Ñalnde alet 17 mars 2019, pelle pine 3, hono Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani, Fedde Ɓamtaare Ɗemngal Wolof e Fedde Ɓamtaare pinal e ɗemngal Soninke, e ballal Fonadh (Dental Pelle Daraniiɓe Jojjanɗe Aadee), njuɓɓinii ñalawma dallinaango ɗemɗe ngenndiije tati ɗee, to Galle Sukaaɓe keso Nuwaasoot.
Ñalawma oo fuɗɗorii ko wejo defte binndaaɗe e ɗemɗe ɗee e wejo fitiram golleeɓe, tuggi waktu 9ɓo subaka haa waktu 17 kikiiɗe. Caggal ɗuum, ko yeewtere ngam hollitde dallinaango ngoo, yeewtere feccitiinde e toɓɓe tati mawɗe :
Toɓɓere adannde : nafoore jaŋde ɗemngal muuynangal. Yeewti nde e ɗemngal Farayse ko Muhammadu Wan ganndiraaɗo Duudu, Kajjata Maalik Jallo yeewti nde e Pulaar.
Toɓɓere ɗiɗmere : humpito Duɗal Ɗemɗe Ngenndiije. Yeewti nde e Farayse ko Ndey Ñaŋ, e Wolof ko Tummboo Mbay.
Toɓɓere tataɓere : Hol no wonirta ; Yeewti nde e Farayse ko Salaamu Kamara, Suraake Jaara yettini nde e ɗemngal Sooninke. Yimɓe heewɓe jeyaaɓe e leƴƴi leydi ndii kala : safalɓe e jolfuɓe e sooninkooɓe e fulɓe nootiima e ñalawma hee, haa teeŋti e yeewtere hee, gila e teelɗuɓe haa e pelle politik ( yeru UFP, APP e MPR).
Wonande toɓɓere adannde ndee, hono nafoore jaŋde e ɗemngal muuynangal, yeewtooɓe ɓee kollitii wonde, ko idii fof “tippule nehdi e jaaŋde leyɗe Afrik ina maantiniri jaŋde ɗemɗe leyɗe jiimnooɗe ɗee. Ɗeen ɗemɗe kaɗde ɓamtaare kam e kuutoragol ɗemɗe ɗe Afriknaaɓe muuyni, keednaaɗe e wonde ɗemɗe ngenndiije.” tee “Ine hasii, ɗemngal sukaaɓe afriknaaɓe njannginirtee ekkol ngal, seerta e ɗemngal mum en ngal ngadii haalde ngal, hono ɗemngal ngal muuyni ngal”, ndaa “wiɗtooji kollitii ɗuum ina heewi haɗde sukaaɓe ɓee dursude e jaŋde leslesre ndee, tee « jaŋde maɓɓe ɓuri waawde yuumtude ko nde ɓe njannginiraa ɗemɗe ɗe ɓe muuyni ɗee ». Ndeke, ko moƴƴata koo, “cukalel foti fuɗɗoraade jaŋde ekkol ko e ɗemngal ngal muuyni ngal, walla mbiyen ɗemngal mum gadanal ngal”, sibu ko e “ngaal ɗemngal ngel yiyiri aduna, ko e maggal neɗɗaagal maggel mahii. Ko e maggal kadi ngel fuɗɗorii innude yimɓe e geɗe taariiɗe ngel kala, ko heen kadi ngel ñaawata ko kewi yeeso maggel fof.”
Fuɗɗoraade jannginde cukalel gila law no feewi e ɗemngal ɗiɗmal walla koɗal, ina majjina ɗum, wemjina ɗum, « sibu ekkol haalataa ɗemngal maggel ». Yanti heen, huufo joomum nder galle feewataa nde tawnoo jiknaaɓe ɓee mbaawataa rewindaade ngel no feewirta nii, mbaawataa wallude ngel waɗde ekkorɗe maggel. Yanti heen kadi, jannginoowo oo ronkat wallude cukalel ngel yahdude no haanirta e golle baɗeteeɗe nder janngirdu hee. Kaa ngonka jaŋde ina heewi addande sukaaɓe ɓee woppude jaŋde walla ronkude yahrude yeeso.
Porfesoor Georges Ludi to Duɗal jaaɓi-haaɗtirde Bâle winndii : « Jannginirde cukalel e ɗemngal mum gadanal (Ɗ1), ina addana ngel ɓeydaade hoolaade hoore maggel, hoolaade ko ngel waɗata koo, ɓeyda neɗɗaagu maggel kadi, ɓeyda softeende maggel, suusna ngelfentude, uddita hakkille maggel, ƴellita neɗɗaagu maggel. Kono jaŋde e ɗemngal goɗngal ina ɗaasɗina ngel, hultina ngel hay haalde… »
Wiɗtooji ciynaaɗi e hakilantaagal jaŋde kam e karallaagal jaŋde ɗemɗe peeñninii ɓure jaŋde tuugiinde e ɗemngal muuynangal gila e gadane cukaagu. Ngam cukalel ɓamtoo e jaŋde mum, ina wasiyaa nde ngel jannginirtee ɗemngal ngel muuyni ngal, sibu ɗemngal jannginirgal ina teeŋti e silsil gostondiral nder duɗal e boowal mum kala, ina teeŋti kadi e « paggagol gannde ». Ekkol taƴondirɗo e sato galle ina hasii bonnude jaŋde sukaaɓe : « margol binndol ina waawi timmude so tuugiima e ko neɗɗo haalata ». Eɗen ciftina ɗoo aadaa kuutorteeɗo ngam jannginde alkule arab e nder duɗal Quraana.
Ko e ɗemngal muuynangal rewretee ngam teskinde alkule ɗee. Keewgol ɗemɗe e yoga e leyɗe Afrik ina foti addande en yiylaade yiytude peeje ɓurɗe moƴƴude ngam addande cukalel janngude e ɗemngal mum ngal muuyni e udditanaade kadi ɗemɗe goɗɗe ɗee, haa teeŋti e ɗemngal walla ɗemɗe laawɗinaaɗe ɗee. Ɗum firti ko miijaade e gollondiral ɗemɗe naftowal walla « ɓeydowal », so en deftii e haala Louis-Jean Calvet. Tippudi nehdi e jaŋde potndi sompeede ndii alaa e sago tuugoo e tippudi ɗemɗiɗiiri/heewɗemɗiiri, itta en e tippudi jaŋde kaawniindi tuugiindi e ɗemngal gootal wonande yimɓe « neesiiɓe e sato ɗemɗe keewɗe ».
Wonande toɓɓere ɗiɗmere ndee, hono humpito Duɗal Ɗemɗe Ngenndiije (DƊNG), yeewtooɓe kollitii gila e fuɗɗoode ko “darnde teeŋtunde haalooɓe ɗemɗe Pulaar e Sooninke e Wolof, wondude e ballal pelle mum en pine, e ballal renndo siwil e huunde e terɗe maantinɗe Goomu Militeer ngam Kisal Ngenndi (ko anndiranoo CMSN), addannoonde laamu ƴettude cosgol Duɗal Ɗemɗe Ngenndiije (DƊNG) ngam deeƴnude finnere ɓeydotonoonde ñalnde kala.” Donngal DƊNG wonnoo ko yuɓɓinde, jokkondirde e ƴellitde wiɗtooji ciynaaɗi nder denndaangal ɗemɗe ngenndiije ɗee. E nder ɗuum, ngal halfinanoo, e daawal gadanal ngal, ko heblude naatnugol ɗemɗe Pulaar, Sooninke e Wolof nder jaŋde ndee, toppitaade heblo jannginooɓe e heblude kaɓirɗe jannginirɗe, e yuurnitaade baɗte janngingol majje to bannge kaalis, kam e caɗeele kuutoragol majje e fannuuji keewɗi (ɗemɗe jannginirɗe, ɗemɗe kabrirɗe, ɗemɗe kumpitirɗe e ɗemɗe faggudu e golle ekn.) Ɓe kollitii kadi DƊNG fuɗɗii golle ko e saawiyee 1980, tee hakkunde 1980 e 1999, ngal heblii 500 jannginoowo e diisneteeɓe to bannge karallaagal jaŋde, e yuurnittooɓe jaŋde.
Ngal udditii, huufi, 52 duɗal jarriborgal e nder leydi hee, e ngam janngingol ɗee ɗemɗe no ɗemɗe garwaniije, tawi almuudo fof ina jannga e ɗemngal mum tuugnorɗe jaŋde jannginteeɗe e duɗe laamu gaadoraaɗe ɗee, yantude e duɗe 14 wonande yahruɓe Arab ɗo ɗe njanngintee ɗe no ɗemɗe ɗiɗme nii… Koolkisagol jaŋde ɗemɗe ngenndiije ɓetaama laabi keewɗi : ɓetooji ndernderi ɗi haralleeɓe DƊNG mbaɗi, ɓeto BREDA (UNESCO) e ɓeto Ministeer Jaŋde Leslesre e Hakkundeere. Ɗii ɓetooji kala ina kawri e njeñtudi ngootiri : hoolkiso ngoo ina yuumti, jaŋde ndee ina foti huuɓtodineede. Hade maggal fuseede e fawaade e dalillaaji ɗi nganndaaka haa hannde, sabu njeñtudi golle maggal, DƊNG woniino yeru wonande leyɗe diiwaan oo fof, woniino sewnde ɗo leyɗe keewɗe ngaratnoo tuuɓde. Wonande toɓɓere tataɓere ndee, yeewttooɓe ɓee nduttiima e sabaabu gaddanɗo en ɗaɓɓude janngingol ɗemɗe ngenndiije ɗee, ɓe cifii huunde e kuule potɗe ƴetteede ngam janngingol sukaaɓe Muritani fof, gooto fof e ɗemngal mum ngal muuyni ngal.
Ciimtol Bookara Aamadu Bah
