Aysata Kan, debbo gidiiɗo wonde jaagorgal e Muritani

0
334
Aysata Kan, debbo gidiiɗo wonde jaagorgal e Muritani
Aysata Kan, debbo gidiiɗo wonde jaagorgal e Muritani

Aysata Kan sankiima e beetawe aset 10 ut 2019, ɗoo e Nuwaasoot. E nder ɗuum, Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani ina rennda sunaare e denndaangal ɓesngu Muritani haa teeŋti e ɓesngu makko. Yo Alla yurmo mo yaafoo mo, yo Alla haarnu mo Aljanna. Innaa lillaahi wa innaa ileyhi raaji’uun.

Aysata kan ko ɓiy Maam Njaak Elimaan Abuu Kan, gonnooɗo mawɗo kanton tuggi 1923 haa 1976. O janngii to Ndar ko idii nde Muritani ina heɓa hoore mum, caggal ɗuum to Duɗal jaaɓi-haaɗtirde Biriksel. Caggal nde Muritani heɓi hoore mum, o arti, o jannginoyi ɗemngal Farayse to Kayhayɗi e hitaande 1956. Ko ndeen o fuɗɗii daranaade ndimaagu debbo, o sosi goomu kirjinoowu jaŋde sukaaɓe rewɓe e hitaande 1957, o jeyaa e sosɓe Dental ngenndiwal rewɓe Muritani ; ɗuum addani mo tawtoreede mooɓondiral gadanal Debbo afriknaajo. Nde o ummii Kayhayɗi, o fektaa Nuwaasoot.

Ko ndeen o naati heerto politik anndiraango PPM, hono « Heerto Ɓesngu Muritani » (Parti du Peuple Mauritanien), o toɗɗaa yo o won hooreejo Diiso toowngo rewɓe nder PPM. Nii, e hitaande 1969, o ardii jaaynde heeroriinde hujjaaji rewɓe, wiyetenoonde « Le Mariemou ».

E darorɗe kitaale 1970 o waɗaa jaagorgal kalfinaangal ‘’Ndeenka galle e geɗe renndo’’. O ummini mbayliigaaji keewɗi, ine e ɗiin cemmbingol jaŋde sukaaɓe rewɓe, e dokkugol « ballal ɓesngu » (Allocation familiale) fawaade e gaddugol seedewol naatgol jaŋde, haa teeŋti noon wonande sukaaɓe rewɓe, ine heen kaɓgol e mbellahaa. O ummaaki e oon poosto so wonaa nde koninkooɓe mbaɗi laamu Muttaar wul Daddaa kuudetaa.

Caggal ɗuum o woɗɗitii geɗe politik, o woni e haɓanaade hakkeeji aadee e kisal sato. Ko ɗuum addani mo gollanaade pelle winndereeje keewɗe, ko wayi no Fedde Ngenndiije dentuɗe, o heɓi kadi ardaade pelle keewɗe, ine heen Fedde winndereere rewɓe haalooɓe Farayse…

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa