde mo debbo tiiɗɗo, joom fiɓnde, dartoriiɗo no doole mum potirnoo Atartaayd. So en mbiyiino « Manndelaa hono maa alaa ! », hannde eɗen mbiya « Winii hono maa weeɓaani ! »
Bookara Aamadu Bah
njurum-ndeeru allah alaa do haadi kanko kaando yetteede. yoo allah teddinbe yaa Muhammadu bun Abadullaahi