Nguurndam Tomaa Sankara (6)

0
889

To bannge farayse. Nde faayre nde mawni haa Farayse natti waawde suuɗde nde, felliti ko ummanaade mo, woni e daɗɗude peeje. Ñalnde 14 lewru duujal hitaande 1983, e nder jaagorde jotondiral e kuutondiral ( ministère de la Coopération ), Gii Peen, diisnondirɗo keeriiɗo Faransuwaa Miteraŋ(François Mitterrand) ko fayti e geɗe afriknaaje, saaktani jaayndeyankooɓe ngolɗoo konngol, ko aldaa e ƴeŋƴaare:

Ɓooyataa, mi yaha Wagadugu momtoyde jaagorgal gadanal ngal.

Mbele o faynditorii e helmere”momtoyde” nde ko warde walla ko ittude? Haa yeeso ko laawol.

Nii woni, ñalnde aaɓnde, 16 lewru duujal hitaande 1983, laana makko futti Pari, juuroyii Wagadugu, heedde 23w50 hojom, omo ardi e daalambol jaayndeyankooɓe fanniyankooɓe geɗe Afrik. Jaayndeyankooɓe ɓe payraa Otel Silmannde, kanko Gii Peen, o fayi to galle jooɗaniiɗo leydi Farayse e Wagadugu. Nde o yettii, o haalani Ammbasadeer o haaju gadduɗo mo walla ko woni sabaabu garal makko:

” Min nattii yiɗde nantude haala jaagorgal gadanal ngal ena haalee. Ɗum ne yo won ko adii janngo”.

Jooɗaniiɗo ɗoon leydi Farayse o jeertini mo nde tawnoo ena humpitii wonde Sankara wonaa jaagorgal gadanal tan mehal. Kono ko jaagorgal e huunde. Omo jogii jagge tiiɗɗe e nder konunkaagu ngu no o jogorii jagge tiiɗɗe e nder renndo ngo. Gii Peen wiyi:” ɗum noon yo o jagge”.

Ko nii addi nanngal Tomaa Sankara, hono no kollirɗen dow nii, weenndoogo ñalnde talaata 17 lewru duujal hitaande 1983 e yamiroore Kolonel Gabiyel Some Yoriyaŋ.

Kono ɗum fof e wayde noon hebbiti keewngal ko dewgol Faransuwa Miteraŋ to Wagadugu e haala ka Tomaa Sankara nantini mo ka, nde tawnoo hono ɗum wayri ko gila hakkunde Ahmed Seeku Tuure e Seneraal Deegool e hitaande 1958. Gila ndeen hankadi ena wonde ñaamɗe Tomaa Sankara ngoni ko e huuɓde e laamu.

To bannge Kodduwaar

To bannge Kodduwaar, caggal nde peeje baɗanooɗe ngam haɗde laamu Tomaa Sankara deeƴde ɗe fof ndomki yuumtude, Hufut Booñi wayli sawru mbawgu, ƴeewi feere ɓurnde yamɗude, so etaade seerndude Tomaa Sankara e Belees Kompaawore. Nii woni ñalnde 15 lewru siilo hitaande 1985, o teddiniri, kanko Hufut Booñi, lappol burkinaanaaɓe e gardagol Belees Kompaawore, hiraande fattamlamre. E nder heen, o ɗaɓɓiri gardiiɗo duɗal sukaaɓe rewɓe Yamusukoro( Proɓiseur du Lycée des Jeunes de Yamoussoukoro), nde suɓtotoo keele e nder ɓurɓe ŋarɗude e sukaaɓe rewɓe ɓe, nelda toon. Ko nii kadi addani Santaal Terason( Chantal Terrasson) suɓteede e hebleede ngam jaribaade Belees Kompaawore. Ciftinen wonde e oon sahaa, ko Belees gooto wonnoo surga e nder goomu laaminoongu Burkinaa Fasoo  ngu. Lebbi nay caggal ganndondiral Belees Kompaawore e Santaal Terason, dewgal maɓɓe yiilaa, hoppaa, haɓɓaa haa baaji keddii.

E lewru duujal, Santaal Terason hurtoyii to wuro Poo. Tomaa Sankara tawtoroyaama yannge nge kono wonaa e sago mum nde tawnoo omo faami ko golle Hufut ngoni ɗoon kadi omo anndi fayndaare jooɗtoraande heen nde.

To bannge Togo

Ngañgu laamu Tomaa Sankara wonaa tan to bannge Koddiwaar heednoo. Hay laamu Togo e gardagol Seneraal Eyadema meeɗaani suuɗde mettere mum. Eyadema seeraani e tuumde Tomaa Sankara e Jeri Rawliŋ e heblude luutndiiɓe laamu mum gila e peeje haa e kaɓirɗe. E ko refti heen, alɗuɓe dognooɓe laamu Tomaa Sankara fof mooloyii ko Togo.

Warngo Tomaa Sankara fof e fewjeede gila e hitaande 1983, alaa sago Farayse e Kodduwaar e Togo ndaña kaggu nder leydi Burkinaa Fasoo, ɗo lalii feere mumen nde. Oon kaggu dey ko Belees Kompaawore e Silbeer Jenndere.

Hannde Tomaa Sankara tuɗɗiima leppi kono o tuɗɗaama leppi manoore e teddungal, nde wonnoo o maayi ko e wolde. O maayi ko kaɓirɗe ena e junngo makko. O maayi ko omo ɓoornii paɗe ndimaagu…

 Njaay Saydu Aamadu