Patiris Lumummbaa majjataa, maayataa

0
46
Patiris Lumummba
Patiris Lumummba

Ko duuɓi capanɗe jeegom hikka, jamma e ñalawma ina tawtawtondira haa yettii 17 saawiyee 2021, hawri e ñalngu nde « Patrice Emery Lumumba » ruttii e joomum sabu warngo koloñaal « belge » en e hitaande 1961. Holi « Patrice Emery Lumumba » ?

Patiris Lumumba

Patris Lumummbaa, ardi ko he waame ngenndiyankooɓe feeñnooɓe he joofnirɗe kitaale 50 feewde e fuɗɗoode kitaale 60, ko wayi no alserinaajo biyeteeɗo Frantz Fanon, ganaanaajo Kwamé Krumah e Kameruunnaajo Félix Moumié. Ina jeyanoo he ko ɓuri tiiɗde he  piɓle maɓɓe, haɓaade njiimaandi koloñaal en, kono eɓe paami kadi so tawii ɓe mbaawaani haɓaade  diwaaniyankaagal, leƴƴiyankaagal e kinɗe he nder leyɗeele maɓɓe, ɓe mbaawataa teeŋtinde ngootaagu ngenndiiji maɓɓe mbaawngu falaade njiimaandi koloñaal en. Ko e maayirɗe hitaande 1958 o heɓi hawrude e ɓe njoofi-ɗen  dow ɓee he nder batu ngu « Ɓesnguuli Afiriknaaɓe » njuɓɓinnoo to Accra laamorgo leydi Ganaa. Ko ngaal pottital o toɗɗaa yo o won jiiloowo goomu cuɓanoongu yo ardo ngaal pottital. Tuggi oon ñalawma, o daranii he nder leydi makko ko haɓanaade jeytaare  mum mbele ina rimɗa e njiimaandi Belge en. O sosi heerto politigi lollirngo MNC (Dillere Ngenndiyankoore Konngo) tawti pelle renndo  goɗɗe daraniiɗe jeytaare leydi ndii, ko wayi no ABAKO nde ardii ɗum Joseph Kaza-vubu.

Ko he hitaande 1959 njiimaandi Belge en fuɗɗii faamde wonde ummandere feewtunde e jeytaare woni ko e mawnude, ɓe pelliti noddude denndaangal  pelle jogitiiɓe ngoon miijo he batu, so wonaa Lumummbaa (sabu, e miijo maɓɓe, oon ko ceɓɓitiiɗo) kono pelle noddanooɗe ɗee kala mbiyi njooɗodtaako e maɓɓe « maa Patrice Lumumba tawtoree ! » ko ɗum laatii nde batu nguu waawi jooɗaade.

Dokkirgol jeytaare jahdungol e leɓte koloñaal Refti e ɗuum ko ceddugol koloñaal feewde e muumaa dillere ɗaɓɓatnoonde jeytaare : e saawiyee, fedde ABAKO jaɓanaaka dental ngal yuɓɓinnoo, diwii ɗoon nii sabu soldateeɓe mbattindii ko  soorde e maɓɓe conndi e kure, haa teemedde aadee keddii heen, Kaza-vubu hooreejo fedde ndee nanngaa, dummboyaa Belgique. Refti he ɗuum ko e lewru oktoobar, caggal nde MNC renti he nder batu mum mooɓondiral, sanndarmeeɓe ngari e maɓɓe, coori he maɓɓe conndi e kure, fotde pittaali 30 mbaasaa heen, gaañiiɓe heen limotaako ko teemedde teemedde,  Lumummba ñaawaa, taƴanaa lebbi jeegom kasoo, mbele batu ngu koloñaal en piɓi waɗdude e ɗaɓɓooɓe jeytaare ɓee (pelle « modereeji ») ina waawa jooɗaade tawde Patrice lumumba dummbaama (kiisaɗo ko ceɓɓitiiɗo) kono ɗum gasaani. Ko e nguun batu fellitaa wonde Konngo ina heɓta jeytaare mum ñalnde 30 suwee 1960 e fawaade he ɗuum, wooteeji koko njuɓɓintee he lewru mee he nder ndeen hitaande. Gardagol daɓɓol laamu Patrice Lumummba Ko caggal wooteeji ɗii, parti Lumumba hono MNC fooli he nder ɗiin wooteeji, fedde ABAKO abbii he maɓɓe, ko ɗuum saabii Lumumba, sabu yiɗde teeŋtinde ngootaagu hakkunde ɓiɓɓe Konngo, o rokki Kasa vubu teddungal yoo laamo leydi ndi kaŋko o toɗɗa yoo ardo gowornama oo a ardoo jaagorɗe ɗe e tee ko noon doosgal leydi maɓɓe lelnirnoo. Ko he kew juɓɓinanooɗo ngam bayyinde keɓgol jeytaare leydi Konngo tawi saakti ɗum ko laamɗo Belge en hono « roi Baudouin » he nder diskuur babbabilo ko o nanondirnoo e Kasa Vubu, Gardiiɗo jaagorɗe leydi ndi Patrice Lumumba jaabtii mo. Oon diskuur noon koddir-ɗen  addani koloñaal Belsik en fiɓde wonde oo gorko so miijooji mum ubbaaka law « yiɗde men e ndii leydi laatotaako ». Ko he oon mudda diiwaan he nder Konngo yiɗi serindaade dowla nehaande oo, ɗum woni Katannga e gardagol Moyiis Commbee (Moise Tshombé) e  ballal won hoohooɓe Belsik en (beesuuji konu). Katannga noon ko diiwaan galɗuɗo, oogirɗe maa mbiyaa ko aan joowani hoore maa, kam e ndema… ko addani leyɗeele mawɗe ɗee jarribeede he leydi ndii. Ko teskoto-ɗen he nder oon diskuur, ko ɗum o haali : « Min ngoowi he nder ngardiigu mon ko liggeey muusɗo tawi njoɓdi mum ittanaani min heege, holtinaani min, moƴƴinaani koɗki amen saka wallita min he nehdi sukaaɓe amen, tiiɗɓe min. Min ngoownoo ko jalkiteede, ƴatteede, e roondaade piile bonɗe subaka e kikiiɗe, ɗum fof noon ko sabu ko min ɓaleeɓe (jiyaaɓe) Min leeɓtaama leeɓte muusɗe sabu miijo amen politigi, walla diine amen. Min luttinee he nder leydi amen ko ɓuri muusde hay e maayde (….). Hol keborɗo e amen yejjitde kure petelaaji mon ɗe cooratno-ɗon e banndiraaɓe amen ? Jiidaani e dummbirɗe  ɗo mberlotono-ɗon kala calinooɗo tooñannge e lorla e muuɗooɓe doole janane. Minen lornooɓe he nder pittali he ɓerɗe amen, he kiɗal koloñaal en, emin mbiya on haŋkati, ɗuum joofii ! » Pollugol laamu Lumumba Ko he nder ɗuum gardiiɗo leydi ndii, hono Kasa Vubu ƴetti kuugal wonde Patrice Lumumba ɓooraama (Doosgal leydi rokkaani mo kaan mbaawka) kono oon ne ƴetti kuugal wonde o ɓooraama gardiiɗo leydi (jogaade mo keewal he Suudu Sarɗi leydi, amo waawi fellitde ɗum), nii woni leydi ndii naatii jiiɓru mawndu, juɓɓule dowla njerɓi, luulndo haɓɓondirngo e Lumumba inan seppa, Moise TSHOMBE etiima faltaade diwaan Katanga waɗta ɗum dowla e ƴaañgol Belse en… E ballal CIA (njuɓɓudi kalfinaandi kabrugol sirruji leydi Amerik), ɓe ngemmbi Mobutu Seese Seko yo follu laamu ngu ardii ɗum Patrice Lumumba (Kasa vuɓu tiiɗaani ɓe, wattinta nii ko wondude e makko). Ko ɗoo naange Patrice Lumumba woni e mutde sabu añɓe caggal leydi e wuurdaaɓe pellitii ittude fittaandu makko mbele no njiɗiri ɗowirde Konngo nii ina laatoo. Ɓe cukki mo haa to o yiɗnoo mooloyaade ngam umminde fiyannde feewde he koloñaal en e wallidiiɓe mum, haa ɗo ɓe njookoynoo mo, Belsiknaaɓe mbiyi Moobutu yo halfin mo Moyiis Commbe woɗɗina mo laamorgo ngoo, sabu murtooji puɗɗiima feeñde ina kaɓɓondira  e  makko. Ko toon ɓe mbaɗi mo takka, ɓe pelli mo e tawtoreede Moyiis Commbe,  ɓe njawnoraa ɗum, ɓe caayni ɓalndu makko he nder barigal asid, hoto ko heddii e makko ! Lumumba, hoodere nde ñifataa. Añɓe Lumumba njettinii faandaare mum en, kono haalpulaar en ina keewi wiyde « maayde waawi ko ñaamde teewu e ƴiyam, kono waawaa ñaamde golle » sabu amin teskii hay so tawii ko sukaaɓe min ngonnoo, a min keewnoo nande « lone Lumumba » tawde umminooɗo Fuuta ɗannorii Ndakaaru fof, faarnortoo ko artirde ɗeen lone. Ko noon ne kay jannguɓe he duɗe toowɗe walla foksineeruuji afiriknaaɓe luulndiiɓe koloñaal en, so pemmbiima koye mum en, mbaɗata ko « gufa Lumumba ». Ɗum fof hollitta tan ko LUMUMBA ko gollanii Konngo e ko heerii, e Afirik ko huuɓtidini, majjataa maayataa ! « Maayde suddii mo leppi leydi, leydi suddii mo leppi teddungal ».

Maamuudu H. Joob

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa