Mali : Yahnoonde artii

0
61
koninkoooɓe waɗɓe kuudetaa to Mali
koninkoooɓe waɗɓe kuudetaa to Mali

Kudetaa) jolii to Ndenndaandi Mali ñalnde subaka 18 Juko (ut) 2020. Kikiiɗe mum Ibrahiima Bubakara Keyitaa (IBK) e Jaagorgal mum garwaniiwal njaggaa mooftoyaa to Tuddunde Konu, to wuro Kati. Oon jamma IBK waɗi haalannde nder tele ORTM mo Mali, o wiyi o woppii gannginorde hooreleydaagal. Soofaaji FAMA kollitii yiɗde mum en tabitinde « mudda dawrugol « siwil en » nder daawal ngal juutaani. Ɓe mbaɗti heen kadi oo mudda darantoo ko siynude wooteeji kuɓtodinɗi.

 Ko IBK wonnoo hooreejo Mali gila hitaande 2013 nde o fiilaa gadanol. O toɗɗitaa kadi ɗiɗmol he 2018. O fotnoo gaynude makko ko he hitaande 2023. O meeɗiino wonde Hooreejo Suudu Jakkaa Ngenndi (he yonta Aamadu Tumaani Tuure –ATT-) ; o wonii jaggal laamu laabi keewɗi gila he yonta Alfaa Umar Konaare.

Gila seɓɓitiiɓe ngari he leydi Mali, ñalnde kala laamu ine roostoo he juuɗe IBK. Ko ɗum addani koninkooɓe nanngude mo, ɓe nawi mo to tuddunde maɓɓe Sunjata Keyitaa to wuro Kati, wonnde to kilooji 15 hirnaange Kulubaa (Galle laamorɗo gonɗo dow haayre toownde ɗo Bamako ɗoo wiyatee Kulubaa).

IBK yaltii he ORTM, o wiyi : « …mi fellitii woppude golle am, golle am tuggude ɗoo ɗo kaalat-mi ». O yaltiri he tele hee ko omo suumii ngam reentoraade COVID-19, hedde feccere jamma, jamma talaata 18 ut (juko). Nde haalata ndee o wonnoo ko nder tuddunde koninkooɓe, ina winndaa tiitoonde makko « Hooreejo Ndenndaandi jaltuɗo ». Ko ɗoon o habri wonde Suudu Jakkaa Ngenndiijo kam e guwarnama oo fof pusaama.

Hol no kuudetaa oo yahri

He wiyde koninkooɓe ɓee « So tawii ngonka wayii nih, alaa-e-sago koninkooɓe naata heen », addani IBK wiyde nde ɓe njaggi mo ndee « mi jaɓirii Allah ko kewi koo ngati mi yiɗaa ƴiiƴam Malinaaɓe rufa hay seeɗa. Ko ɗuum tagi… mbeɗe yiɗi yettude Ɓesngu Mali nde ɗofti mi ɗii duuɓi, giɗli maɓɓe he am, mbeɗe wiya on mi ɗekkii jooɗorde laamu nguu, mi woppii golle am fof tuggi ɗoo ɗo kaaldat-mi he mon ɗoo ». IBK wiyi kadi « kala batte jaltugol makko naatii heen » hay sinno ko o baawnaaɗo yo o woppu laamu nguu. Suudu Jakkaa nattii woodde, Jaggorde ne ko noon. IBK woppi laamu ko jamma 18 feewde 19, caggal nde koninkooɓe njaggi mo, payri mo to wuro Kati, nder deeƴorde koninkooɓe Sun Jaata Keyita.

Hoohooɓe laamu heewɓe njaggaama, mooftaama. Ina heen :

– Jaagorgal Garniwal, Buubu Siiseh,

– Gardiiɗo Kuuɓal koninkooɓe Mali;

– Gardiiɗo « gardeeɓe » kam e kalfinaaɗo ngalu mum ;

– Abdullaay Daafe, Jaagorgal Faggudu e Ngalu;

– Ceebele Daraame, Jaagorgal Geɗe boowaliije;

– Muusaa Timmbin, Hooreejo Jakkaa Ngenndiijo; e Jaagorɗe woɗɓe heeɓe.

Cosgol Goomu Ngenndiijo ngam Sowre Ɓesngu (Comité national pour le salut du peuple)

Nde koninkooɓe teetti laamu he juuɗe IBK, ɓe cosi goomu ngenndiijo ngam sowre Ɓesngu. Ɓe njangtii yiɗde maɓɓe tafde dumunna dawrugol « siwil en » nder « mudda kakolinɗo ». Ɓe kirjini kadi ma ɓe ɗofto kala ko leydi Mali siifondiranoo hakkunde leyɗeele. Ɗum fof ittataa leyɗeele keewɗe nder e boowal Afiriki ina njogii kulhuli.

Eɗen ciftina, gila Mali heɓi jeytaare koloñaal 22 settaamburu (siilto) 1960, ɗeeɗoo teette laamu nay mbaɗirii ndoolndoolaagu, kañje fof ɗe njoli ko mawbaare (talaata):

1. talaata 19 jolal (nowambar) 1968, Moodibo Keyta yandinaa.

2. talaata 26 Mbooy (marsa) 1991, laamu ittaa he juuɗe Muusaa Tarawele.

3. talaata 22 mbooy (marsa) 2012, ko ndeen Aamadu Tumaani Tuure ittaa.

4. talaata 18 juko (ut) yintaa ko IBK.

Holi ɓee koninkooɓe teettuɓe laamu Mali ? 

Kolonel Asimi Goytaa, ko kam toɗɗaa yo ardo CNSP- « Comité National pour le Salut du Peuple » (Goomu Ngenndiiwu ngam Daɗndugol Ɓesngu). Ko kanko ardinoo Senngo Jeytiingo Doole Keeriiɗe Mali, woni « Bataillon autonome des forces spéciales du Mali (BAFS) » ngo tuddunde mum woni nehaande Mali, diiwaan gonɗo he pelɓondire hakkunde koninkooɓe e seɓɓitiiɓe. Wiyaa ko o gorko cuusɗo, deeƴɗo hakkille.

Ñalnde 18 ut ndee, ɓurnoo haaleede ardii filñitere koninkooɓe ndee ko Kolonel Maalik Jaw. Kono ñalnde 19, ko Kolonel Asimi Goytaa haali ko kam woni hooreejo CNSP, nde o hucciti he jaaynooɓe. Nde o haalata ndee, koninkooɓe toowɓe woɗɓe ina taarii mo. O wiyi : « Mali woni ko he ngonka iiñcuru gila to renndo e dawrugol haa to ndeenka e kisal… min potaani juggude ; nde min pelliti horɓitde laamu, min ngardini tawo ko Mali ».  Kolonel Goytaa tawtoraama golwole koninkooɓe Mali keewɗe… O tawtoraama kadi filñitere ndee, gila he fuɗɗoode haa e wortorde jandingol IBK.

Kolonel Goytaa ina yahra he hedde duuɓi 40. O adii janngude koninkaagal ko to “Prytanée” mo Kati (duɗal koninkooɓe gila ko sukaaɓe), gonngal hedde 15 km Hirnaange Bamako. O janngii to “Ecole Inter-armes” mo Kulikoro (5 km Fuɗnaange Bamako). Heewɓe mbiyi ko kanko woni kurmbitɗo moojobere ndee haa « kudetaa » o laatii, wondude e yahdiiɓe makko ɓe o janngidi koninkaagal, hono Kolonel Maalik Jaw, e Kolonel-Majoor Ismayla Wage.

Kolonel Majoor Ismayla Wagee, ko kam jogii kumpital CNSP. O reentini Malinaaɓe he geɗe kaantare ko wayi no nguykaaji. O wiyi ñalnde Njeslaare nde « yo Malinaaɓe ndutto he golle mum en…kuuge tedduɗe maa pawe he kala jaggaaɗo ina wujja teeŋti so tawii ko o dadiiɗo ».

Kolonel Goytaa e wallidiiɓe mum ndañii haaju. Hoto ɓe ɗamino balle ina ummoroo ɓe caggal leydi. Ko ɓuri heewde mbiyi ko yo ɓe “ngoppu IBK arta he joɗnde mum”. CEDEAO, Ngootaagu Afriki, Ngenndiiji Dentuɗi, Dowlaaji Diiso Ndeenka NU… fof mbiyi ko yo IBK e wondiiɓe mum ngoppe.

Holi Kolonel Maalik Jaw ?

 Ko Kolonel Maalik Jaw ardii Tuddunde Kati, ɗo fuɗɗiiɓe moojobere koninkooɓe ɓe ummii. Ina anndaa tan ɓooyaani ko o arti ummoraade Ruusi to o ɓeydoynoo jaŋde. Wiyaa kadi subaka 18 o, ko kanko yettini IBK yiɗde koninkooɓe « o woppa laamu ɗoon e tiisubaar (waktuuji 14 GMT) ».

Aamadu Malal Gey

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa