Ñalnde 22 suweŋ 2019, Muritaninaaɓe njatii e keewal suɓaade potɗo lomtaade Muhammed Abdel Asiis e gardagol leydi mum en. Woote ɗee mbaɗii e deeƴre, kono firtaani ɗe moƴƴii. Finnde mum, ko gila CENI gaynaani limde woote ɗee, kanndidaa laamu nguu hono Muhammed wul Gaswaani, haalii wiyi hawii ; tee hooreejo leydi oo ina tawtoraa ɗo o haalata ɗoo ; won wiyɓe nii ko oon duñi Gaswaani e haalde ɗuum. Ɗumɗoo naatnii sikkeeji keewɗi to bannge laaɓal woote ɗee, haa kanndidaaji luulndo ɗii mbiyi « woote ɗee caaynaama », walla mbiyen ɗe mbaɗaama kuudetaa, tee CENI teeŋtini limoore Gaswaani rokkunoo hoore mum ndee, so 52% woote ɗee.
Ndee heñaare arditaade hay CENI ( mo laamu salii udditande kanndidaaji keddiiɗi ɗii ), yantude e jaltingol ɓurtungol doole konu, ellee faaɓe wolde, uddugol joɗle kampaañ kanndidaaji luulndo nay ɗii, piggal e jaggugol yimɓe luulndo arnooɓe seppo, mbiy-ɗen ɗee geɗe fof hollitii faayre laamu nguu, kam e pellital mum waɗde ko yiɗi koo, ɓayri kay manndaa tataɓo oo aaɓnaaki. Haaɗaani ɗoon, sibu hay leyɗeele keediiɗe ɗee ndaɗaani e wiyeede ko yimɓe mum en ceppata e mbeddaaji Nuwaasoot.
E wiyde luulndo ngoo “coobagol hooreejo leydi oo kam e hoore mum e kampaañ hee e woote ɗee, ko huunde soofnde, huunde luulndiinde laawol.” E wiyde maɓɓe, denndaangal laamu nguu e ngalu mum mbaɗaama e juuɗe Gaswaani (hooreejo leydi, CENI, ministeruuji, waaliiji e perfeeji, abiyoŋaaji konu, kaalis leydi…), tee hooreejo leydi ndii hersaani gijaade, e wiyde so kanndidaa mum ɓennaani ko musiiba mawɗo yanata e leydi Muritani.
Ko waawnoo heen wonde fof, hay gooto bettaaka sibu koninkooɓe leydi ndii ko nii tan ngoowi waɗde gila ngari e laamu e hitaande 1978, duuɓi 40 jooni ko kamɓe tan lomlomtondirta e laamu (so wonaa e daawal daɓɓal ngal ɓe luɓi Siidi wul Sheex Abdallaahi laamu ngal). Kadi, tuggi 1992 faade hannde, woote jeegom hooreleydaagu njuɓɓinaama e leydi hee, ko gooto heen tan siwil en ɗiɗo njahdi daawal cakkital (Daddah e Siidi e hitaande 2017) ; keddiiɗe ɗee kala ko militeeruuji (wul Taaya e kitaale 1992, 1997, 2003 e Abdel Asiis e hitaande 2009 e 2014). E heen laawol kala ɓe meeɗaa waasde ɓennude e daawal gadanal (1er tour). E wiyde jaaynoowo gooto : « deento-ɗee yejjitde wonde pinal demokaraasi koninkooɓe haaɗi ko e ñaantugol woote, tee, ɓe mbaawaa abada jaɓde kanndidaa maɓɓe waasa toɗɗeede ». Ɗum firti ko demokaraasi maɓɓe ko hakkunde maɓɓe tan, so koninke yahii tan ko goɗɗo lomtotoo. Heewɓe, haa arti e luulndo politik ngoo ina jokki e wiyde wonde “ Asiis yoo, Gaswaani yoo, ko jokkugol politik baaragol ngalu leydi, politik ɗawre, politik kiiɗal e peccooru leƴƴi, ko « sistem » goodnooɗo oo tan jokkata”, haa nde pinal e pellital muritaninaaɓe addani ɗum en hattande waawnude woote laaɓɗe, e saltaade, hay so tawii mbaɗaani no tuunusnaaɓe, misranaaɓe, libinaaɓe, burkinanaaɓe, gammbinaaɓe, alaserinaaɓe, e sudannaaɓe mbaɗnoo nii.
So leydi ndii jiiɓiima,
hol mo ɗum nafata ?
Eɗen mbaawi wiyde wonde wonaa mehre addani konu uddude won e gure mawɗe, haa teeŋti e Nuwaasoot, gila woote ɗee mbaɗaani. Ndeen hawjeende kadi ina feeñi e keñagol habrude poolgu Gaswaani, tawi hay CENI gaynaani renndinde njeñtudi woote ɗee.
Caggal ɗuum kadi, laamu nguu waɗii geɗe keewɗe, kaawniiɗe, ko nanndi e jangol e joɗle kampaañ kanndidaaji luulndo, caggal ɗuum uddugol mum en, piggal yimɓe, nanngugol yimɓe suɓtaaɓe e leñol gootol (ngam seerndude muritaninaaɓe?), nanngugol tumarankooɓe e nder mbedda walla e koɗorɗe mum en yiɗde faanude hakkillaaji yimɓe bannge goɗɗo, kuppugol internet e leydi ndii, ma a taw ngam ɓeydude mettere ɓesngu. Kono tengiti ngal dow fof ko gijagol ammbasadeeruuji leyɗeele keediiɗe, e takkugol ɗeen leyɗe yiylaade fiddinde Muritani. Ɗee geɗe kala ko kaawniiɗe, walla kam heewɓe ndonki faamde ɗum en. Kono, ma a taw ɓuri haawnaade fof ko takkugol tumarankooɓe naatde e fiyakuuji Muritani, ekn. Ƴeewaa noon ko ɓooyaani koo tan, e woote hooreleydaagu to Mali, heewɓe kaalii ballal Abdel Asiis walliti IBK (otooji ekn), walla kadi tawtoregol makko piilngal Makki Sal kanndidaa e woote hooreydaagu Senegaal ɓennuɗe ɗee. Ko laaɓi heen tan, Asiis ina jogori woppande lomtotooɗo ɗum oo caɗeele hakkunde mum e luulndo mum, e ɓesngu mum, e heediiɓe mum, so o hujjinoraaki jiiɓru nduu kay ngam wiyde o haaytii woppude laamu ! Ina laaɓi ndeke kam ɗee baɗe ngonaa ballitooje deeƴre leydi.
Naamne ina mbirtoo hakkillaaji muritaninaaɓe kala haa jooni : mbar Muhammed Abdel Asiis jebbiliima ummaade e laamu ? Mbar o yiɗaa dille mbaɗa haa o daña hujja no o haaytiri woppude laamu, sibu biyɗo ko gartoyoowo caggal ɗeeɗoo woote, so dañii mosel hujja no jooɗtorii tan jooɗoto ? So o ummiima e laamu jooni, mbar maa o woppu Gaswaani laamoo e deeƴre ? Mbar Gaswaani maa jaɓ wonde kuutorgel Abdel Asiis, walla maa jooɗo joɗnde laamɗo ? Ɗee naame fof nana yeeso men. Kono kam, e miijo yimɓe heewɓe, «Abdel Abdel Asiis añaani hujja mo ina addana ɗum waasde woppude laamu, sibu o enndiino ɗum e njiylawu manndaa tataɓo ».
Ko ina kewa heen fof noon yo a taw ko ɓural wonande ɓesngu Muritani e kuuɓal mum. Aamiin.
Muttaar
- Diiso sarɗinoowo ɓenninii limooje CENI :
- Limoore winndiiɓe : 1 544 132
- Limoore wootɓe : 967 594
- Ɗereeji niilɗi : 28 800
- Ɗereeji jaambureeji : 9 484
- Woote peewɗe : 929 310
- Tolno tawtoregol : 62.66 %
Fawaande e deggondiral Diiso sarɗinoowo, ɓe ndañii :
Ɗemɗe e woote hooreleydaagu
Fooyre Ɓamtaare tewnii kanndidaaji ɗii e woote ɓennuɗe ɗee, ngam heɗaade ko ɓe kaali e ɗemɗe leydi ndii. Waɗi noon ko ɗuum woni ko Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani daranii. E nder Doosgal leydi hee, ko Arab tan laawɗinaa ; ɗemɗe keddiiɗe ɗee, hono Wolof e Sooninke e Pulaar mbiyaa ko ɗemɗe ngenndiije, kono e ko feeñi, alaa darnde ɗe ndokkaa, wonaa e njuɓɓudi laamu hee, wonaa e nder jaŋde, hay jaŋde mawɓe : heewii ɗo ardiiɓe diiwanuuji kaɗi duɗe Pulaar udditeede e nokkuuji mum en, walla mbiyi « ko Arab tan foti janngineede ». Ndaa ɗee ɗemɗe ngenndiije koolkisanooma e duɗe jarriborɗe hakkunde 1980 e 1999, tee, e fawaade e ɓeto Breida (Biro Unesco jooɗinoongo to Ndakaaru) kam e ministeer Muritani kalfinaaɗo jaŋde, jarribo ngoo yuumtii. Kono laamu nguu dartini jaŋde majje e hitaande 1999. Ko ɗuum waɗi hannde, ko laawɗingol majje woni hujja pelle pinal ngenndiije ɓurɗo teeŋtude. Kanndidaaji e woote ɗee kam en fof won ko kaali heen :
– En keɗiima konngol Gaswaani to Kayhayɗi : o wiyi « maa ɗemɗe ɗee fof mbaɗtu janngeede e duɗe laamu » ;
– Wonande Haamiidu Baaba Kan « keɓtingol ɗemɗe ngenndiije ɗee kala, kam e teeŋtingol potal mum en nder jaŋde, e golle e ñaawoore » jeyaa ko e peeje moƴƴinooje nguurdiigu ;
- Mohammed wul Mawuluud huniima so heɓii laamu maa « wuurtin ɗoon e ɗoon Duɗal Ɗemɗe ngenndiije », e maa « heɓtin potal hakkeeji denndaangal haalooɓe ɗemɗe ɗee, e nder denndaangal tolnooji jaŋde » ;
- Biraam Dah Abeidi kañum ne wiyi maa sompu « Tippudi Nehdi e Jaŋde njahdundi e soklaaji muritaninaaɓe to bannge faggudu, tawa ko mbaawndi huuɓnude soklaaji to bannge jaŋde, ɗooftiindi keewal pine, rewrude e naattingol ɗemɗe ngenndiije ɗee nder jaŋde leydi ndii fawaade e njeñtudi njuumtundi jarribo adanngo ngoo, tawa kadi ina hisni jalbeende pinal ngaadorangal leydi ndii ».
Bookara Aamadu Bah
